http://www.investigativeproject.org/documents/testimony/375.pdf
Kategoriat
Lehti-ohjelma: Salaperäinen epäjumalankuva
Vuoden tärkeimmät tunnusluvut: 6.38 Kaikkien aikojen leijonajoukkue 7.05 Levin kisojen merkitys 8.05 Palkitaan vuoden isä 9.00 Keskeisimmät uutistapahtumat.
Lehti-ohjelma on toteutettu yhteistyössä Ylen kanssa, joten jakso löytyy myös Areenasta.
(FETUS) ”Niin että vittu saatana on se kun ei ihmiselle että sitä ei anneta kun tarvitsee ja ohessa paperi dogumentti alle kirjoitus lääkäriltä. Missä ovat?” Melkoista kapulakieltä ja epäselvää jargonia. Juuri tällaisten kansalaisten tuottamien virallisten asiakirjojen kanssa viranomaiset joutuvat tekemisiin päivittäin – siitä huolimatta, että hallintolaki edellyttää kansalaisia käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää suomea.
On edellyttänyt jo pitkään.
”Laki on ollut voimassa vuosia, mutta viesti ei näy menneen perille. Edelleen kansalaiset käyttävät kankeaa ja usein täysin käsittämätöntä kieltä, jota ei asiantuntijakaan aina osaa tulkita”, kertoo kielentutkimuksen professori Antti Äng-Glottis.
Tutkijat vaativat, että seuraavan hallituksen tulisi puuttua kansalaisten kielenkäyttöön roimin ottein. Äng-Glottis huomauttaa, että vaikeaselkoinen kansalaispuhe on pahimmillaan uhka kansalaisten oikeusturvalle. Kielenkäyttöä selkeyttämällä voisi saada niin julkisen talouden säästöjä kuin parempia palveluja kansalaisille.
”Missä minun eläke päätös rahat kun on ratakisu tullut jo toissa kuussa ja nyt perjantai eikä perkele missä ja lomake en täytä kun ei niitä lue”, antaa professori toisen esimerkin kansalaisten ’kökkökielestä’, joita esimerkiksi tukihakulomakkeet, valituskirjeet ja huomautukset pursuavat.
Toinen kasvava ongelma ovat kansalaisten toinen toistaan kummallisemmat nimet. Niiden takia viranomaisen voi olla mahdotonta tietää, keneen tai mihin hän on kulloinkin ottamassa yhteyttä. Se aiheuttaa turhautumista, tietokatkoksia ja tehottomuutta.
”Ajatellaanpa vaikka sellaisia nimiä kuin Sikuriina, Sahrami, Freesia tai Wolferiina. Mitä ne muka kertovat tavalliselle viranomaiselle?” Äng-Glottis huokaa, ja toivoo myös kansalaisten itse tarttuvan ongelmaan, ennen kuin se uhkaa koko demokratiaa.
On edellyttänyt jo pitkään.
”Laki on ollut voimassa vuosia, mutta viesti ei näy menneen perille. Edelleen kansalaiset käyttävät kankeaa ja usein täysin käsittämätöntä kieltä, jota ei asiantuntijakaan aina osaa tulkita”, kertoo kielentutkimuksen professori Antti Äng-Glottis.
Tutkijat vaativat, että seuraavan hallituksen tulisi puuttua kansalaisten kielenkäyttöön roimin ottein. Äng-Glottis huomauttaa, että vaikeaselkoinen kansalaispuhe on pahimmillaan uhka kansalaisten oikeusturvalle. Kielenkäyttöä selkeyttämällä voisi saada niin julkisen talouden säästöjä kuin parempia palveluja kansalaisille.
”Missä minun eläke päätös rahat kun on ratakisu tullut jo toissa kuussa ja nyt perjantai eikä perkele missä ja lomake en täytä kun ei niitä lue”, antaa professori toisen esimerkin kansalaisten ’kökkökielestä’, joita esimerkiksi tukihakulomakkeet, valituskirjeet ja huomautukset pursuavat.
Toinen kasvava ongelma ovat kansalaisten toinen toistaan kummallisemmat nimet. Niiden takia viranomaisen voi olla mahdotonta tietää, keneen tai mihin hän on kulloinkin ottamassa yhteyttä. Se aiheuttaa turhautumista, tietokatkoksia ja tehottomuutta.
”Ajatellaanpa vaikka sellaisia nimiä kuin Sikuriina, Sahrami, Freesia tai Wolferiina. Mitä ne muka kertovat tavalliselle viranomaiselle?” Äng-Glottis huokaa, ja toivoo myös kansalaisten itse tarttuvan ongelmaan, ennen kuin se uhkaa koko demokratiaa.
Ensimmäisen adventtisunnuntain erikoislähetys. Reidar Jönssonin koiratrilogian kolmas osa on Hundarnas paradis. Joukkueiden luovuutta mitataan tällä kertaa myös televisiomainoksen suunnittelulla.
Lehti-ohjelma on toteutettu yhteistyössä Ylen kanssa, joten jakso löytyy myös Areenasta.
Huh huh – Onko tässä se? – Himangalla kaatui varhain lauantaina maitoauto. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa, maitoa ei läikkynyt ja autokin saatiin nopeasti takaisin tielle. Mutta olisi voinut käydä vaikka mitä. Katso video, joka ei oikeastaan liity asiaan, mutta siinä on joku julkkis tisseineen.
Mitä ihmettä? Tästä nousi kohu! – Kaksi keski-ikäistä miestä nujakoi lauantain vastaisena yönä grillin edustalla Helsingin keskustassa. Kumpikaan ei kärsinyt vakavia vammoja, ja poliisin puhuttelun jälkeen miehet päästettiin koteihinsa. Siinä olikin oikeastaan kaikki. Katso lukijan paska kuva ihan eri paikasta.
Outo mystinen mysteeri kuohutti – Kylmän sään takana on kylmä sää, kertovat asiantuntijat. Hyytävän kelin aiheuttaa kylmä ilmamassa, ja nyt on niinkun talvikin. Että tuota montako helvetin sivua tästä muka pitäisi vääntää? Lue erikoisliite, jossa ei tosin oikeastaan tämän enempää asiaa ole.
Kuva: Jonathan Klinger
Kategoriat
Lehti-ohjelma: Valkoinen biisoni
Ensimmäisen adventtisunnuntain erikoislähetys. Reidar Jönssonin koiratrilogian kolmas osa on Hundarnas paradis. Joukkueiden luovuutta mitataan tällä kertaa myös televisiomainoksen suunnittelulla.
Lehti-ohjelma on toteutettu yhteistyössä Ylen kanssa, joten jakso löytyy myös Areenasta.
(AMSTRAD) Internetin ilmaissisällön ja laskevien levikkien paineissa pyörivät mediatalot uskovat, että uusi teknologia korjaa markkinatilanteen ongelmat ja näyttää väylän uudenlaisen journalismin tuotannolle. Niinku sillon viimeksikin, hjuu. Erityisen suuret odotukset kohdistuvat uusiin Sinclair ZX Spectrum -versioihin, joita valmistellaan jo monessa lehdessä, ja onpa muutamia tullut markkinoillekin.
”Lehtiemme parhaat puolet – vahva visuaalisuus, koskettava sisältö ja nautinnollinen lukukokemus – yhdistyvät ennen näkemättömällä tavalla uuden tekniikan tuomiin mahdollisuuksiin, ja, tuota, nyt tämä valmiiksi kirjoitettu osuus taisikin loppua”, kertoo kehitysjohtaja Ray Stöder.
Lehdissä ympäri maata on ihastuttu ZX Spectrumin teknisiin innovaatioihin, kuten kasettiasemaan, 16 kilotavun muistiin ja 3,5 megahertsin taajuudella toimivaan Z80-prosessoriin. Lisäksi arvellaan, että jos sama alimiehitetyllä toimituksella, alipalkatuilla pätkäläisillä ja helvetinmoisessa kiireessä tuotettu materiaali tuupataan uuteen koreaan tuuttiin, kukaan ei huomaa mitään ja joku saattaa hölmöyksissään maksaa siitä, että lukee suurina uutisina purkkiruokien ravintosisältöluetteloita ja Oikotiestä kopioituja asuntojen hintoja.
”Noh, perseääliöt ostivat 90-luvun lopussa miljoonilla soittoääniä ja vaihtokuoria, ja siitä ajateltiin saatana Suomen uutta talouden tukijalkaa, siis vittu soittoäänistä, mieti. Kyllä tähän jengiin uppoaa ihan mikä tahansa”, Stöder arvioi.
Kriitikoiden mielestä Spectrum-versioiden hyöty on rajallinen muun muassa siksi, että laitteiden valmistus lopetettiin vuonna 1992 ja niitä myytiin etupäässä Britanniassa. Versioiden kehittäjien mielestä on kuitenkin päivänselvää, että uusi tekniikka korjaa kaikki tämänhetkiset journalismin pulmat, koska ja siksi.
Lehti aikoo julkaista piakkoin oman BBC Micro -versionsa, jonka kehittämisestä vastaa David Brabeniksi naamioitunut limoviikuna.
”Lehtiemme parhaat puolet – vahva visuaalisuus, koskettava sisältö ja nautinnollinen lukukokemus – yhdistyvät ennen näkemättömällä tavalla uuden tekniikan tuomiin mahdollisuuksiin, ja, tuota, nyt tämä valmiiksi kirjoitettu osuus taisikin loppua”, kertoo kehitysjohtaja Ray Stöder.
Lehdissä ympäri maata on ihastuttu ZX Spectrumin teknisiin innovaatioihin, kuten kasettiasemaan, 16 kilotavun muistiin ja 3,5 megahertsin taajuudella toimivaan Z80-prosessoriin. Lisäksi arvellaan, että jos sama alimiehitetyllä toimituksella, alipalkatuilla pätkäläisillä ja helvetinmoisessa kiireessä tuotettu materiaali tuupataan uuteen koreaan tuuttiin, kukaan ei huomaa mitään ja joku saattaa hölmöyksissään maksaa siitä, että lukee suurina uutisina purkkiruokien ravintosisältöluetteloita ja Oikotiestä kopioituja asuntojen hintoja.
”Noh, perseääliöt ostivat 90-luvun lopussa miljoonilla soittoääniä ja vaihtokuoria, ja siitä ajateltiin saatana Suomen uutta talouden tukijalkaa, siis vittu soittoäänistä, mieti. Kyllä tähän jengiin uppoaa ihan mikä tahansa”, Stöder arvioi.
Kriitikoiden mielestä Spectrum-versioiden hyöty on rajallinen muun muassa siksi, että laitteiden valmistus lopetettiin vuonna 1992 ja niitä myytiin etupäässä Britanniassa. Versioiden kehittäjien mielestä on kuitenkin päivänselvää, että uusi tekniikka korjaa kaikki tämänhetkiset journalismin pulmat, koska ja siksi.
Lehti aikoo julkaista piakkoin oman BBC Micro -versionsa, jonka kehittämisestä vastaa David Brabeniksi naamioitunut limoviikuna.
Kategoriat
Lehti-ohjelma: Iskevä kiila, kestävä salpa
Mikä on Peten huumetestin tulos? Suora lähetys Tampereen Tohlopista. Vieraana Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Janne Virkkunen.
Lehti-ohjelma on toteutettu yhteistyössä Ylen kanssa, joten jakso löytyy myös Areenasta.
(LISSABON/MADRID) Suomi asettaa ehdoksi Irlannin EU-tuelle sen, että valtiovarainministeri [search]Jyrki Katainen[/search] on paikalla asiasta keskusteltaessa. Asiasta kertoi pääministeri [search]Mari Kiviniemi[/search] eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
”Suomi aikoo neuvotella loppuun saakka varmistaakseen sen, että valtiovarainministeri Katainen on paikalla ainakin Suomen eduskunnassa Irlannin tukipaketista keskusteltaessa”, hän totesi. Pääministeri kuitenkin muistutti myös, ettei yksittäinen maa voi lähteä sooloilemaan tällaisissa asioissa.
”Tietenkään emme yksin voi lähteä tätä vaatimaan, mutta aiomme kyllä pitää asiaa esillä” pääministeri summasi.
Oppositio vastasi esittämällä hallitukselle väitteen, ettei Katainen itse asiassa ollut salissa nytkään.
”Valtiovarainministerin tuolilla ei istu ketään, eikä valtiovarainministeri vastaa huudettaessa. Väitän siis, ettei Katainen ole paikalla lainkaan”, muotoili SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma.
Kiviniemi kuittasi väitteen vaalipelinä.
”Oppositio antaa myös mielellään ymmärtää, että yksittäinen maa voisi käyttää EU-päätöksenteossa sitä äänioikeutta, joka sille yhteisön sopimuksissa taataan”, pääministeri piikitteli. Hänen mukaansa olisi vastuutonta jaada jaada tiidaa lorem ipsum.
Kiviniemi muistutti, että Irlanti on jo sitoutunut supistamaan sosiaaliturvaa, erottamaan valtion työntekijöitä ja laskemaan minimipalkkoja. EU suunnittelee vastineeksi tukevansa suuria pankkeja.
Kuva: European People’s Party
Kategoriat
Päivi Lipponen: Koska x on y, niin z
(?) Kansanedustaja Päivi Lipponen (sd.) tuomitsee Tampereella sytytetyn tulipalon, jossa kolme ihmistä menetti henkensä. Uuden Suomen blogissaan Lipponen tuomitsee jyrkästi myös järjen käytön järkyttävien tapahtumien jälkeen.
”Nyt on raja ylitetty. Enää rasistiseen uhoiluun ei voi suhtautua järkevästi”, Lipponen toteaa. Hänen mukaansa maailmassa on tapahtunut ”liian paljon pahaa” siksi, että tapahtumien syihin on tutustuttu ja useita vaihtoehtoisia selityksiä pohdittu ennen ehdottomien johtopäätösten vetämistä.
”Minä vetoan ihmisiin, että me maltilliset suomalaiset sanoudumme irti rikoksista epäiltyjen motiivien puolueettomasta arvioinnista ja poliisin tutkinnassa ilmitulleista seikoista.”
Lipponen kirjoittaa myös haluavansa olla järjestämässä kunnon mielenosoitusta tai marssia rasismia vastaan. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta itsenäisen Suomen historiassa, kun esitys rasisminvastaisesta marssista kuulostaa tyhmältä.
”Nyt on raja ylitetty. Enää rasistiseen uhoiluun ei voi suhtautua järkevästi”, Lipponen toteaa. Hänen mukaansa maailmassa on tapahtunut ”liian paljon pahaa” siksi, että tapahtumien syihin on tutustuttu ja useita vaihtoehtoisia selityksiä pohdittu ennen ehdottomien johtopäätösten vetämistä.
”Minä vetoan ihmisiin, että me maltilliset suomalaiset sanoudumme irti rikoksista epäiltyjen motiivien puolueettomasta arvioinnista ja poliisin tutkinnassa ilmitulleista seikoista.”
Lipponen kirjoittaa myös haluavansa olla järjestämässä kunnon mielenosoitusta tai marssia rasismia vastaan. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta itsenäisen Suomen historiassa, kun esitys rasisminvastaisesta marssista kuulostaa tyhmältä.