Tiedoksi sellaisille, jotka eivät halua tai voi käyttää luottokorttia tai eivät yleensäkään usko siihen, että on fiksu idea antaa tuntemattomille ihmisille rahaa etukäteen ilman tarkkaa tietoa siitä, mitä oikein on saamassa vastineeksi:
Käyttämällä Lehden uutta superinteraktiivista yhteydenottolomaketta voitte pyytää meitä lähettämään sähköpostia siinä vaiheessa, kun ensimmäisen aikakaus-Lehden voi tilata.
Kiitos ja kuulemiin.
Tekijä: toimitus
No niin, tervetuloa tänne Lehden kisastudioon. Illan ottelussa ovat vastakkain marsalkka Mannerheim ja kirgiisialainen kamaripalvelija. Kommentaattori Gustav ’Gugi’ Hägglund, mitkä ovat tuntemuksesi illan kaksinkappailun suhteen?
”Toivon ehdottomasti, että nyt nähtävä ottelu ei toisinna vuoden 2004 skandaalia.”
Hienoa. Ja nyt seuraamaan itse peliä.
Siinä näemmekin jo itse Mannerheimin, joka on hyvässä vireessä kuten aina. Näyttää nuorekkaalta ja vahvalta, ja on varmasti varautunut aivan 110-prosenttisesti tähän kohtaamiseen. Hänellä on käytössään niin sanottu kentaurikonfiguraatio, joka takaa suuren liikkuvuuden ja hvän kestävyyden pitkilläkin matkoilla.
Mutta nyt näyttäisi siltä, että Mannerheim ei ole aivan täydessä pelikunnossa, vaan hänen kätensä on loukkaantunut!
”Näin on, näin on, mutta marsalkka on tunnetusti vahva tahtopelaaja, jota pikkuloukkaantumiset eivät hidasta.”
Ja nyt siellä kirgiisian poika käy jo ensimmäiseen hyökkäykseen! Rytmikkäästi ja vakaasti hän käy lantio edellä kohti marsalkan takamusta. Ohjaaja ei nyt ole ajan tasalla, sillä läpäisevän kärjen sijaan meille näytetään yleisön tunnelmia. Ei näin, ei näin.
”Uskon, että Mannerheim käyttää väsytystaktiikkaa ja päästää ensin hyökkääjän lähelle. Tämä taktiikkahan on tuttu jo Sun Tsun ajoilta.”
Aivan. Rännit vain paukkuvat, kun marsalkka antaa perhossiipisen kaukoidästä saapuneen vahvistuksen rykiä päälle.
Ensimmäinen erätauko alkaa rauhallisissa tunnelmissa. Mitkä ovat tunnelmat pelistä tähän mennessä, Gugi?
”Sanoisin, että marsalkan aloitus oli kyllä heikompi kuin aavistelin. Kenties hän on vielä väsynyt edellisestä Aasian-kiertueesta? Joka tapauksessa uskon, että pelin edetessä marsalkka tulee ottamaan vahvemmin tilanteet hallintaansa.”
Siellä näyttääkin nyt tapahtuvan… kyllä, niin se on: marsalkka Mannerheim on juuri pudottanut ainakin kolme vastapuolen pelaajaa siisteillä laukauksilla.
”Tämä tuo mieleeni kesän 1993, jolloin Ruben Stillerin johtama divarijoukkue kävi hyökkäykseen Tapio Siikalan silloin kipparoimaa keskustaa vastaan. Jälki oli rumaa, todella rumaa.”
Niin, kuten hyvin muistamme, tuon ottelun aikana Stiller keräsi ennätysmäärän jäähyminuutteja ja päätyikin loppujen lopuksi vaihtamaan lajia. Mutta siirretäänpä huomio taas kentälle.
Näyttäisi siltä, että vastapuoli kerää siellä voimiaan Mannerheimin tiukan paukutuksen jäljiltä. Tämähän on marsalkan kannalta ehdottomasti hyvä merkki, vai mitä?
”Kuten olen alusta asti sanonut, ei missään vaiheessa ollut epäilystäkään, etteikö marsalkka hallitsisi sekä puolustus- että hyökkäysalueiden peliä. Pikemminkin äsken nähdyt horjahdukset olivat lämmittelyä tai sanoisinko että vauhdin hakemista.”
Jotain skismaa siellä, yhteenottoa vastapuolen joukoissa. Aivan kuin siellä olisi todella hakusessa nyt tilanne, miehiä ravaa kentälle ja pois aivan vailla tolkkua – ja nyt sentteri kopauttaa laituria päähän! Käsittämätöntä, käsittämätöntä toimintaa ammattilaisilta.
Ja nyt soi tuomarin pilli, ottelu on päättynyt!
Siirrän lähetyksen takaisin Pasilaan.
”Toivon ehdottomasti, että nyt nähtävä ottelu ei toisinna vuoden 2004 skandaalia.”
Hienoa. Ja nyt seuraamaan itse peliä.
Siinä näemmekin jo itse Mannerheimin, joka on hyvässä vireessä kuten aina. Näyttää nuorekkaalta ja vahvalta, ja on varmasti varautunut aivan 110-prosenttisesti tähän kohtaamiseen. Hänellä on käytössään niin sanottu kentaurikonfiguraatio, joka takaa suuren liikkuvuuden ja hvän kestävyyden pitkilläkin matkoilla.
Mutta nyt näyttäisi siltä, että Mannerheim ei ole aivan täydessä pelikunnossa, vaan hänen kätensä on loukkaantunut!
”Näin on, näin on, mutta marsalkka on tunnetusti vahva tahtopelaaja, jota pikkuloukkaantumiset eivät hidasta.”
Ja nyt siellä kirgiisian poika käy jo ensimmäiseen hyökkäykseen! Rytmikkäästi ja vakaasti hän käy lantio edellä kohti marsalkan takamusta. Ohjaaja ei nyt ole ajan tasalla, sillä läpäisevän kärjen sijaan meille näytetään yleisön tunnelmia. Ei näin, ei näin.
”Uskon, että Mannerheim käyttää väsytystaktiikkaa ja päästää ensin hyökkääjän lähelle. Tämä taktiikkahan on tuttu jo Sun Tsun ajoilta.”
Aivan. Rännit vain paukkuvat, kun marsalkka antaa perhossiipisen kaukoidästä saapuneen vahvistuksen rykiä päälle.
Ensimmäinen erätauko alkaa rauhallisissa tunnelmissa. Mitkä ovat tunnelmat pelistä tähän mennessä, Gugi?
”Sanoisin, että marsalkan aloitus oli kyllä heikompi kuin aavistelin. Kenties hän on vielä väsynyt edellisestä Aasian-kiertueesta? Joka tapauksessa uskon, että pelin edetessä marsalkka tulee ottamaan vahvemmin tilanteet hallintaansa.”
Siellä näyttääkin nyt tapahtuvan… kyllä, niin se on: marsalkka Mannerheim on juuri pudottanut ainakin kolme vastapuolen pelaajaa siisteillä laukauksilla.
”Tämä tuo mieleeni kesän 1993, jolloin Ruben Stillerin johtama divarijoukkue kävi hyökkäykseen Tapio Siikalan silloin kipparoimaa keskustaa vastaan. Jälki oli rumaa, todella rumaa.”
Niin, kuten hyvin muistamme, tuon ottelun aikana Stiller keräsi ennätysmäärän jäähyminuutteja ja päätyikin loppujen lopuksi vaihtamaan lajia. Mutta siirretäänpä huomio taas kentälle.
Näyttäisi siltä, että vastapuoli kerää siellä voimiaan Mannerheimin tiukan paukutuksen jäljiltä. Tämähän on marsalkan kannalta ehdottomasti hyvä merkki, vai mitä?
”Kuten olen alusta asti sanonut, ei missään vaiheessa ollut epäilystäkään, etteikö marsalkka hallitsisi sekä puolustus- että hyökkäysalueiden peliä. Pikemminkin äsken nähdyt horjahdukset olivat lämmittelyä tai sanoisinko että vauhdin hakemista.”
Jotain skismaa siellä, yhteenottoa vastapuolen joukoissa. Aivan kuin siellä olisi todella hakusessa nyt tilanne, miehiä ravaa kentälle ja pois aivan vailla tolkkua – ja nyt sentteri kopauttaa laituria päähän! Käsittämätöntä, käsittämätöntä toimintaa ammattilaisilta.
Ja nyt soi tuomarin pilli, ottelu on päättynyt!
Siirrän lähetyksen takaisin Pasilaan.
Illan kovaotteiseksi povatussa yhteenotossa kohtaavat miehet ja pojat.
Marsalkka Mannerheimin persreikä on aina ollut vaikea vastus meille suomalaisille. Etäiseksi ja arrogantiksi mielletty marsalkka on viekas kehäkettu, joka on usein juottanut vastustajilleen karvasta kalkkia ja nöyryyttänyt vihollisiaan viime metreillä. Kevään 1918 karsintapeleissä Mannerheim jallitti puolet kansasta oikea käsi selän taakse sidottuna.
Myöhemmiltä ajoilta muistetaan esimerkiksi Hannu Salama, joka yritti hyökätä marsalkan persreikään vuonna 1988. Hyvin alkanut yhdyntä kilpistyi nopeasti marskin vahvaan keskialueen karvauspeliin ja tarkkaan miesvartiointiin. Vuonna 1998 vastakkain olivat marsalkka ja kiimainen Juha Seppälä, joka kasasi painetta Mannerheimin päälle niin sanotulla ratsupiiskametodilla. Tämäkin ottelu päättyi Mannerheimin murskavoittoon.
Marsalkan sauvasta väitellyt asiantuntija Petteri Sihvonen, millaista iltaa sinä odotat?
”Voisi sanoa, että tänään kohtaavat miehet ja pojat. Marsalkka tulee kovaa alusta asti, käy ahnaasti kiinni vastustajaan eikä arkaile laittaa painetta niille alueille, jotka tietää vastutajan herkiksi kohdiksi.”
Petteri, sanotaan usein ettei marsalkan pelikirja enää nykypäivänä toimi. Miten sinä näet asian?
”Pelin sisäiset lainalaisuudet kestävät ajan hammasta hyvin, eivät ne ole muuttuneet muutamassa kymmenessä vuodessa miksikään. Mannerheim pelaa edelleen keskialueen kahden miehen ansaa, joka on alati vaarallinen taktiikka. Täytyy muistaa, että marsalkan käsittelyssä ovat lauenneet niin ukrainalainen 44. divisioona Raatteen tiellä 1940 kuin myöhemmin myös myös eversti Hjalmar Siilasvuo takan lämmössä.”
Lehden kisastudio seuraa 21.55 alkavaa lähetystä suorana. Asiantuntijakommentaattorina toimii Gustav ’Gugi’ Hägglund.
Marsalkka Mannerheimin persreikä on aina ollut vaikea vastus meille suomalaisille. Etäiseksi ja arrogantiksi mielletty marsalkka on viekas kehäkettu, joka on usein juottanut vastustajilleen karvasta kalkkia ja nöyryyttänyt vihollisiaan viime metreillä. Kevään 1918 karsintapeleissä Mannerheim jallitti puolet kansasta oikea käsi selän taakse sidottuna.
Myöhemmiltä ajoilta muistetaan esimerkiksi Hannu Salama, joka yritti hyökätä marsalkan persreikään vuonna 1988. Hyvin alkanut yhdyntä kilpistyi nopeasti marskin vahvaan keskialueen karvauspeliin ja tarkkaan miesvartiointiin. Vuonna 1998 vastakkain olivat marsalkka ja kiimainen Juha Seppälä, joka kasasi painetta Mannerheimin päälle niin sanotulla ratsupiiskametodilla. Tämäkin ottelu päättyi Mannerheimin murskavoittoon.
Marsalkan sauvasta väitellyt asiantuntija Petteri Sihvonen, millaista iltaa sinä odotat?
”Voisi sanoa, että tänään kohtaavat miehet ja pojat. Marsalkka tulee kovaa alusta asti, käy ahnaasti kiinni vastustajaan eikä arkaile laittaa painetta niille alueille, jotka tietää vastutajan herkiksi kohdiksi.”
Petteri, sanotaan usein ettei marsalkan pelikirja enää nykypäivänä toimi. Miten sinä näet asian?
”Pelin sisäiset lainalaisuudet kestävät ajan hammasta hyvin, eivät ne ole muuttuneet muutamassa kymmenessä vuodessa miksikään. Mannerheim pelaa edelleen keskialueen kahden miehen ansaa, joka on alati vaarallinen taktiikka. Täytyy muistaa, että marsalkan käsittelyssä ovat lauenneet niin ukrainalainen 44. divisioona Raatteen tiellä 1940 kuin myöhemmin myös myös eversti Hjalmar Siilasvuo takan lämmössä.”
Lehden kisastudio seuraa 21.55 alkavaa lähetystä suorana. Asiantuntijakommentaattorina toimii Gustav ’Gugi’ Hägglund.
(DROTTNINGHOLM) Lonkkavikoja, harmaakaihia, ihosairauksia – liian pitkälle edenneen rodunjalostuksen hinta voi olla hirvittävä. EU:n asiantuntijapaneeli suositteleekin liian pitkälle jalostettujen rotujen lisääntymisen rajoittamista tai jopa täydellistä kieltämistä.
Yksi paneelin mustalle listalle päätyneistä on varsinkin Skandinaviassa suosittu Bernadotte-rotu. Sen edustajilla on havaittu poikkeuksellisen paljon mm. lukihäiriöitä ja muita kognitiivisia ongelmia kuten kasvosokeutta sekä taipumusta perinnölliseen monarkiaan.
”Parin sukupolven päästä ongelmat todennäköisesti kasvavat: odotettavissa on hengitysteiden tukkeumia, poplevytyksiä, elokuvarooleja, riemuidiotismia ja muuta ei-toivottavaa”, arvioi EU:n rotuhygienian ekspertti Mikael Kampurajalka.
Rotujen vikoja voidaan joissain tapauksissa lievittää tuomalla siihen uutta perimää ulkopuolelta. Asiantuntijat eivät tosin ole täysin varmoja, auttaako esimerkiksi kuntosaliyrittäjä erityisen paljon asiaa tässä tapauksessa.
”Arvelen että ei”, sanoo Kampurajalka.
Yksi paneelin mustalle listalle päätyneistä on varsinkin Skandinaviassa suosittu Bernadotte-rotu. Sen edustajilla on havaittu poikkeuksellisen paljon mm. lukihäiriöitä ja muita kognitiivisia ongelmia kuten kasvosokeutta sekä taipumusta perinnölliseen monarkiaan.
”Parin sukupolven päästä ongelmat todennäköisesti kasvavat: odotettavissa on hengitysteiden tukkeumia, poplevytyksiä, elokuvarooleja, riemuidiotismia ja muuta ei-toivottavaa”, arvioi EU:n rotuhygienian ekspertti Mikael Kampurajalka.
Rotujen vikoja voidaan joissain tapauksissa lievittää tuomalla siihen uutta perimää ulkopuolelta. Asiantuntijat eivät tosin ole täysin varmoja, auttaako esimerkiksi kuntosaliyrittäjä erityisen paljon asiaa tässä tapauksessa.
”Arvelen että ei”, sanoo Kampurajalka.
(VASTARANTA) Jere Karalahti on sellainen, joka ei kommentoi kun kysytään, ei kommentoi kun kysytään, ei kommentoi kun kysytään, sellainen joka eksyy matkalla harjoituksiin, istuu tutkintavankeudessa ja vastapäisessä aitiossa istuu kihlakunnansyyttäjä: oikeussali kaikuu, raikuu ja iltapäivälehdet seuraavat.
Tuolta tulee Jere Karalahti ja maksaa velkojaan, on tässä ja maksaa velkojaan, menee Mannerheimintien Yliopiston apteekin eteen ja maksaa velkojaan, on puhelimessa ja maksaa velkojaan kun toinen uhkaa tappaa. Sellaisella Jere Karalahdella on aina kaveri, koskaan se ei ole yksin, ja se kaveri on moottoripyöräkerho. Eikä Karalahtea erota moottoripyöräkerhosta mikään, paitsi ulkojäsenyys ja poliisi.
Tuolta tulee Jere Karalahti ja maksaa velkojaan, on tässä ja maksaa velkojaan, menee Mannerheimintien Yliopiston apteekin eteen ja maksaa velkojaan, on puhelimessa ja maksaa velkojaan kun toinen uhkaa tappaa. Sellaisella Jere Karalahdella on aina kaveri, koskaan se ei ole yksin, ja se kaveri on moottoripyöräkerho. Eikä Karalahtea erota moottoripyöräkerhosta mikään, paitsi ulkojäsenyys ja poliisi.
(ISO PAJA) Yleisradion ryhtiliike on lopettamassa populaarikulttuuriin keskittyvän Yle Extra -kanavan. Samalla Yleisradio lakkauttaisi myös pari radiokanavaa, joita jäävät kaipaamaan sekä Aune että Jonas. Päätöksen taustalla ovat kuluttajien vakavat vaatimukset Noin seitsemän uutisten lopettamiseksi.
”Heittäkää helevettiin nämä videot. Teksti toimii paljon paremmin”, kommentoi muun muassa miljoonien kantoja edustava Antero.
Vastaavia kommentteja on havaittu useita nuorison suosiman Lehden internet-sivuilla, jotka laittomasti ja vailla tekijänoikeuksia esittävät Yleisradion materiaalia vakavana protestina yhteiskunnan nykytilaa kohtaan. Anteron linjoilla on muun muassa nimimerkki Sauli Niinistö, joka on myös virtuaalimaailmassa surullinen runkkari.
”Paskaa”, hän antoi kansalaisjournalistisen panoksensa maailman tekemiseksi paremmaksi paikaksi.
Näiden kommenttien uskotaan katkaisseen Yleisradion tekstityskamelin selän. Lehden edustaja ei halua ottaa kantaa Yleisradion tilanteeseen, jonka he ovat itse säälittävällä digipelleilyllään saaneet aikaan.
”Pelaan Pekka-Eric Auvis -kortin”, Lehden päätoimittaja Usko Kyykkä päättää keskustelun.
”Heittäkää helevettiin nämä videot. Teksti toimii paljon paremmin”, kommentoi muun muassa miljoonien kantoja edustava Antero.
Vastaavia kommentteja on havaittu useita nuorison suosiman Lehden internet-sivuilla, jotka laittomasti ja vailla tekijänoikeuksia esittävät Yleisradion materiaalia vakavana protestina yhteiskunnan nykytilaa kohtaan. Anteron linjoilla on muun muassa nimimerkki Sauli Niinistö, joka on myös virtuaalimaailmassa surullinen runkkari.
”Paskaa”, hän antoi kansalaisjournalistisen panoksensa maailman tekemiseksi paremmaksi paikaksi.
Näiden kommenttien uskotaan katkaisseen Yleisradion tekstityskamelin selän. Lehden edustaja ei halua ottaa kantaa Yleisradion tilanteeseen, jonka he ovat itse säälittävällä digipelleilyllään saaneet aikaan.
”Pelaan Pekka-Eric Auvis -kortin”, Lehden päätoimittaja Usko Kyykkä päättää keskustelun.
Kategoriat
Noin seitsemän uutiset tiistaina 20.11.2007
Kategoriat