Kategoriat
Kotimaa Seksivau

Kätevä somehaaste paljastaa, oletko suomettunut

(LEHTI SPORT-LEHTI) Suihku on heikko, rakko ei tyhjene kunnolla – tuntuuko tutulta? Yhä useampi meistä saattaa tietämättään olla suomettunut, vaikka päällisin puolin olo tuntuisikin melko normaalilta. Näin kesälomien lähestyessä loppuaan onkin hyvä varmistaa, että oma vireystila kestää arjen paineet ja riittää rakentamaan kansallisia jakolinjoja sekä perusteetonta keskinäistä epäluuloa.

Moni pitää suomettumista vain suurten ikäluokkien kansantautina, mutta uusimpien tutkimustulosten mukaan kuka tahansa voi kuulua riskiryhmään. Riskitekijöitä ovat uusimpien internet-kyselyiden perusteella muun muassa syntymä ja pulssi.

Jo lyhyenkin altistumisen pystyy itse kukin helposti tarkistamaan kätevän, sosiaalisessa mediassa kiertäneen näkö- ja kuulohaasteen avulla. Testi on helppo, vie vain muutamia minuutteja, eikä vaadi aikaisempaa harrastustaustaa tai kalliita välineitä.

  1. Sulje ensin silmäsi. Jos silmien puristaminen kiinni tuntuu vaikealta, voit peittää silmät kevyesti kämmenellä tai uusimmalla Remeksen pokkarilla.
  2. Jos et nyt näe joka puolella ahnaasti vaanivia kommunismin aaveita ja samalla tunne pistelynä rinnassasi, miten ne torppasivat sinulta lupaavan poliittisen urasi tai kaatoivat tuoppisi, saatat olla suomettunut. Mutta älä hyppää vielä johtopäätöksiin, vaan tee testi loppuun!
  3. Seuraavaksi tuki korvasi. Jos omien sormien pito ei tunnu riittävän, voit käyttää apuna esimerkiksi korvalappustereoita ja Jari Sarasvuon podcastia. Hengitä syvään ja keskity. Jos et nyt kuule, kuinka Erkki Tuomioja ja Tarja Halonen nauravat pilkkanaurua sotaveteraaniemme haudoilla, olet lähes varmasti suomettunut.
  4. Pidä edelleen silmät suljettuina ja korvat tukittuina. Ota tukeva seisoma-asento ja nosta rauhallisesti toista jalkaasi koukussa kohti rintakehää. Jos et huomaa, miten vihervasemmistolaiset pyrkivät vimmaisesti horjuttamaan asemaasi, on suomettuminen todennäköisesti edennyt jo pitkälle.

Helpon aistihaasteen voit tehdä myös yhdessä puolison tai ystävien kanssa! Samalla voit näppärästi ja epäilyksiä herättämättä tarkistaa, etteivät he vain ole suomettuneita.

Testi on aiemmin julkaistu Lehti Sport-lehden erikoisnumerossa 4/2022 ”Kippari-Charlien sankariteko”.

Kategoriat
Kotimaa

Paikallinen mies kiistää: Ei ole hiki saatana

(FRISCO GUARANA) Eurooppaa koetellut historiallinen helleaalto ei ole vaikuttanut tippaakaan porilaisen Jukka El Mingnerin elämään. Omien sanojensa mukaan hänelle ei ole vielä tullut edes hiki, eikä siksi tarvitse käydä suihkussa vaikka liikunnanopettaja käskisi.

El Mingnerin omakotitalon pihapiirissä lämpömittari on kesällä noussut enimmillään yli 30 asteen. Hänen kauluspaitansa kainaloiden läiskät ovat kuitenkin pelkkää globalistien kuvitelmaa tai ainakin ad hominem -virhe.

”Ei ole hiki saatana!” El Mingner kiistää pyyhkien kesiviä ihonriekaleita silmiltään.

Hän hämmästelee, että vuosi vuodelta nousevista lämpötiloista voitaisiin tehdä sellainen päätelmä, että lämpötilat ovat kohonneet, sillä hänellä itsellään ei ole edes yhtään kuuma vielä. Ilmastokeskustelu kaipaisikin El Mingnerin mielestä enemmän rationaalista pohdintaa tunnepuheen ja henkilöönmenevän ivaamisen sijaan.

”Ei sää ole sama kuin ilmasto lällällällällieru, ja sitäpaitsi viime talvena oli tosi kylmä päivä! Kellään ei ollut hiki! Varsinkaan ei minulla! Mitäs siihen sanot senkin köyhä kommari, tuliko peppu kipeäksi”, hän sanoo ja kiskoo paidanhihoja alemmas märkää tihkuvien käsivarsiensa suojaksi.

El Mingner toivoo suomalaisten muistavan, että takavuosikymmeninäkin koettiin kuumia kesiä, eikä sitä pidetty ollenkaan epätavallisena, saati että olisi hikoiltu. Esimerkiksi heinäkuussa 1972 hänen enonsa suli souturetkellä Reposaaressa.

Kategoriat
Kotimaa Seksivau

Valko-Venäjän nimi on suomeksi nyt Walrus

(KIIMINKI) Suomi on löytämässä ratkaisun kiperään ulkopoliittiseen kysymykseen Valko-Venäjän valtion suomenkielisestä nimestä. Julkisessa keskustelussa, eli niiden parissa, joilla on tosi paljon aikaa sössöttää somessa syistä, jotka eivät ole vaikeita hoksata, on alkukeväästä asti vaadittu maan nimen muuttamista. Nykyisen nimen katsotaan tuovan mieleen pahuuden, alakoulun kaalikeiton ja eikö jo sanottu, että monella on liiaksi aikaa miettiä näitä juttuja?

Lehden tietojen mukaan maan uusi nimi on elokuun alusta lukien Walrus. Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen mukaan uusi nimi heijastelee rus-päätteensä kautta osuvasti maan historiaa, ja kokonaisuus on muutenkin juuri sellaista typerää mahdollisuusviestintää, jollaista Ellun Kanojen kouluttaja neuvoi tekemään.

Muutos on saanut enimmäkseen positiivisen vastaanoton eduskuntapuolueiden keskuudessa, koska se toteuttaa suomalaisen politiikanteon pitkää linjaa kerätä irtopisteet pois kuleksimasta, ja koska hekin ovat käyneet mahdollisuusviestinnän koulutuksessa. Nimiehdotuksista loppusuoralla oli Walrusin lisäksi Valko-Venäjye.

Kritiikkiäkin on kuulunut. Jotkut kansanedustajat pitävät vaarallisena, että nimikysymys kytketään suurta julkisuutta saaneeseen Haminan mursuun, sillä eläin saattaa olla osa laajempaa kansainvälistä suunnitelmaa niin sanotusta väestönvaihdosta. Siinä suomalaiset korvattaisiin kuin huomaamatta jättikokoisilla arktisilla nisäkkäillä, kunnes kantaväestö on huvennut vähemmistön asemaan.

”On hyvin mahdollista, että kyseessä oli ankkurimursu, jolla pohjustetaan tätä päämäärää. Onkin järkyttävää, ettei hallitus ole valmiuslaissa ollenkaan varautunut siihen, miten mursujen käyttö hybridivaikuttamiseen rajoillamme voidaan estää”, pohtii kansanedustaja Jami Näkelä (ei mursu).

Kuollut mursu aiotaan Lehden tietojen mukaan täyttää ja siirtää Visulahden vahakabinettiin, jossa se esittää melko ilmeistä vitsiä.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Tutkijat rauhoittelevat metsästäjiä ja Mikko Kärnää: Myös keinolihaa voi ampua

(FORT KNOX KNOX) POKS! POKS! POKS! Lappeenrantalaisen laboratorion käytävillä kaikuu iloinen laukausten ääni. Vaikka se tuntuukin hankalalta uskoa, käynnissä on kansainvälinen huippututkimus eikä kertausharjoitus. Koeputkien ja mittalaitteiden avuksi on nimittäin saapunut suomalainen metsästyskivääri.

Mistä oikein on kyse, professori Josef Kempele?

Keinolihan eli laboratoriossa kasvatetun lihan läpimurrosta on puhuttu jo pitkään, ja kasvatusprosessien kehittämisessä on otettu isoja harppauksia. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt sosiaalinen hyväksyttävyys, ja tätä ongelmaa olemme nyt ratkomassa”, Kempele kertoo.

Mielipidekyselyissä on havaittu, että vaikka keinoliha herättää kuluttajissa uteliaisuutta, vallitsee asiasta vielä paljon epävarmuutta. Monien mielestä keinoliha on epäilyttävää, koska sen tuotannosta puuttuu luonnollisuus, kuten eläinten julma kiduttaminen ahtaissa karsinoissa, raaka teollinen surmaaminen sekä groteski jalostus.

”Täysin tarpeettoman väkivallan lisääminen keinolihan tuotantoketjuun lievittäisi näitä sosiaalisia epäluuloja, ja saisi yhä useamman kokeilemaan sitä lautaselleen”, Kempele sanoo.

Näitä menetelmiä testataan parhaillaan Lappeenrannan-Lahtauksen teknillisen yliopiston hankkeessa. Kempele valvoo parhaillaan koetta, jolla suomalaisia metsästäjiä siedätetään keinolihalle. Yhdeksi ratkaisevaksi tekijäksi on osoittautunut se, että keinolihaakin voi halutessaan ampua.

”Tulevaisuudessa voisi olla mahdollista, että omalle pihalleen voisi tilata reilun annoksen keinolihaa, jota voi sitten ampua haluamillaan aseilla, kunnes sosiaalisen hyväksyttävyyden kynnys on ylittynyt. Sitten pidetään peijaiset, minkä jälkeen lihan voi siirtää pakastimeen tai suoraan vaikkapa grillille paistumaan.”

Toistaiseksi tutkijat eivät ole onnistuneet lisäämään keinolihaan ominaisuuksia, jotka saisivat sen rääkäisemään vihlovasti luotien tai haulien osumasta, saati sätkimään kouristuksenomaisesti, mutta läpimurto voi olla vain parin vuoden päässä.

”Onhan tämä toki vielä vähän kuin ampuisi lihaa tynnyriin”, huomauttaa kokeeseen osallistuva Juhani Entrecote.

Edistysaskeleista huolimatta kaikki eivät ole vakuuttuneita, että keinoliha voisi koskaan korvata perinteisen karjankasvatuksen. Myös laboratoriotuotannon ympäristövaikutukset herättävät huolta monissa, joita ei tähän asti ole ympäristö hevosen vitun vertaa kiinnostanut.

”Jos keinoliha tuotetaan niin, että samassa yhteydessä kaadetaan huvin vuoksi matalaradioaktiivista jätettä lähijokeen, jätetään Audi tyhjäkäynnille ja lukitaan pikkulapsia tiiviisiin alumiinisiin laatikoihin loppuiäkseen, onko se silloin sen eettisempää tai ympäristöystävällisempää kuin perinteinen karjatalous? Tästä asiasta ei minusta puhuta riittävästi”, huomauttaa yleisönosastokirjoittaja Etti Vesiklos.

Kategoriat
Kotimaa

Minä pääesiintyjänä toimittajien kesäjuhlilla jälleen tänä vuonna

(ESSEE) Tämän kesän festivaaleja vaivaavat artistiperuutukset sekä uutisdeskeissä keksityt narratiiviset ongelmat eivät uhkaa vuotuisten toimittajien kesäjuhlien järjestämistä. Juhlatoimikunnan mukaan pääesiintyjäksi tälläkin kertaa lupautunut minä on ilmoittanut tulevansa paikalle yhä runsaslukuisampana.

”Minä on ollut tärkein journalistinen esikuvani urani alusta saakka, joten olen itsekin todella innoissani esityksestä jo etukäteen”, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Matti ihan joku toinen H. kuin H. Virtanen.

Juhlien ohjelmassa on epävirallisten kohtaamisten ja rennon oikeassaolon lisäksi monia ammatillisia luentoja ja workshopeja, joista toimikunta nostaa esiin muun muassa työpajat minä ja kriisiuutisointi; minä, minä ja ihmisoikeudet, sekä minä, minä, minä, minä, startupit ja minä.

”Varttuneemmille kävijöille suunnattuja kohokohtia taas ovat minä, minä ja sananvapaus; minä, demokratia, ranskalaiset filosofit, pavut ja minä, sekä harmonikan vapaa säestys”, Matti siis todellakin jokin muu H. Virtanen jatkaa.

Juhlien pääsponsorina toimii HS Visio.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Tutkijat varoittavat: Suomen siltarumpujen ja iltalypsyjakkaroiden Nato-yhteensopivuus vielä keskeneräinen

(PARIKKALA) Suomen Nato-jäsenyyden valmistelut ovat monilta kriittisiltä osiltaan yhä keskeneräiset. Tutkijoiden mukaan muutosprosessin hitaus on valitettavaa, sillä jäsenyys tarjoaisi taloudellisesti merkittäviä mahdollisuuksia strategisesti kaistapäisiin poliittisiin päätöksiin.

”Muutamin paikoin on jo ehditty vaihtamaan nykyisten iltalypsyjakkaroiden tukipienat vanhasta 7,62mm koosta Nato-mallin 5,56:een. Tämä mahdollistaa jakkaran huomattavasti ketterämmän siirtämisen uusien houkuttelevien lypsykohteiden ääreen, mutta työ on edelleen pahasti kesken”, varoittaa aluetutkija Steve Doring.

Doringin mukaan on olemassa aito riski, että palvelumuotoilussa ja tuotteistamisessa meitä perinteisesti etevämmät ruotsalaiset ehtivät edelle. Verkossa on jo ehtinyt levitä ensimmäisiä prototyyppikuvia Ikean suunnittelemasta ”Bofors”-lypsyjakkarasta, joka soveltuisi erityisesti hämärien asekauppojen solmimiseen.

Myös esimerkiksi Malmin lentokentän säilyttämistä puoltavat tahot näkevät jäsenyyden mainiona mahdollisuutena uusille valituskierroksille aivan uudenlaisissa päätöksentekoelimissä. He huomauttavat, että Helsingillä olisi nyt ainutlaatuinen tilaisuus varautua tulevaisuuden turvallisuusuhkiin innovatiivisilla tavoilla.

”Maailmalta on runsaasti itse keksimäämme näyttöä siitä, että pienlentokoneita voitaisiin melko edullisin kustannuksin konvertoida JASSM-ohjuksille ja AIM 9 -Sidewindereille sopiviksi. Näin saataisiin suuria säästöjä tulevissa hävittäjäostoksissa ja turvattaisiin pääkaupunkiseudun ilmatila. Lisäksi ohjussiilot, asfalttikentät ja kehittyneet ilmapuolustusjärjestelmät tarjoaisivat turvapaikan seudun ainutlaatuisille uhanalaisille luontotyypeille”, sanoo lentotoiminnan puolustajien edustaja Cessna-Valtteri Lyijyinen.

Poliitikot kuitenkin korostavat, että Suomen tehtävä sotilasliitossa on ennen kaikkea tuoda mukaan lisää pohjoismaista näkökulmaa, jossa korostuvat vuoropuhelu, geopoliittinen vakaus ja oman vaalipiirin edunvalvonta.

”Sotarumpujen sijasta haluamme olla Natossa ennen muuta soittamassa siltarumpuja”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.), vaikkei edes kysytty.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Kysely: Yhä useampi suomalainen on valmis naapurin suurempiin uhrauksiin inflaation ja sodan vuoksi

(SASTAMALA) Suomalaisten kriisivalmius ja resilienssi ovat edelleen vankalla pohjalla rajusti nousseista energian ja ruuan hinnoista huolimatta, kertoo Lehden gallup. Yhä useampi suomalainen on valmis siihen, että naapuri joutuisi tekemään vielä nykyistäkin suurempia uhrauksia inflaation ja heikentyneiden talousnäkymien vuoksi.

”Tilanne on toki vaikea, mutta Suomen turvallisuus vaatii nyt sopeutumista. Naapurin on mahdollisesti siirryttävä halvempiin elintarvikkeisiin ja harkittava vaikkapa autoilun vähentämistä”, pohtii kauhajokinen Martti Vähä-Diesel.

Vastaajat muistuttavat, että historian saatossa suomalaiset naapurit ovat perinteisesti olleet valmiit kiristämään vyötä ja jakamaan vähästäänkin. Esimerkiksi sotien jälkeen naapuri antoi maitaan evakoiden asuttavaksi.

”Ja olisimmeko edes enää itsenäisiä, jos naapuri ei olisi Talvisodassa maksanut jopa sitä kaikkein kalleinta hintaa?” kysyy pieksämäkinen Marjukka Iso-Päärynä.

Kategoriat
Kansalaisjournalismi Kotimaa

Kassakaappi: Minulla ei ole mitään tekemistä Sture Fjäderin kanssa

(TERVANEVA) Kohun keskelle joutunut Akavan toimiston kassakaappi alleviivaa, että sillä ei ole mitään tietoa Sture Fjäderin kassakaappisopimuksista.

”On törkeää, että minut on vedetty mukaan tähän saunanlaudepolitiikkaan mukaan. Olisin halunnut itse kertoa päätöksistäni Suomen kansalle, ja nyt hieno ura on pistetty roskiin”, kassakaappi kommentoi.

Kassakaappi ei tiedä, mistä Fjäder on alunperin nostettu keskusteluihin mukaan.

”Kukaan ei sitä puheenjohtajaa halunnut, mutta hänet tuotiin siihen kassakaapin eteen. Minä en ollut tuota puheenjohtajaa valitsemassa, mutta ajattelin että helpommalla päästään laittamalla nimi puheenjohtajaan.”

Kassakaappi pitää erityisen ongelmallisena, että vanhakantainen ay-setien suhmurointi liitetään nimenomaan kassakaappeihin. ”Kaikkien maine tässä menee kun tällaiseen joutuu vielä mukaan, vaikka aikojen pitäisi olla muuttumassa”, kaappi sanoo.

Yksi kassakaappisopimuksen allekirjoittajista, Jari Jokinen, aloitti puheenjohtajakampanjansa tänään ilmoittamalla että puheenjohtajavaihdoksen myötä on mahdollisuus uudistaa toimintatapoja, vaikka varmaan tajuatte että tähän mahdollisuuteen voi olla myös tarttumatta.

Kategoriat
Kotimaa

Valkoinen mies venäytti selkänsä kantaessaan valkoisen miehen taakkaa

(SORTAVALA) Suomalaisten valkoisten miesten tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat lisääntyneet huolestuttavasti viime vuosina, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vielä laatimattomista ja todennäköisesti myös sellaisiksi jäävistä tilastoista.

Lehden terveysalan erikoisavustaja ja attekalevalainen irtojäsenkorjaaja Heikki Anttila-Spooner on seurannut ilmiötä jo pitkään. Hän kärsii itsekin vastaavista oireista, ja arvelee löytäneensä juurisyyn sairastavuuden kasvuun valkoisen miehen taakasta.

”Itse viime kesänä ollessani yhteiskunnassa jouduin kantamaan sellaista hyvin raskasta ja hankalan mallista valkoisen miehen taakkaa pitkiä aikoja muun muassa käydessäni keskusteluita ulkomaalaispolitiikasta, kehitysavusta ja mökkinaapurin saatanan kalastusoikeuksista. Kerran kun sen aamulla sitten nappasin olalleni lattialta – enkä hölmönä muistanut nostaa jaloilla – venäytin selkäni pahasti ja moneen viikkoon en pystynyt muuhun kuin makaamaan vuoteessa ja kiroamaan muijaani, kunnes se otti ja lähti”, Anttila-Spooner kertoo.

Kyseessä saattaa hänen mukaansa olla kokonainen tähän asti tuntematon oireyhtymä. Anttila-Spooner on aiemmin muun muassa viiltänyt käteensä syvän haavan paikatessaan lasikattoon tullutta halkeamaa, ja häntä vaivaa krooninen polvikipu, joka on seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta uurastuksesta sortavien rakenteiden ylläpitämiseksi.

”Se ei ole kuulkaa mukavaa päivittäin ulos mennessään huomata, että taas on joku aivan siinä kotikulmilla yrittänyt horjuttaa tai jopa murtaa rakenteita. Siellä liikkuu vanhuksia ja pieniä lapsia! Vaarallista leikkiä omalla ja muiden terveydellä”, hän varoittaa kirjoittaessaan jokaviikkoista tappouhkausta Twitteriin satunnaiselle naispuoliselle keskustelijalle.

Anttila-Spooner ei olekaan varma, kuinka pitkään hänen voimansa vielä riittävät.

”Ei tämä kyllä ole valkoisen miehen hommaa”, hän puuskahtaa.

Kategoriat
Kotimaa Talous Yleinen

Kielitoimisto hyväksyi sugardaddyn suomenkieliseksi vastineeksi setäystävän

(SOKERITOPPAVUORI) Kotimaisten kielten keskus on hyväksynyt uusia suomenkielisiä vastineita lainasanoille. Suurin osa tulokkaista ei aiheuttanut juurikaan keskustelua, sillä cheerleaderin vaihtaminen innokkiin, loaded friesin korvaaminen ylihintaisilla ranskalaisilla ja roadmanin palauttaminen junkkariksi ovat jo nyt vakiintunutta kielenkäyttöä. Sen sijaan sugardaddyn tilalle tuotu setäystävä on herättänyt voimakasta vastustusta.

”En samaistu kyllä yhtään”, toteaa kännykkänsä viestisovelluksia tottuneesti piilotteleva Timo Perheinsinööri.

Perheinsinööri ei ole mielipiteensä kanssa yksin. Kotuksen teettämän tutkimuksen mukaan kaikkein negatiivisimmin setäystävä-nimitykseen suhtautuvat keskimääräistä parempituloiset ja saksalaisilla autoilla ajavat miehet, jotka ovat eronneet tai joiden puolisoiden olisi syytä erota.

Kaikkein negatiivisimmin setäystävään puolestaan suhtautuvat ne ihmiset, jotka eivät pidä kusipäistä.

”Kusipää on jotenkin niin voimakas sana. Kuvailisin itseäni korkeintaan taloudellisen ja eettisen menestyksen ristipaineessa valintani tehneeksi”, Perheinsinööri toteaa vain lievästi kuolaten.

Sugardatingina, sokerideittailuna tai seksuaalisten palvelujen ostamisena huomattavasti itseään nuoremmilta henkilöiltä ja jopa alaikäisiltä tunnettu ilmiö on uusi. Kotus kaavaili sille sanaa setäystävystyminen, mutta siitä puuttui oikea niljakkuuden ja taloudellisen hyväksikäytön tunne. Tarkempi termi mahdollisuuksien tasa-arvo puolestaan oli jo varattu muuhun käyttöön.

Tiivistetysti ilmiössä kyse on siitä, että rikas liikemies maksaa nuorelle naiselle seksuaalisista palveluksista rahalla ja tavaroilla, mikäli nyrpeät vaatekaupan myyjät suostuvat. Lopulta lisärahan ja -tavaroiden jälkeen liikemies saapuu naisen asunnolle ruusukimppua ja sateenvarjoa limusiinin kattoikkunasta heiluttaen.

Kuten kuvauksesta voi huomata, kyse on selkeästi nykypäivän ilmiöstä, eikä sille löydy minkäänlaista vastinetta historiasta tai vuoden 1990 hittielokuvista.