Monissa sanomalehdissä on luovuttu joulun perinteistä, kuten julkaistujen juttujen perustamisesta tarkistetuille ja jutuissa aukikirjoitetuille faktoille.
Monet vanhemmat ovat ottaneet Lehden toimitukseen yhteyttä ja kertoneet huolensa siitä, että sinällään tärkeistä asioista tehdään puolivillaista journalismia, jossa ei kerrota mitään ilmiöiden mittakaavasta tai anneta lukijalle mahdollisuutta arvioida sitä, miten merkittävä kuvailtu ilmiö todellisuudessa on.
Yhteydenotoissaan he ovat korostaneet suvaitsevaisuutta myös niitä kohtaan, jotka haluaisivat lukea lehdistään tarkistettuihin faktoihin perustuvaa journalismia. He toivovat, että suomalainen iltapäivälehdistö ottaisi tämän huomioon.
Lehti ei silti kerää huolestuneiden kansalaisten nimiä vetoomukseen minkään puolesta. Jos nyt tuntee ihan ylitsepääsemätöntä tarvetta jonkin puolesta vedota, siihen auttaa varmasti Ilta-Sanomien itselleen kehittelemä ilmainen mainoskampanja.
Tekijä: toimitus
(HARRISON-STETSON) Suomalaiset ja varsinkin pienten lasten vanhemmat, jotka eivät onneksi ikinä suhtaudu asioihin puhtaan tunneperäisesti tai sekoile, ovat huolestuneita Usean ja Monen vaatimuksesta karsia uskonnolliset piirteet koulujen joulujuhlista. Erityisesti huolettaa Enkeli taivaan -laulun kohtalo ja mikä se toinen juttu nyt olikaan.
Usea ja Moni ovat jo lakkauttaneet perinteiset joulujuhlat monista kouluista, joiden nimiä emme tässä kerro, ei tietenkään siitä syystä ettäkö emme tietäisi vaan koska tuota, se vaatii, niin paljon, tuota, tilaa, ja siis, sitä ei internetissä ole, ylimääräistä, ja noin. Samasta syystä Lehti on päättänyt jättää kertomatta perinteistä luopuneiden koulujen suhteellisen osuuden tai absoluuttisen määrän, koska, siis, krhm, se ei, eikun ei mitään.
Asia kuitenkin huolestuttaa ja jopa pelottaa, ää, joitakuita. Prosentteja. No siis, ihmisiä, tiedättehän. Ihan varmasti ainakin joitakin. Et voi sanoa etteikö näin voisi olla.
”Uutistoimituksen tehtävähän on nostaa esiin ajankohtaisia ilmiöitä eikä vain miettiä, ovatko ne todellisia vai itse keksittyjä”, muistuttaa Lehden uutispäällikkö Jalmari Koivuranta.
Myös valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on päättänyt ottaa asiaan kantaa, koska se on paljon mukavampi keskustelunaihe kuin säästötoimet, kestävyysvaje tai emu-alueen velkaongelmat.
Hurja murros vartissa
Lehden pikagallupissa kävi ilmi, etteivät vanhat rakkaat ihanat kultaiset joululaulut enää raiu lasten suista pitkän syksyn koulutyön päätteeksi, ja vaarana on että vuosituhantiset perinteisistä perinteisimmät perinteet unohtuvat eivätkä lapset osaa edes jouluevankeliumia ulkoa, toisin kuin kaikki heidän vanhempansa.
”Anteeksi mitä? Ei, meillä mennään ihan vanhalla joulujuhlakaavalla kuten ennenkin. Ei tämmöistä ole kukaan edes vaatinut. Mistä perinteiden katoamisesta te oikein selitätte”, myöntää mankkaalaisen koulun rehtori Harald Hirmuinen.
Perinteiden unohtaminen on ikävä asia, ja se on havaittu myös töysäläisellä ala-asteella. ”Tuota, mitähän vittua nyt? Ei täällä mitään tapahdu, ihan samanlainen joulujuhla on kuin ennenkin. Kuka siellä oikein soittaa?” pahoittelee opinto-ohjaaja Orm Onnekas.
Myös ministeriötasolla perinteiden kunnioitus on kadonnut tyystin, paitsi niiltä osin kuin ei ole eli muun muassa virallisten linjausten ja ohjeistuksen osalta. Lisäksi vanhat kommarit ja ateistit suhtautuvat kriittisesti uskonnon esiintuomiseen koulussa, mikä tulikin hirveänä yllätyksenä kaikille.
Kouluissa ollaan kuitenkin erittäin tyytyväisiä siihen, että tiedotusvälineet ja poliitikot ovat näin joulun alla nostaneet asian suureksi puheenaiheeksi, koska on aina mukavaa vastailla järkensä menettäneiden vanhempien syytöksiin, joiden mukaan koulu on tehnyt asioita, joita se ei ole tehnyt.
Aiemmin Usea ja Moni ovat uhanneet suomalaiskoulujen kevätjuhlaperinteitä, syysjuhlaperinteitä, kumiperunaperinteitä ja tehdä sun lapsesta homon.
Usea ja Moni ovat jo lakkauttaneet perinteiset joulujuhlat monista kouluista, joiden nimiä emme tässä kerro, ei tietenkään siitä syystä ettäkö emme tietäisi vaan koska tuota, se vaatii, niin paljon, tuota, tilaa, ja siis, sitä ei internetissä ole, ylimääräistä, ja noin. Samasta syystä Lehti on päättänyt jättää kertomatta perinteistä luopuneiden koulujen suhteellisen osuuden tai absoluuttisen määrän, koska, siis, krhm, se ei, eikun ei mitään.
Asia kuitenkin huolestuttaa ja jopa pelottaa, ää, joitakuita. Prosentteja. No siis, ihmisiä, tiedättehän. Ihan varmasti ainakin joitakin. Et voi sanoa etteikö näin voisi olla.
”Uutistoimituksen tehtävähän on nostaa esiin ajankohtaisia ilmiöitä eikä vain miettiä, ovatko ne todellisia vai itse keksittyjä”, muistuttaa Lehden uutispäällikkö Jalmari Koivuranta.
Myös valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on päättänyt ottaa asiaan kantaa, koska se on paljon mukavampi keskustelunaihe kuin säästötoimet, kestävyysvaje tai emu-alueen velkaongelmat.
Hurja murros vartissa
Lehden pikagallupissa kävi ilmi, etteivät vanhat rakkaat ihanat kultaiset joululaulut enää raiu lasten suista pitkän syksyn koulutyön päätteeksi, ja vaarana on että vuosituhantiset perinteisistä perinteisimmät perinteet unohtuvat eivätkä lapset osaa edes jouluevankeliumia ulkoa, toisin kuin kaikki heidän vanhempansa.
”Anteeksi mitä? Ei, meillä mennään ihan vanhalla joulujuhlakaavalla kuten ennenkin. Ei tämmöistä ole kukaan edes vaatinut. Mistä perinteiden katoamisesta te oikein selitätte”, myöntää mankkaalaisen koulun rehtori Harald Hirmuinen.
Perinteiden unohtaminen on ikävä asia, ja se on havaittu myös töysäläisellä ala-asteella. ”Tuota, mitähän vittua nyt? Ei täällä mitään tapahdu, ihan samanlainen joulujuhla on kuin ennenkin. Kuka siellä oikein soittaa?” pahoittelee opinto-ohjaaja Orm Onnekas.
Myös ministeriötasolla perinteiden kunnioitus on kadonnut tyystin, paitsi niiltä osin kuin ei ole eli muun muassa virallisten linjausten ja ohjeistuksen osalta. Lisäksi vanhat kommarit ja ateistit suhtautuvat kriittisesti uskonnon esiintuomiseen koulussa, mikä tulikin hirveänä yllätyksenä kaikille.
Kouluissa ollaan kuitenkin erittäin tyytyväisiä siihen, että tiedotusvälineet ja poliitikot ovat näin joulun alla nostaneet asian suureksi puheenaiheeksi, koska on aina mukavaa vastailla järkensä menettäneiden vanhempien syytöksiin, joiden mukaan koulu on tehnyt asioita, joita se ei ole tehnyt.
Aiemmin Usea ja Moni ovat uhanneet suomalaiskoulujen kevätjuhlaperinteitä, syysjuhlaperinteitä, kumiperunaperinteitä ja tehdä sun lapsesta homon.
(ZUCKERBERG-ABRAMS-ZUCKERBERG) Internetin keskustelupalstoilla on virinnyt kiivas ns. keskustelu Tukholman eilisistä pommi-iskuista. Asiasta on myös uutisoitu vilkkaasti, koska se tapahtuu internetissä ja mukana saattaa olla jopa iPadilla kirjoitettuja viestejä. Tuttuun tapaan nettikeskustelussa on pohdittu muun muassa lalla-lalla, äbäläwäbälä sekä öllöllöö.
”Diipadaapa lallatilaa Alexander Stubb bluubluubluu Astrid Thors lalallalalalalaa islamistit muhmuhmuhmuuu”, kommentoi nimimerkki Katkera Työtön [viestin kirjoitusvirheet korjattu].
Samaa mieltä on myös nimimerkki Kaunainen Työtön, joka muistuttaa myös että ”liibatilaabati töttöröttötötötöö sivilisaatioiden törmäys gettoutuminen ja muutamia muita sanoja jotka kopioin wikipediasta lalla-lalla” [kirjoitusvirheet korjattu].
Yleisesti ottaen keskustelijat pitävät parhaana vaihtoehtona, että iskun takia kehitysapu lopetetaan, vähemmistöjen asemaa heikennetään, työttömyysturvaa karsitaan, irtisanomissuoja ja lakko-oikeus poistetaan, humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus lakkautetaan ja vanhustenhoidon määrärahoja lisätään tuntuvasti. Myös faktojen tarkastamisesta ja mielipiteiden perustamisesta niihin olisi pikimmiten luovuttava.
Tapauksen on arveltu lisäävän perussuomalaisten kannatusta, koska mikäs sen mukavampaa kuin ratsastaa väkivallalla. Puolueen veikeän maskotin Vesa-Matti Saarakkalan odotetaan antavan julkilausuman, jossa hän korostaa muistuttaneensa suomalaisia jo moneen kertaan siitä, että hän osaa kirjoittaa mutta ei lukea.
”Diipadaapa lallatilaa Alexander Stubb bluubluubluu Astrid Thors lalallalalalalaa islamistit muhmuhmuhmuuu”, kommentoi nimimerkki Katkera Työtön [viestin kirjoitusvirheet korjattu].
Samaa mieltä on myös nimimerkki Kaunainen Työtön, joka muistuttaa myös että ”liibatilaabati töttöröttötötötöö sivilisaatioiden törmäys gettoutuminen ja muutamia muita sanoja jotka kopioin wikipediasta lalla-lalla” [kirjoitusvirheet korjattu].
Yleisesti ottaen keskustelijat pitävät parhaana vaihtoehtona, että iskun takia kehitysapu lopetetaan, vähemmistöjen asemaa heikennetään, työttömyysturvaa karsitaan, irtisanomissuoja ja lakko-oikeus poistetaan, humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus lakkautetaan ja vanhustenhoidon määrärahoja lisätään tuntuvasti. Myös faktojen tarkastamisesta ja mielipiteiden perustamisesta niihin olisi pikimmiten luovuttava.
Tapauksen on arveltu lisäävän perussuomalaisten kannatusta, koska mikäs sen mukavampaa kuin ratsastaa väkivallalla. Puolueen veikeän maskotin Vesa-Matti Saarakkalan odotetaan antavan julkilausuman, jossa hän korostaa muistuttaneensa suomalaisia jo moneen kertaan siitä, että hän osaa kirjoittaa mutta ei lukea.
Kategoriat
Lehti-ohjelma: Vanjan jäinen helvetti
Laura ja Allen elättävät perheensä kaupoista varastamallaan tavaralla ja huijaavat myyjiä lastensa avulla. (Kuvaustekstin henkilöillä ei ole tekemistä todellisuuden kanssa.)
Lehti-ohjelma on toteutettu yhteistyössä Ylen kanssa, joten jakso löytyy myös Areenasta.
Kategoriat
Lehti-ohjelma: Apassien kapina
Henrik Fexeus tutkailee vanhan kunnon silmämääräisyyden ja sisäisen kellon käsitteitä. Helsingin käräjäoikeus pohtii tuottamuksellisen kunnianloukkauksen käsitettä.
Lehti-ohjelma on toteutettu yhteistyössä Ylen kanssa, joten jakso löytyy myös Areenasta.
Kategoriat
Oinonen vastustaa raiskauslakia
(JYVÄSKYLÄ) Kansanedustaja [search]Lauri Oinonen[/search] (Kesk.) pitää käsittämättömänä hallituksen lakiesitystä, jossa sukupuoliyhteys puolustuskyvyttömän, esimerkiksi sammuneen kanssa olisi raiskaus. Oinonen kirjoittaa Keskisuomalaisen kolumnissaan, ettei voi ymmärtää tahoja, jotka ovat keskustelun virittäneet.
”Lakien ei pidä käydä muuttamaan sanojen merkitystä. Toivon, että poliittiset puolueet näkisivät sen, ettei kannata lähteä vihreitä edustavan ministerin touhujen perässä juoksemaan ja ettei mitään muutoksia nykytilaan ei asiassa tarvita,” Oinonen muistuttaa.
”Sana raiskaus yksinkertaisesti tarkoittaa puolustuskyvyttömän kanssa vain sellaista sukupuoliyhteyttä, jossa raiskaaja on itse tarkoituksella aiheuttanut puolustuskyvyttömyyden. Sitä se on aina tarkoittanut ja sitä sen tulee jatkossakin merkitä.”
Oinonen alleviivaa sitä, ettei myöskään uskonnonopetusta saa vähentää tai asevelvollisuuteen puuttua.
”Lakien ei pidä käydä muuttamaan sanojen merkitystä. Toivon, että poliittiset puolueet näkisivät sen, ettei kannata lähteä vihreitä edustavan ministerin touhujen perässä juoksemaan ja ettei mitään muutoksia nykytilaan ei asiassa tarvita,” Oinonen muistuttaa.
”Sana raiskaus yksinkertaisesti tarkoittaa puolustuskyvyttömän kanssa vain sellaista sukupuoliyhteyttä, jossa raiskaaja on itse tarkoituksella aiheuttanut puolustuskyvyttömyyden. Sitä se on aina tarkoittanut ja sitä sen tulee jatkossakin merkitä.”
Oinonen alleviivaa sitä, ettei myöskään uskonnonopetusta saa vähentää tai asevelvollisuuteen puuttua.
Kategoriat
Lehti-ohjelma: Seikkailu Rio Grandessa
Pureudutaan Kristiina Komulaisen persoonaan ja tavataan kaksi tyttöä ilman kuppia. Lisäksi tavataan kaksi tyttöä kupin kanssa.
Lehti-ohjelma on toteutettu yhteistyössä Ylen kanssa, joten jakso löytyy myös Areenasta.
(JOBS 3:13) Uusi Helsingin Sanomat on saapunut tänään kauppoihin ympäri maata pitkän, noin vuorokauden odottelun jälkeen. Monin paikoin Helsingin Sanomia oli keräännytty jopa jonottamaan oven taakse. Jo monet tahot pohtivat tuottavansa sisältöä siihen, ja myös Lehti suunnittelee omia Helsingin Sanomia.
Mutta mikä nimeksi tulokkaalle? ”Helsingin Sanomat” on kovin pitkä ja vaivalloinen, varsinkin otsikossa, ”sanomalehti” on sekin pitkä ja ihan tyhmä, ”Hesari” taas kuulostaa puukotukselta. Siksi Lehti käynnistääkin nimikilpailun: keksi Helsingin Sanomille parempi nimi ja voit voittaa oman Helsingin Sanomat, tai millä uudella jännällä ja lukijasuhdetta tiivistävällä nimellä se jatkossa tunnetaankaan!
Voit valita, haluatko palkintosi 28.11.- vai 29.11.-versiona!
Muista, että aiempien nimikilpailujemme tuloksena on jo nimetty se vitun hölmö tötterö joka roikkuu Musiikkitalon katossa kätevästi ”siksi vitun hölmöksi tötteröksi joka roikkuu Musiikkitalon katossa”.
Kuva: Adam Burt
Kategoriat
Lehti-ohjelma: Erämaan laki
Seikkailija Saku, Pompulat, Taitavat koirat sekä Lauri kilpa-auto.
Lehti-ohjelma on toteutettu yhteistyössä Ylen kanssa, joten jakso löytyy myös Areenasta.
http://www.investigativeproject.org/documents/testimony/375.pdf