Jean Baudrillard ei enää viittaa mihinkään olemassa olevaan olioon. Sen sijaan Baudrillard viittaa täydelleen maailmastamme irtaantuneeseen tapahtumien kulkuun.
Baudrillardin omaan maailmaan mitenkään liittymättömän lausunnon mukaan Baudrillardia ei ”enää määrää toiminta, vaan spekulaatio ja ketjureaktio; tapahtumat ketjuuntuvat kohti keinotekoisuuden äärimmäisyyksiä, joita mikään tulkinta ei voi enää saavuttaa.”
Nykyisellään totuuskriteerit ovatkin vaihtuneet uskottavuusperiaatteeseen. Myöskään tietoa Jean Baudrillardin poismenosta ei sinällään ole sidottu mihinkään totuusperiaatteeseen. Nyt jos koskaan onkin aihetta kysyä: Onko Baudrillard, joka viittaa vain itseensä yhä Baudrillard?
Kuukausi: maaliskuu 2007
Kategoriat
Iltapäivälehdet mukana kuolonkolarissa
(TAMPERE) Järkyttyneet iltapäivälehdet eivät vielä halua puhua maanantaisesta ihmishengen vaatineesta onnettomuudesta. Ne eivät kuitenkaan syytä ketään tapahtuneesta.
Iltalehti oli yhdessä Ilta-Sanomien kanssa menossa normaalisti painoon maanantaina, kun kansanedustaja Kimmo Sasin auto ajautui väärälle kaistalle. Seuranneessa kolarissa molempien lehtien lööppi meni uusiksi. Lehdet toivovat nyt saavansa mahdollisuuden toipua rauhassa.
”Arkeen on varmasti vaikea tämän jälkeen päästä kiinni. Tuntemattomien ihmisten kolarit eivät ikinä pysty täyttämään sitä aukkoa, jonka kansanedustajan ajama kolari sisäsivuille jättää, kannesta ja lööpeistä nyt puhumattakaan” tiivistää molempien tunnot Iltalehti.
Iltalehti ja Iltasanomat ovat molemmat täysvärisiä tabloidilehtiä. Ne ilmestyvät kuutena päivänä viikossa. Iltalehden levikki on noin 130 000, lukijoita sillä on päivittäin noin 350 000. Ilta-Sanomien levikki on noin 200 000. Molempien irtonumeron hinta on yhden euron (1,20 toim. huom.).
Iltalehti oli yhdessä Ilta-Sanomien kanssa menossa normaalisti painoon maanantaina, kun kansanedustaja Kimmo Sasin auto ajautui väärälle kaistalle. Seuranneessa kolarissa molempien lehtien lööppi meni uusiksi. Lehdet toivovat nyt saavansa mahdollisuuden toipua rauhassa.
”Arkeen on varmasti vaikea tämän jälkeen päästä kiinni. Tuntemattomien ihmisten kolarit eivät ikinä pysty täyttämään sitä aukkoa, jonka kansanedustajan ajama kolari sisäsivuille jättää, kannesta ja lööpeistä nyt puhumattakaan” tiivistää molempien tunnot Iltalehti.
Iltalehti ja Iltasanomat ovat molemmat täysvärisiä tabloidilehtiä. Ne ilmestyvät kuutena päivänä viikossa. Iltalehden levikki on noin 130 000, lukijoita sillä on päivittäin noin 350 000. Ilta-Sanomien levikki on noin 200 000. Molempien irtonumeron hinta on yhden euron (1,20 toim. huom.).
(KONSENSUS) Tulevien eduskuntavaalien mainonta on menossa kokonaan uusiksi. Lehden saamien tietojen mukaan kaikki suuret puolueet aikovat vetää mainoksensa pois katukuvasta ja muusta julkisuudesta ja korvata ne uusilla. Muutoksen syynä on se, että nykyiset mainokset on koettu loukkaaviksi.
”Erityisesti kentän reaktio pani miettimään uudestaan”, sanoivat kaikki puoluejohtajat yhteen ääneen. Tiettävästi ainakin neljä ihmistä ympäri Suomea on syvästi paheksunut kirjainten m, k ja i käyttöä vaalijulisteissa. Toisia taas on ärsyttänyt se, miten monissa mainoksissa näkyy ehdokkaan kulmakarvat. Myöskään yrittäjiä ei haluttu loukata, koska Raamattu kieltää sen.
SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafssonin mielestä nykymainonnassa on lisäksi se riski, että ihmiset saattaisivat lähteä äänestämään. ”Kansan aktiivisuus nyt on vitun viimeinen asia mitä tarvitaan tämän maan johtamisessa”, hän totesi suurten puolueiden yhteisenä kantana.
”Erityisesti kentän reaktio pani miettimään uudestaan”, sanoivat kaikki puoluejohtajat yhteen ääneen. Tiettävästi ainakin neljä ihmistä ympäri Suomea on syvästi paheksunut kirjainten m, k ja i käyttöä vaalijulisteissa. Toisia taas on ärsyttänyt se, miten monissa mainoksissa näkyy ehdokkaan kulmakarvat. Myöskään yrittäjiä ei haluttu loukata, koska Raamattu kieltää sen.
SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafssonin mielestä nykymainonnassa on lisäksi se riski, että ihmiset saattaisivat lähteä äänestämään. ”Kansan aktiivisuus nyt on vitun viimeinen asia mitä tarvitaan tämän maan johtamisessa”, hän totesi suurten puolueiden yhteisenä kantana.
Up in the ass of Timo
Uusittuihin vaalimainoksiin on tiettävästi suunnitteilla ”abstraktinen” kuvio, jossa kolmen suurimman puolueen tunnuksilla koristeltu nyrkki työnnetään veronmaksajan anukseen. Sloganiksi tulee ”On kaikki niinkuin ennenkin”. Muutoksia on tulossa myös vaalitentteihin. Jatkossa SDP:n, Kokoomuksen ja Keskustan johtohahmot suostuvat kommentoimaan ainoastaan mukavia asioita ja laulamaan iskelmiä.
”Koimme, että tämä tähänastinen keskustelu jossa on sivuttu niinkin tähdellisiä yhteiskunnallisia kysymyksiä kuin Susan Kurosta, Eero Heinäluoman vatsanympärystä ja Lenita Airiston kannanottoja on hieman turhan tulenarkaa ja hankalaa äänestäjien seurattavaksi. Jatkossa keskitymme debatoimaan kissanpentujen söpöydestä, auringonvalon tärkeydestä ja säästä”, tähdensi Jyrki Katainen.
SAK ilmoitti puolestaan kannattavansa kaikkea mitä SDP:n puoluetoimistokin kannattaa.
Aiemmin laadukkaaksi ja asiantuntevaksi kiitetty sekä kiitettävää rauhantahtoisuutta historiassaan osoittanut kirjallinen aikakauslehti Parnasso hämmästytti suomalaisia laajasti (levikki 4 880, mutta ”reippaassa nousussa”) uusimalla numerollaan. Lehdessä tähän asti yhtenä johtavista suomalaisista nuoren polven intellektuelleista pidetty kirjailija Sofi Oksanen kirjoittaa lehdessä erittäin hyökkäävään sävyyn Neuvostoliitosta.
Kirjoituksessan Oksanen ryhtyy uhkarohkeasti uudelleenarvioiman Stalinin aikaa SNTL:n johdossa. Oksanen toistelee imperialistien propagandaa väittäessään Stalinin olevan vastuussa jopa – tosiasiallisesti yhtä lailla vapaita kuin vankejakin surmanneesta – 1930 -luvun nälänhädästä. Vaikka kaikki vakavasti otettavat asiantuntijat kiistävätkin Oksasen tulkinnan oikeellisuuden, sotaisimmat länsimieliset tahot ovat osoittaneet tukensa hänelle.
”Kyllä, kyllä, kyllä!” huudahti nuori Ben Zyskowicz kolumnissaan Nykypäivä -lehdessä, jonka painos vedettiin kuitenkin pian pois jakelusta, koska lehden vastaava päätoimittaja katsoi siinä käsitellyn sananvapauden käyttöä ”sellaisella tavalla ja sävyllä, joka ei ole hyväksyttävää vastuulliselle medialle”.
Oksanen itse on tuohtunut valtamediassa saamaastaan kohtelusta.
”Täällä ollaan niin rähmällään Neuvostoliiton edessä, että poliitikot ovat vaarassa murtaa niskansa kurottautuessaan nuolemaan NKP:n persettä. Valtamedia yrittää vaieta minut ja kirjoitukseni kuoliaaksi. Yksikään suurempi lehti ei ole uskaltanut siteerata artikkeliani… hei! siis yrititsä just äsken puristaa mua perseestä? etsävai pysty pitään näppejäs erossa musta, haluutsä mua niinpaljon? etsämukatiedä, et mä oon lesbo, hei!” kommentoi puhelimitse tavoitettu Oksanen.
”Mä oon muuten just yhellä mahtavalla klubilla, jossa siis tehää niinku kaikkii ihan sairait seksijuttui, mistä tavikset ei kykene näkee ees unta”, lopettaa Oksanen yhteiskunnallisesti merkittävän puheenvuoronsa.
Kirjoituksessan Oksanen ryhtyy uhkarohkeasti uudelleenarvioiman Stalinin aikaa SNTL:n johdossa. Oksanen toistelee imperialistien propagandaa väittäessään Stalinin olevan vastuussa jopa – tosiasiallisesti yhtä lailla vapaita kuin vankejakin surmanneesta – 1930 -luvun nälänhädästä. Vaikka kaikki vakavasti otettavat asiantuntijat kiistävätkin Oksasen tulkinnan oikeellisuuden, sotaisimmat länsimieliset tahot ovat osoittaneet tukensa hänelle.
”Kyllä, kyllä, kyllä!” huudahti nuori Ben Zyskowicz kolumnissaan Nykypäivä -lehdessä, jonka painos vedettiin kuitenkin pian pois jakelusta, koska lehden vastaava päätoimittaja katsoi siinä käsitellyn sananvapauden käyttöä ”sellaisella tavalla ja sävyllä, joka ei ole hyväksyttävää vastuulliselle medialle”.
Oksanen itse on tuohtunut valtamediassa saamaastaan kohtelusta.
”Täällä ollaan niin rähmällään Neuvostoliiton edessä, että poliitikot ovat vaarassa murtaa niskansa kurottautuessaan nuolemaan NKP:n persettä. Valtamedia yrittää vaieta minut ja kirjoitukseni kuoliaaksi. Yksikään suurempi lehti ei ole uskaltanut siteerata artikkeliani… hei! siis yrititsä just äsken puristaa mua perseestä? etsävai pysty pitään näppejäs erossa musta, haluutsä mua niinpaljon? etsämukatiedä, et mä oon lesbo, hei!” kommentoi puhelimitse tavoitettu Oksanen.
”Mä oon muuten just yhellä mahtavalla klubilla, jossa siis tehää niinku kaikkii ihan sairait seksijuttui, mistä tavikset ei kykene näkee ees unta”, lopettaa Oksanen yhteiskunnallisesti merkittävän puheenvuoronsa.
(HELSINKI) Puolustusministeri Seppo Kääriäisen mukaan Suomen puolustus nojaa tulevaisuudessa ruoka-avun ja aseiden vastaanottamiseen natseilta. Laajan itäisen maarajan ja suhteellisen pienen armeijan vuoksi Suomi ei voi luopua natsien aseiden käytöstä, totesi Kääriäinen eilisessä linjapuheessaan.
Monet kansainväliset järjestöt ovat toivoneet Suomen allekirjoittavan sopimuksen, joka kieltäisi sotilaallisen yhteistyön tekemisen miljoonia ihmisiä lyhyessä ajassa murhaavien, maailmanvaltiutta avoimesti tavoittelevien hallintojen kanssa. Kääriäisen mukaan yhteistyölle ei kuitenkaan ole realistisia vaihtoehtoja.
”Meidän täytyy tässä asiassa ennen muuta ajatella sitä, mikä on Suomen etu kokonaisuutta ajatellen. Yhteistyö Reichin kanssa on realiteetti, josta emme voi nykytilanteessa tinkiä”, totesi pitkiin saappaisiin ja pääkallokoristeiseen koppalakkiin sonnustautunut Kääriäinen.
Kääriäinen muistutti puheessaan myös siitä, että Suomen armeija on hyvinkoulutettu, eikä yhteistyöstä natsien kanssa näin ollen tule ongelmaa siviiliväestölle. Suomi etsii tällä hetkellä erityisesti natseja, jotka poistuvat maastosta itsekseen, eivätkä näin aiheuta vaaraa enää rauhan tultua.
Monet kansainväliset järjestöt ovat toivoneet Suomen allekirjoittavan sopimuksen, joka kieltäisi sotilaallisen yhteistyön tekemisen miljoonia ihmisiä lyhyessä ajassa murhaavien, maailmanvaltiutta avoimesti tavoittelevien hallintojen kanssa. Kääriäisen mukaan yhteistyölle ei kuitenkaan ole realistisia vaihtoehtoja.
”Meidän täytyy tässä asiassa ennen muuta ajatella sitä, mikä on Suomen etu kokonaisuutta ajatellen. Yhteistyö Reichin kanssa on realiteetti, josta emme voi nykytilanteessa tinkiä”, totesi pitkiin saappaisiin ja pääkallokoristeiseen koppalakkiin sonnustautunut Kääriäinen.
Kääriäinen muistutti puheessaan myös siitä, että Suomen armeija on hyvinkoulutettu, eikä yhteistyöstä natsien kanssa näin ollen tule ongelmaa siviiliväestölle. Suomi etsii tällä hetkellä erityisesti natseja, jotka poistuvat maastosta itsekseen, eivätkä näin aiheuta vaaraa enää rauhan tultua.