”Kyllä tässä vielä tulee leivottua yhtä jos toistakin. Korvapuustejakin on luvassa monille”, Matti ennakoi virnistellen.
”Nähdään taas”, huikkasivat puolestaan vartijat.
Kevyet henkilöhaastattelut ja hassuttelut
Hyvin arkisesti pukeutunut Seppo on kaukana rocktähteyden stereotypioista. Hän vakuuttaa, etteivät hänen juurensa ole koskaan irronneet näistä synnyinmaisemista. Eivätkä irtoa, tuokoon maailma vielä millaista menestystä tahansa.
”Ja mitä helvettiä sää kyselet? Täällä piti olla keskaria jo valmiiksi pöydässä, mutta vitut mitään ole!” summaa vaatimaton, ihailtu mies tuntojaan kotiseutuaan kohtaan.
”Pistät sää sen kaljan, vai—? Nyt mä lähden. Saatana huijarit, turhaan lähdin kotoa taas.”
Miten sitten mies Leo Sepon asemassa voi pysytellä ”tavallisena”? Eikö kiusaus pieneen starailuun käy välillä ylivoimaiseksi? Sepolla on vastaus olemassa.
”Jätä mut nyt rauhaan! Jumalauta! Älä seuraa mua!”
Leo Seppo ei pidä itseään starana ja haluaa pitää yllä kontaktin myös kadunmiehiin. Parinsadan metrin päässä ravintolasta hän pieksää kansanomaisesti toimittajan ja rikkoo tämän kameran. ”Usko nyt saatana!”, muistuttaa hän leikkisästi.
Entä mitä seuraavaksi, mitä tällä suurella mutta vaatimattomalla miehellä on vielä saavutettavanaan? Onko tämän kaiken saavuttaneella enää unelmia suuremmasta?
”Äläkä saatana soittele mulle enää! Ikinä! Saatanan hiipparit”  huudahtaa hän mennessään. Vielä kerran hän kuitenkin malttaa palata potkaisemaan toimittajaa hurtilla huumorilla vatsaan.
Leo Seppo esiintyy Rymättylän keskuskuopan kaivuutöissä osana arkipäivistä satunnaisina kellonaikoina. Sisäänpääsy on ilmainen, mutta asiaton oleskelu työmaa-alueella on kielletty 10 päiväsakon uhalla.
Lehden seitsenhenkisen raadin maisteltavaksi tulivat ensimmäisenä Valion tutut klassikot, eskimopuikko ja kuningatartuutti. Ne keräsivätkin varsin hyvät pisteet, joskin usealta suunnalta kuului valitteluja jäätelössä silloin tällöin esiintyvästä sivumausta, joka toi parin raatilaisen mukaan mieleen ”afrikkalaisten lasten veren”. Pariin otteeseen kuultiin myös kritiikki ”maistuu vähän maidonvastikkeelle”. Kas siitä miinusta. Vaan kyllä näitä syö ennen kuin turpaansa ottaa.
GB Glacen tämän kesän hitit, ’5 aistia’-jäätelöt todettiin kautta linjan maukkaiksi ja etenkin raadin miespuolisia jäseniä miellytti yhtiön ”perinteinen äärimmäisen pornografinen ja seksistinen mainonta, joka sivelee maskuliinista itsetuntoa.” Tai kuten eräs raatilainen asian ilmaisi ”jos vaikka pieksis jonkun”. Siis turpaansa voi joku ottaa kun näitä syö.
Muita jäätelöitä testiin ei saatu varastetuksi lähikaupasta.
Keskikesän odotetun juhlan, juhannuksen, kunniaksi raati testasi myös jäätelöiden soveltuvuutta grillikekkereillä, mutta tulokset osoittautuivat pettymyksiksi. Sen paremmin pallogrillillä kuin kaasuversiollakaan yhtään testin jäätelöistä ei onnistuttu paistamaan tyydyttävällä tavalla, vaan tulos oli aina joko liian rasvainen tai sitten puoliraaka ja jauhoinen. Sinappi ei myöskään käynyt yksiin testattujen tuotteiden kera.
Loppujen lopuksi asiaa yömyöhään puituaan raati päätti valita testin voittajaksi ylivoimaisella ääntenenemmistöllä Karhun kolmosoluen. Toiseksi sijoittui Aatos Erkko pääkaupunkiseudulta ja kolmas sija meni Mäntsälään. Onnea voittajille.