Tekijä: August Elokuu

Kategoriat
Kotimaa

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien ja ylennysten mukana tulee nyt myös laatuarvio ja sertifikaatti – ”hyvä luusto, ihanat liikkeet, normaalit kivekset”

Photo by Fernanda Nuso on Unsplash

(NAANTALI-IHANTALA) Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien ja ylennysten protokolla kokee tänä vuonna suuren muutoksen, vahvistaa presidentin kanslia. Kunnianosoituksesta kertovan ilmoituksen lisäksi sen saajalle myönnetään tästedes sanallinen laatuarvio suoriutumisesta, ja kaikkein etevimmille myös värillinen ruusuke tai jopa sertifikaatti.

”Kunniamerkit ja ylennykset ovat erinomainen mahdollisuus ennaltaehkäistä epätervettä kasvatustyötä olemalla palkitsematta sitä korkeasti ja suosimalla sen sijaan yksilöitä, joissa rotutyyppi ja yleinen terverakenteisuus yhdistyvät ihanteellisella tavalla”, kertoo muutostyöryhmän pääsihteeri Tero Pyknikko (os. Läski).

Uusi järjestelmä yhdenmukaistaa käytäntöjä kansainvälisesti ja mahdollistaa hienojakoisemman arvioinnin muun muassa ritarikuntien arvomerkkien jaossa. Pyknikko lukee esimerkkinä everstiluutnantti Heinrich Naksu-Mähösen laatuarvion:

”Hyvä kaula. Ihanat liikkeet. Hieman kevyt kroppa. Liikkuu hyvällä askelpituudella. Normaalit kivekset”, hän kertoo. Naksu-Mähönen saikin ylennyksensä mukana oranssin vara-CACIB-sertifikaatin ja kiltin taputuksen päähän. Myös reservin luutnantti Aleksis Alushousu keräsi runsaasti kiitoksia tuomaristolta:

”Hieman tuhdissa kunnossa esitetty. Erinomainen tyyppi. Hyvät silmät ja ilme. Hyvät korvat. Ikäisekseen tiivis ja vahvarunkoinen.” Hänelle lähetettiin yliluutnantin natsojen lisäksi pussillinen herkkusia sekä vekkuli pallo.

Toimii esimerkkinä Suomen nuorisolle

Arviot sisältävät Pyknikon mukaan siis sekä kehuja että kritiikkiä. Näin palkitut ja heidän kasvattajansa voivat puuttua havaittuihin epäkohtiin, mikä kannustaa aina vain parempiin saavutuksiin. Näin hän arvelee tapahtuvan tulevaisuudessa muun muassa läänintaiteilija Helena Bängerille, ROP SERT PN1, joka joutui tällä kertaa tyytymään Suomen Valkoisen Ruusun ansioristiin, mutta pienellä harjoittelulla mahdollisuudet voisivat olla jopa Vapaudenristiin asti.

”Sopivassa kehitysvaiheessa, hyvin asettuneet hieman kevyesti taittuvat korvat. Sopivilla mittasuhteilla, hyvällä raajaluustolla. Olemukseltaan ystävällinen”, Pyknikko kertaa taiteilijan saamaa tunnustusta.

Muutostyöryhmä uskoo, että uudistuksella onkin laajempaa yhteiskunnallista merkitystä ja se tukee yleisen kansalaiskunnon sekä terveiden elämäntapojen omaksumista. Palkitut voivat omalla toiminnallaan ja olemuksellaan olla samalla esikuvia nuoremmille.

”Kaikkien tulee luonteensa puolesta soveltua toimimaan nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Voimakkaat pelko- ja arkuusreaktiot eivät koskaan ole toivottavia reserviläisissä saati kantahenkilökunnassa”, Pyknikko toteaa.

Kategoriat
Seksivau Sää Talous

Ilmastoaktivisti liimasi päänsä kiinni

Photo by Jackson Simmer on Unsplash

(KANDOR, AS.) Ilmastotoimien puolesta kampanjoivien aktivistien uskaliaat kansainväliset liimaustempaukset ovat saaneet jatkoa. Viime viikkoina yhteiskunnallista keskustelua ovat herättäneet iskut, jossa aktivistit ovat esimerkiksi kiinnittäneet itsensä kuuluisiin taideteoksiin tai heittäneet niiden päälle maalia.

Iskujen tekijöiden mukaan he haluavat herättää ihmiset vallitsevaan ilmastohätätilaan, eikä kuolleella planeetalla olisi myöskään vituiksi ajateltua aktivismia.

”On ensiarvoisen tärkeää kiinnittää kansalaisten huomio ilmastokysymyksiin, joten siksi teippasin pyhäinmiestenpäivänä banaanin sivettikissaan”, sanoo ilmastokampanjoija Ruut Baden-Baden-Bahnhof.

Uusin tempaus koettiin varhain maanantaina Helsingin keskustassa, kun kesken työviikon alun Ateneumin taidemuseon edustalla aktivisti Ketamin Lyhkänen liimasi päänsä kiinni. Tapaus on herättänyt runsaasti tyytyväisyyttä ympäri poliittista kenttää, ja myös somessa monet kommentaattorit ovat jakaneet tukensa Lyhkäsen toimille.

”Mmhhff ssshhhff nnnnmmmggggghhhhm!” kommentoi Lyhkänen. Helsingin poliisista kerrotaan, että teon seurauksena viranomaiset aikovat lähteä kahville.

Kategoriat
Kulttuuri

Paikallinen mies, joka sanoo somessa aina menevänsä katsomaan kriitikoiden lyttäämät elokuvat, ei aio mennä katsomaan Anna Erikssonin elokuvaa

Photo by Karen Zhao on Unsplash

(GISOMYNIA) Tamperelainen Jukka Skeba-Limburg on pitkään hiljaa ja istuu tuolissaan. Hetken kuluttua hän avaa kännykän ja sieltä tutun HS-sovelluksen, mutta sulkee sen pian ja huokaisee.

Skeba-Limburg tunnetaan lähipiirissään periaatteen miehenä, tai kuten tärkeimmät ystävät lämpimästi sanovat, ankeana paskapäänä. Tähän asti hän on rakentanut maailmankuvansa perinteisten kivijalkojen varaan, joita ovat taskulämmin rasismi, arvaamaton väkivaltaisuus sekä pakottava tarve kirjoittaa jokaisen kielteissävytteisen elokuva-arvostelun kommenttiketjuun, että jaaha koska kritiikko tämän haukkuu niin pitääpä todellakin mennä katsomaan.

”Se alkoi, kuten kansanperinteet yleensäkin, pelkkänä jäsentymättömänä katkeruutena ympäröivää maailmaa kohtaan, mutta sittemmin siitä kehittyi aivan aito pakkomielle”, Skeba-Limburg muistelee kaihoisasti.

Nyt hänen maailmassaan on kuitenkin korjaamaton särö, nimittäin iskelmälaulajana ja oman elämänsä performanssina aiemmin tunnetun Anna Erikssonin uusi taide-elokuva W. Se on synkkä psykologinen draama madame Euroopasta ja tämän kiinalaisesta palvelijasta, tai jotain. Elokuvaa on pidetty dystooppisena nykyallegoriana Kenneth Grahamen eeppisestä runoelmasta Kaislikossa suhisee, sekä huonona.

Skeba-Limburg oli jo luonnostellut valmiiksi nokkelan sivalluksen elokuvaa arvostelleille elitistisille kriitikoille: ”jaaha koska kritiikko tämän haukkuu niin pitääpä todellakin mennä katsomaan”, mutta katsottuaan W:n trailerin hän ei pystynytkään lähettämään viestiään.

”En kyllä taidakaan mennä katsomaan”, hän saa viimein sanotuksi.

Skeba-Limburg avaa sovelluksen vielä kerran, mutta sulkee sen alistuneesti. Sen sijaan hän aukaisee television ja asettaa lohdutukseksi dvd-soittimeen yhden voittoisimmista hetkistään, Luokkakokous 3 -elokuvan. jonka todellakin kävi katsomassa.

”Hirveää paskaa tämäkin kyllä.”

Kategoriat
Talous

Lähteet: Uniper-pelastuspaketista puuttuu väitetty jumalauta – lainasaatanat menevät ehkä sivu suun

Photo by Arisa Chattasa on Unsplash

(BUNDESREPUBLIK DEUTSCHLAND) Fortumin omistaman energiayhtiö Uniperin tappiokurimus syvenee, ja uusien tietojen mukaan tilanne on jopa aiemmin kerrottua synkempi. Lehden energiamarkkinatoimittaja Aapo zum Teufel arvioi, että kesällä esitetyt väitteet siitä, että Uniperin tappioille olisi sovittu niinsanottu jumalauta, eivät pidäkään paikkaansa.

Aapo zum Teufel, mitä uudet tiedot tarkoittavat?

”Suomessa on aiemmin siis kerrottu, että tällainen jumalauta olisi olemassa, mutta ilmeisesti siitä aletaan vasta nyt keskustella. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että myös Fortumin lainasaatanat Uniperilta voivat jäädä pelkäksi haaveeksi”, zum Teufel sanoo.

Uskotko, että voisimme keksiä tästä vielä yhden epätoivoisen puujalkavitsin lisää?

”Luottaisin tässä ensisijaisesti Suomen Kuvalehden Polkom-palstan laajaan ammattitaitoon. Itse tyydyn varoittamaan, että jumalaudan ohella Uniperin menetyksiltä saattaa puuttua myös tappiovittu.”

Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri

Valoisa Pisa-tulos: Jopa 4 prosenttia Orwelliin viittaavista on jo lukenut Orwellia

Photo by Markus Spiske on Unsplash

(MUTSIN LUONA) Huoli suomalaisten vähenevästä lukuinnosta saattaakin olla perusteeton, iloitsevat tutkijat. Uusien Pisa-mittaustulosten mukaan tiettyjen klassikkoteosten lukeminen on lisääntynyt tilastollisesti merkitsevästi viime vuosien aikana.

”On havaittu, että kaikista ihmisistä, jotka viittaavat verkkokeskusteluissa brittikirjailija George Orwellin teoksiin, nyt jo jopa neljä prosenttia on lukenut hänen kirjoistaan ainakin jonkin takakansitekstin tai tuntee lähipiiristään jonkun, joka on lukenut”, kertoo opetushallituksen vastaava kamreeri Hans Lankar. Aiemmin luku pyöri pitkään noin kolmen prosentin vaiheilla. Tulos on yleistettävissä koko väestöön.

Orwelliin viittaaminen on tavallista verkkokeskusteluissa ja sellaisten uutisten kommenttiketjuissa, joissa käsitellään esimerkiksi ihan mitä tahansa.

Sen sijaan huolestuttavampi tulos on Franz Kafkan kohdalla, myöntää Lankar. Alustavissa tuloksissa vaikutti siltä, että jopa viisi prosenttia Kafkaan viittaavista olisi myös lukenut hänen kirjojaan, mutta tarkemmassa analyysissa kävi ilmi, että Kafka oli sekoitettu Merja Jaloon.

”Yritimme myös mitata Friedrich Nietzschen tilannetta, mutta emme osanneet itsekään kirjoittaa hänen nimeään”, Lankar kertoo.

Pisa on OECD-maiden yhteinen tutkimus, joka mittaa nuorten tulevaisuuden avaintaitoja. Sen tehtävä on tuottaa kauhistelevia klikkiotsikoita ja ylemmyydentuntoa yli 40-vuotiaille.

Kategoriat
Talous

Wilma, Wolt ja Sarastia yhdistyvät – uusi Nokia-ilmiö syntymässä, uskovat analyytikot

(DNIPROPETROVSK) Huolestuttavat tilastotiedot Suomen vaihtotaseen alijäämästä ovat pian historiaa, arvioivat markkina-analyytikot. Syynä on loppuviikosta julkistettu jättimäinen yritysfuusio alustayhtiö Woltin, talous- ja henkilöstöpalveluyritys Sarastian ja koululasten vanhemmille tutun Wilma-ohjelmiston kesken. Palvelujätin odotetaan disruptoivan markkinat ennennäkemättömällä tavalla.

”Tässä tapahtuu harvinainen win-win-win-win-tilanne, jossa kaikki osapuolet ja myös ympäröivä yhteiskunta ovat vahvasti saamapuolella”, ylistää finanssiyhtiö Inderesin not-financial-advisor Lauri Turska.

Uusi yritysjätti jatkaa erityisesti kuljetuspalvelujen tuottamista, mutta kauppakumppanit vahvistavat toinen toistensa osaamista tavalla, johon kilpailijoiden on vaikea vastata, Turska huomauttaa.

”Yhtiö voi Wilman verkoston ansiosta valjastaa koulumatkoja päivittäin tekevät kymmenettuhannet lapset kuljettamaan mukanaan ruoka- ja ravintolaostoksia ilman että koulutie välttämättä pitenee montakaan kilometriä, ja kiitos Sarastian state-of-the-art-järjestelmien, heille ei voi maksaa palkkaa. Tämä ratkaisee Woltia pitkään vaivanneen pulman kuriirien lainsäädännöllisestä asemasta ja vapauttaa työmarkkinoille aiemmin vajaakäytöllä ollutta työvoimareserviä.”

Fuusio toteuttaa samalla oppikirjaesimerkin tavoin niin sanottua public-private partnership -periaatetta.

Ensimmäiset pilottikokeilut uudella alustalla on jo käynnistetty, ja kokemukset ovat olleet vakuuttavia, kertoo kehitysjohtaja Cecil Rhodes. Ilmaisen työvoiman on havaittu lisäävän yksittäisen kuljetuksen voittomarginaalia merkittävästi verrattuna tilanteeseen, jossa työntekijälle pitäisi maksaa palkkaa. Myös vanhemmat ovat ottaneet muutoksen ilolla vastaan.

”Nyt voin yhdellä kertaa tilata kotiin Dillinger-pizzan ja lähettää tappouhkauksen neljännen luokan opettajalle!” kehuu testiryhmän jäsen Martti Pylly.

Uuden yhtiön nimeä ei ole vielä julkistettu, mutta Lehden tietojen mukaan finalistien joukossa ovat ainakin IG Farben, Runciter ja Itä-Intian kauppakomppania.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Kokoomusnuoret jauhottivat itse Jumalan nokkeluudellaan Twitterissä

Photo by Dave Hoefler on Unsplash

(UOTILA, RAUMA) Itse kristinuskon kulmakivi Jumala joutui myöhään keskiviikkona myöntämään tappionsa väittelyssä kokoomusnuorille. Samalla Jumala lakkasi olemasta omnipotentti eli kaikkivoipa, ja hänen koko olemassaolonsa on nyt teologien mukaan vakavasti uhattuna.

Useiden ei-jehovalaisten todistajien mukaan lukiolaisikäiset kokoomusnuoret Mauri Nilkki ja ystävänsä Sami Kusipää jauhottivat Jumalan täydellisesti kiivaassa Twitter-keskustelussa näennäisen viattomalla kysymyksellä ”jos Jumala olet muka kaikkivoipa, niin voitko silloin luoda niin suuren kiven ettet jaksa itse nostaa sitä?”

”Voi vittu, eipä ollut tullut ikinä aiemmin mieleen”, totesi Jumala ja pisti päänsä harmistuneena palavaan pensaaseen.

Nilkki ja Kusipää kertoivat valmistautuneensa koitokseen pänttäämällä koko edeltävän viikon ankarasti taloustieteen suosikkikirjaansa ”Miina ja Manu liikenteessä”. Seuraavaksi he aikovat jatkaa älyllisiä voimainponnistuksiaan muun muassa todistamalla, että verotus on varkautta ja että natsit olivat oikeastaan vasemmistoliittolaisia.

”Meistä on kummallista, että sen paremmin suomalaisessa kuin kansainvälisessäkään tieteessä esimerkiksi kolmannen valtakunnan historiaa tai taloushistoriaa ei ole juuri ollenkaan tutkittu, pikemminkin niistä vaietaan. Syynä saattaa olla, että yliopistot ovat kommunistien hallussa”, he kertovat.

Nilkille ja Kusipäälle povataan menestyksekästä uraa politiikassa vanhempien kokoomuslaisten sekä etujärjestötoimijoiden keppihevosina. He aikovatkin hyödyntää saamaansa suosiota yleisen hyvän edistämiseen.

”Kuten kaikki edeltävät kokoomusnuorten sukupolvet, haluamme antaa aikaamme ihmisten kiusaamiseen ja tyhjän jankuttamiseen”, Nilkki ja Kusipää lupaavat.

Kategoriat
Talous

Mähöstä voi pian shortata uusilla kryptosijoituksilla

Photo by Sander Sammy on Unsplash

(UMPIMÄHKÄ) Uhkaako taantuma naapurisi elantoa tai kiristääkö hintojen nousu jo parisuhdettasi? Kohta voit tienata sillä! Kryptovaluutat ja niin kutsuttu web3-murros avaavat yhä useammalle mahdollisuuden ryhtyä sijoittajaksi jo pienelläkin pääomalla.

”Kaikkihan ovat odottaneet sitä hetkeä, että voisimme monetisoida kaikkein läheisimmät ihmissuhteemme ja intiimeimmät hetkemme. Vaurastuminen on pian jokaisen tai ainakin minun ja kaverieni ulottuvilla”, kertoo enkelisijoittaja ja kryptoinfluensseri Pekka Saatana.

Niin institutionaaliset toimijat kuin riskisijoittajatkin ovat kokeneet nykyisen toimintaympäristön haastavaksi, kun osakekurssit matelevat mutta korotkaan eivät vielä tuota riittävästi. Hyviä kohteita on vaikea löytää, mutta ratkaisuksi dilemmaan on nyt nousemassa Mähönen.

”Kun Mähönen kiinnitetään lohkoketjuun, hänestä tulee oma uniikki sijoituskohteensa, jolla voidaan käydä kauppaa markkinoilla siinä kuin tavallisilla osakkeilla tai muilla sijoitustuotteilla. Samalla voimme luoda mähösjohdannaisia kuten shortteja tai tätäkin monimutkaisempia instrumentteja, kuten mähönen default swappeja (MDS), jos oletamme että vitut se sitä vekseliään koskaan maksaa”, Saatana kertoo.

Korkea tuotto-odotus korvaa näin Mähösen ison volatiliteetin. Mutta uuden teknologian mahdollisuudet eivät jää tähän.

Monet vanhemmat hankkivat lapselleen rahastosalkun jopa jo ennen tämän syntymää, mutta pian lapsesta itsestään voidaan tehdä markkinaehtoinen sijoituskohde. Perhe voi kohottaa sen arvoa muun muassa lisäämällä lapsen tuottavuutta ja tehokkuutta – mutta samalla kannattaa suojautua riskeiltä.

”Jos lapsesta tuleekin vaikka helvetin tyhmä tai se pyrkii taidelukioon, kannattaa jo varhaisessa vaiheessa suojautua niin sanotuilla hedge-sijoituksilla. Näin oma pääoma ei vaarannu ja jää varaa hankkia positio esimerkiksi jonkin varakkaamman perheen älykkäämmästä jälkikasvusta”, Saatana neuvoo.

Kyse ei ole kuitenkaan vain rahasta, Saatana muistuttaa.

”Olennaisinta kryptoissa ja web3-ajattelussa on vapaus. Nykyinen luutuneisiin valtahierarkioihin perustuva yhteiskuntajärjestys voidaan pyyhkäistä historiaan ja korvata se uudella systeemillä, joka on periaatteessa ihan samanlainen, mutta minä ja kaverini olemme johdossa.”

Kategoriat
Kotimaa

Paikallinen mies kiistää: Ei ole hiki saatana

Photo by Maarten van den Heuvel on Unsplash

(FRISCO GUARANA) Eurooppaa koetellut historiallinen helleaalto ei ole vaikuttanut tippaakaan porilaisen Jukka El Mingnerin elämään. Omien sanojensa mukaan hänelle ei ole vielä tullut edes hiki, eikä siksi tarvitse käydä suihkussa vaikka liikunnanopettaja käskisi.

El Mingnerin omakotitalon pihapiirissä lämpömittari on kesällä noussut enimmillään yli 30 asteen. Hänen kauluspaitansa kainaloiden läiskät ovat kuitenkin pelkkää globalistien kuvitelmaa tai ainakin ad hominem -virhe.

”Ei ole hiki saatana!” El Mingner kiistää pyyhkien kesiviä ihonriekaleita silmiltään.

Hän hämmästelee, että vuosi vuodelta nousevista lämpötiloista voitaisiin tehdä sellainen päätelmä, että lämpötilat ovat kohonneet, sillä hänellä itsellään ei ole edes yhtään kuuma vielä. Ilmastokeskustelu kaipaisikin El Mingnerin mielestä enemmän rationaalista pohdintaa tunnepuheen ja henkilöönmenevän ivaamisen sijaan.

”Ei sää ole sama kuin ilmasto lällällällällieru, ja sitäpaitsi viime talvena oli tosi kylmä päivä! Kellään ei ollut hiki! Varsinkaan ei minulla! Mitäs siihen sanot senkin köyhä kommari, tuliko peppu kipeäksi”, hän sanoo ja kiskoo paidanhihoja alemmas märkää tihkuvien käsivarsiensa suojaksi.

El Mingner toivoo suomalaisten muistavan, että takavuosikymmeninäkin koettiin kuumia kesiä, eikä sitä pidetty ollenkaan epätavallisena, saati että olisi hikoiltu. Esimerkiksi heinäkuussa 1972 hänen enonsa suli souturetkellä Reposaaressa.

Kategoriat
Tiede Viikonvaihde

Toimitus testaa: Miten onnistuu sähköautolla maratonmatka Kalliosta Eiraan?

Photo by Finn IJspeert on Unsplash

(RÅDJURBACKE) Hybridi- ja täyssähköautojen myynti on Suomessakin voimakkaassa kasvussa, ja uutisissa vihjaillaan jo uusien polttomoottoriautojen valmistuksen lopettamisesta lähivuosina. Sähköllä ajaminen kuitenkin arveluttaa vielä monia, koska maksimiajomatka voi vaikuttaa liian pieneltä siihen nähden mitä kännissä tuli uhotuksi, välilatausten tekeminen voi tuntua vaivalloiselta koska bensiiniauto on jo totuttu työntämään viimeiset kymmenet kilometrit perille, ja onhan koko touhu jotenkin tosi ämmää, vai mitä jätkät.

Lehden auto- ja miestoimitus on lukijalupauksemme mukaisesti sitoutunut ottamaan selvää siitä, mikä on totuus tai ainakin riittävän lähellä JSN-keikan välttämiseksi. Siksi toimittajamme testasivat, mikä on sähköauton todellinen suorituskyky vaativissa olosuhteissa ja pitkillä siirtymillä. Tilastojen mukaanhan keskiverto suomalainen ajaa päivittäin noin 420 kilometriä työ- ja vapaa-ajan matkoja vetäen perässään keskimäärin 800kg perävaunua sekä kivirekeä.

Valitsimme testimatkaksi useimpien suomalaisten hyvin tunteman reitin Kalliosta Eiraan, jonka on aiemmissa selvityksissä dokumentoitu kestävän useita päiviä ja olevan kokeneellekin matkaajalle haastava, paikoin jopa vaarallinen. Ajoneuvoksi otettiin Volvon omistaman Polestar-merkin uusi Polestar 2 -malli standard range single motor -versiona. Valmistaja lupaa sille enintään 478 kilometrin kantamaa, ja hintaa autolla perusvarustepaketteineen on 46 900 euroa.

Koska meillä ei ole siihen varaa, päätimme korvata Polestarin vuosimallin 1986 Fiat Uno -henkilöautolla, jossa on yhden litran ja 44 hevosvoiman moottori, jolle valmistaja lupaa 145 km/h maksiminopeuden ja 0-100-kiihtyvyyden ajassa noin 17,5 sekuntia. Auto saatiin lainaan toimittaja Heimo Näädän perikunnalta.

Sekaannusten välttämiseksi oletamme tämän testin ajan, että kyseessä on Polestar 2 saadaksemme luotettavaa vertailutietoa nykypäivän sähköautojen suorituskyvystä ja soveltuvuudesta Pohjolan oloihin.

Kohti parempaa elämää

Testimatkamme alkaa kauniina kesäpäivänä Castreninkadun Arizona Barin edestä. Odotamme pari tuntia vihreään teknologiaan erikoistuneen toimittajamme Iisakki Astalon saapumista, mutta hänkin taitaa olla kuollut, joten aloitamme kokeilumme ilman häntä.

Ensivaikutelmat upouudesta sähköautosta eivät kuitenkaan vakuuta: muotoilultaan automme on omituisen vanhahtava, tekisi mieli sanoa kahdeksankymmenlukuinen, ja paikoin on selvästi nähtävissä maalipinnan rapistumista ja muoviosien harmaantumista. Ei uskoisi tehdasuudesta kulkupelistä!

Sähköautojen akkukehitykseen ja koruompeluun perehtynyt erikoistoimittaja Usko Tyykkä arvelee, että tavalliset ruosteenestokäsittelyt eivät välttämättä kestä uusien sähköautojen voimansiirron lähettämää korkeataajuuksista säteilyä, jonka on maailmalla arveltu aiheuttavan myös puna- ja pikku-hukkaa sekä selittämätöntä halua kirjoittaa yleisönosastoihin. Sitten hän saa surmansa.

Sähköauto on tyhjä merkitsijä, jonka voi ladata halutulla symboliarvolla

Kummallisen vaisu laatutaso vallitsee myös sisätiloissa: halvan tuntuista muovia on paljon, ja vaihdekeppi nuljuu tunnottoman oloisesti keskikonsolissa. Kytkinten ja nappuloiden napakka haptisuus saa testiryhmältä tosin kiitosta nykyautojen vitsauksena olevien monimutkaisten kosketusnäyttöjen sijasta. Toimivalta näyttää auton viihdekeskuskin, eli Blaupunkt-merkkinen nännäriradio. Ratkaisu ei ole modernein mahdollinen, mutta toimiva. Lupaavaa!

Sähköautoista puhuttaessa esiin nousevat usein kysymykset akuston vaatimasta tilasta. Testiyksilössämme täyssähköisyys piiloutuu täysin auton rakenteisiin, ja takakontista kallista kuljetustilaa haukkaavat vain eilisillalta kertyneet tyhjät pullot sekä toimittaja Juhani Urja, joka vaikuttaa olevan menehtynyt.

On aika lähteä liikkeelle.

Vitsi tulee vihdoin päätökseensä

Vanhoihin polttomoottoriautoihin verrattuna sähköautot ovat huomattavan äänettömiä, ja sama pätee testiautoomme: avainten kääntämistä seuraa täysi hiljaisuus.

”Tais jäädä valot päälle”, toteaa toimittaja Alarik Sarvi viimeisiksi sanoikseen.

Mitä siis opimme monivaiheisesta matkasta ja uusien sähköautojen käyttökelpoisuudesta suomalaisessa arjessa? Kaikin osin ei uusi tekniikka valitettavasti vielä vakuuta palkittua auto- ja tekstimainontatoimitustamme. Erityisesti hämmästyttää, etteivät täyssähkövalmistajat ole halunneet tehdä selkeää pesäeroa vanhoihin polttomoottoriautoihin, vaikka mikään ei pakota toistamaan vuosikymmenten takaisia muoto-oppeja ja valintoja.

Mutta saatamme olla turhan kriittisiä, sillä harvoin elämäkään on täysin mustavalkoista.

”Voi olla, että mustat lasit silmillä on hankala nähdä harmaan eri sävyjä”, myöntää Frank keskituhdolta.