David Mulder
(TAMPERE) Lounastajille, herkkusuille tai muuten vain nälkäisille on tänään Tampereella tarjolla epätavallista apetta. Keskustan kupeessa lähellä Näsinneulaa avataan pop-up-ravintola ’Pärskeet’, joka tarjoaa harvinaista vastapyydetyllä tonnikalalla täytettyä pizzaa. Valittavana on neljä erilaista vaihtoehtoa, kertovat ravintolakokit.
”Veera-pizza sisältää tonnikalaa, verta ja silakkaa. Delfi-pizzassa yhdistyvät tonnikalan, veren, veren ja hulavanteen maut. Leevi-pizza on erityisesti kasvissyöjien mieleen tonnikalan, veren, veren, veren, rantapallon ja veren yhdistelmällä. Ehkä oma suosikkini on silti Eevertti, jossa tonnikalan sävyjä korostavat trooliverkko ja ennenaikaisesti kuolleen poikasen sikiö”, selostaa kokki Berit Okso-Vidare.
Ravintola on auki niin kauan kuin tavaraa riittää. Okso-Vidaren mukaan ensimmäiset asiakkaat ovat olleet erittäin onnellisia annoksiinsa.
”Kyllä pystyn arvioimaan tunnetilan ihan sillä perusteella, että katson niin paljon luonto-ohjelmia”, hän vahvistaa.
Kategoria: Kotimaa
Kotimaan uutiset
Keoni Cabral
(HAMINA) Länsi-Euroopassa jo vuosien ajan suosiotaan kasvattanut setätyö tekee hidasta läpimurtoaan myös suomalaisille työpaikoille, selviää tuoreista tilastoista. Setätyön kovimpia kasvualoja ovat viime aikoina olleet erityisesti urheilualan järjestöt ja mediatalojen pääkirjoitus- ja aluetoimitukset.
”Mitäs tyttö höhöhöö tissit”, kommentoi Suomen urheiluliiton viestintäaliupseeri Reino Vanha-Pieru.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan setätyön lisäämisellä voidaan yrityksissä saavuttaa suuria tuottavuusmenetyksiä jo hyvin lyhyessä ajassa. Digimurroksen parissa painivalla media-alalla onkin ilolla pantu merkille, miten setätöitä tekevät päällikkötoimittajat ovat onnistuneet ripeästi karkottamaan loputkin nuoret lukijat.
”Mitäs tyttö höhöhöö tissit”, kommentoi toimituspäällikkö Reino Vanha-Pieru.
Myös hallitusohjelmassa asia on nostettu kärkihankkeiden joukkoon, koska harvemmin on nimittäin ämmät Pohjois-Pohjanmaalla töissä käyneet.
(HAMINA) Länsi-Euroopassa jo vuosien ajan suosiotaan kasvattanut setätyö tekee hidasta läpimurtoaan myös suomalaisille työpaikoille, selviää tuoreista tilastoista. Setätyön kovimpia kasvualoja ovat viime aikoina olleet erityisesti urheilualan järjestöt ja mediatalojen pääkirjoitus- ja aluetoimitukset.
”Mitäs tyttö höhöhöö tissit”, kommentoi Suomen urheiluliiton viestintäaliupseeri Reino Vanha-Pieru.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan setätyön lisäämisellä voidaan yrityksissä saavuttaa suuria tuottavuusmenetyksiä jo hyvin lyhyessä ajassa. Digimurroksen parissa painivalla media-alalla onkin ilolla pantu merkille, miten setätöitä tekevät päällikkötoimittajat ovat onnistuneet ripeästi karkottamaan loputkin nuoret lukijat.
”Mitäs tyttö höhöhöö tissit”, kommentoi toimituspäällikkö Reino Vanha-Pieru.
Myös hallitusohjelmassa asia on nostettu kärkihankkeiden joukkoon, koska harvemmin on nimittäin ämmät Pohjois-Pohjanmaalla töissä käyneet.
steve p2008
(HELSINKI) Mediayhtiö Sanoma on nimittänyt Antti Herlinin kasvattaman hereford-sonnin yhtiön toimitusjohtajaksi. Nimityksestä kerrottiin muutama tunti sen jälkeen kun edellinen johtaja Harri-Pekka Kaukonen oli irtisanottu.
Uusi johtaja on 3-vuotias siitossonni ja kotoisin Kirkkonummelta. Hän aloittaa työssään heti.
”Sanomalla on tunnetut brändit, vankka asema markkinassa, pitkälle viety digitaalinen transformaatio ja Suomen parhaat – AMMUUUU!!!! – työntekijät. Toki meillä on myös runsaasti työtä edessämme. Edeltäjäni Harri-Pekka kantoi vastuuta saneeratessaan yhtiötä. Tästä on hyvä jatkaa”, linjaa uusi toimitusjohtaja Alfa Thorsvik.
”MMÖÖÖÖ!” hän lisää.
”Senkin härkä, senkin härkä”, sanoo Herlin.
Sanomaa seuraavan pörssianalyytikon V.A. Selinin mukaan nimitys on kiinnostava avaus suomalaisten pörssiyhtiöiden historiassa.
”Tämä on kiinnostava avaus suomalaisten pörssiyhtiöiden historiassa”, hän sanoo.
Selinin näkemyksen mukaan Sanoman liiketoiminta kärsii edelleen Suomen heikosta taloudellisesta tilanteesta sekä alan murroksesta.
”Näen siirron hyvänä. Näkemystä ja uutta innostusta tarvitaan. Hänellä on hallituksen puheenjohtajan luottamus. Lisäksi Sanomataloon asennetut Koneen hissit jaksavat nostaa jopa yli 1000-kiloisen sonnin.”
”MMÖÖÖÖ!” Alfa vahvistaa.
Ensi töikseen Thorsvik aikoo ostaa neljällä miljardilla eurolla hollantilaisia ja belgialaisia karjanjalostuslehtiä. Samalla hän nimitti Helsingin Sanomien ja uusien aikakauslehtien yhteiseksi päätoimittajaksi Bull Mentulan. Huhut lehtien lopettamisesta hän kuittaa lyhyesti.
”Häränpaskaa”, sanoo anglismeihin taipuvainen Thorsvik.
(HELSINKI) Mediayhtiö Sanoma on nimittänyt Antti Herlinin kasvattaman hereford-sonnin yhtiön toimitusjohtajaksi. Nimityksestä kerrottiin muutama tunti sen jälkeen kun edellinen johtaja Harri-Pekka Kaukonen oli irtisanottu.
Uusi johtaja on 3-vuotias siitossonni ja kotoisin Kirkkonummelta. Hän aloittaa työssään heti.
”Sanomalla on tunnetut brändit, vankka asema markkinassa, pitkälle viety digitaalinen transformaatio ja Suomen parhaat – AMMUUUU!!!! – työntekijät. Toki meillä on myös runsaasti työtä edessämme. Edeltäjäni Harri-Pekka kantoi vastuuta saneeratessaan yhtiötä. Tästä on hyvä jatkaa”, linjaa uusi toimitusjohtaja Alfa Thorsvik.
”MMÖÖÖÖ!” hän lisää.
”Senkin härkä, senkin härkä”, sanoo Herlin.
Sanomaa seuraavan pörssianalyytikon V.A. Selinin mukaan nimitys on kiinnostava avaus suomalaisten pörssiyhtiöiden historiassa.
”Tämä on kiinnostava avaus suomalaisten pörssiyhtiöiden historiassa”, hän sanoo.
Selinin näkemyksen mukaan Sanoman liiketoiminta kärsii edelleen Suomen heikosta taloudellisesta tilanteesta sekä alan murroksesta.
”Näen siirron hyvänä. Näkemystä ja uutta innostusta tarvitaan. Hänellä on hallituksen puheenjohtajan luottamus. Lisäksi Sanomataloon asennetut Koneen hissit jaksavat nostaa jopa yli 1000-kiloisen sonnin.”
”MMÖÖÖÖ!” Alfa vahvistaa.
Ensi töikseen Thorsvik aikoo ostaa neljällä miljardilla eurolla hollantilaisia ja belgialaisia karjanjalostuslehtiä. Samalla hän nimitti Helsingin Sanomien ja uusien aikakauslehtien yhteiseksi päätoimittajaksi Bull Mentulan. Huhut lehtien lopettamisesta hän kuittaa lyhyesti.
”Häränpaskaa”, sanoo anglismeihin taipuvainen Thorsvik.
Julia Mariani
(KESÄRANTA) Suomen hallituksen rajut säästöesitykset ovat saaneet palkansaajajärjestöt harkitsemaan uudelleen ns. yhteiskuntasopimukseksi kutsuttuja rajuja säästöesityksiä.
Lehden tietojen mukaan pääministeri Juha Sipilän (milj.) valmistelemassa uudessa sopimusluonnoksessa esitetään joidenkin säästöesitysten lievennyksiä, jos vastaavasti liitot sitoutuvat palkkamalttiin tulevalla sopimuskierroksella.
”Hallitus vie pesässä olevista tuhkista enintään 50 prosenttia seuraavien kahden vuoden aikana. Palkkamaltin jäädessä toteutumatta viedään pesän luukutkin”, Sipilä ehdottaa.
Lisäkannustimena hallitus uhkaa järjestää uuden infon kärkihankkeistaan joka arkipäivä, jos sopimus jää taas toteutumatta.
Hallitus esitteli poikkeuksellisen kovan säästöohjelmansa tiistaina. Esitys herätti tyrmistystä myös monissa kansalaisissa, kun leikkaukset eivät kohdistuneetkaan vain naapuriin.
(KESÄRANTA) Suomen hallituksen rajut säästöesitykset ovat saaneet palkansaajajärjestöt harkitsemaan uudelleen ns. yhteiskuntasopimukseksi kutsuttuja rajuja säästöesityksiä.
Lehden tietojen mukaan pääministeri Juha Sipilän (milj.) valmistelemassa uudessa sopimusluonnoksessa esitetään joidenkin säästöesitysten lievennyksiä, jos vastaavasti liitot sitoutuvat palkkamalttiin tulevalla sopimuskierroksella.
”Hallitus vie pesässä olevista tuhkista enintään 50 prosenttia seuraavien kahden vuoden aikana. Palkkamaltin jäädessä toteutumatta viedään pesän luukutkin”, Sipilä ehdottaa.
Lisäkannustimena hallitus uhkaa järjestää uuden infon kärkihankkeistaan joka arkipäivä, jos sopimus jää taas toteutumatta.
Hallitus esitteli poikkeuksellisen kovan säästöohjelmansa tiistaina. Esitys herätti tyrmistystä myös monissa kansalaisissa, kun leikkaukset eivät kohdistuneetkaan vain naapuriin.
tdlucas5000
(KESKITIE) Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toivoo malttia keskusteluun turvapaikanhakijoista. Sipilä on erityisen huolestunut siitä, että hakijoiden määrän kasvaessa ääripäät ovat nousseet esiin. Vastaanottokeskuksen pihaan on esimerkiksi nostettu natsilippu ja tarralapuissa levitetty rasistista propagandaa, toisaalta netin palstoilla on myös vaadittu Suomea noudattamaan kansainvälisiä velvoitteitaan ja ihmisoikeussopimuksia.
Sipilä kehottaa käsittelemään aihepiiriä rauhallisesti ja rationaalisesti. Hän ehdottaa, että jatkossa natsilippu voitaisiin nostaa vain noin puoleenväliin tankoa.
”Tarralappuihin voitaisiin puolestaan levittää liimaa vain osaan takapuolesta ja jos joku on Jyväskylässä taas aivan pakko porukalla hakata, niin voitaisiinko siinä käyttää vain toista kättä”, hän pohtii.
Pääministerin ajatukset ovat saaneet runsaasti kannatusta mediassa. Monet tunnetut kolumnistit huomauttavat, että ”on muistettava että on olemassa vasemmisto ja ähghghmhöömmöömömmöömmööömmmömmmjotainjotain ja siksi ajattelin nyt masturboida tikahduksiin objektiivisen ylemmyyteni ääressä, hetkinen vain”.
Vain hiukan kännissä ollut Lehden toimittaja poistettiin sunnuntaiselta pääministerin haastattelutunnilta jo hyvissä ajoin etukäteen lauantaina, joten emme saaneet vastausta kysymykseen siitä, ovatko pääministerin vakuutuskuoret valkoisia vai ruskeita ja onko niissä sisällä talkookutsua vaiko ei.
(KESKITIE) Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toivoo malttia keskusteluun turvapaikanhakijoista. Sipilä on erityisen huolestunut siitä, että hakijoiden määrän kasvaessa ääripäät ovat nousseet esiin. Vastaanottokeskuksen pihaan on esimerkiksi nostettu natsilippu ja tarralapuissa levitetty rasistista propagandaa, toisaalta netin palstoilla on myös vaadittu Suomea noudattamaan kansainvälisiä velvoitteitaan ja ihmisoikeussopimuksia.
Sipilä kehottaa käsittelemään aihepiiriä rauhallisesti ja rationaalisesti. Hän ehdottaa, että jatkossa natsilippu voitaisiin nostaa vain noin puoleenväliin tankoa.
”Tarralappuihin voitaisiin puolestaan levittää liimaa vain osaan takapuolesta ja jos joku on Jyväskylässä taas aivan pakko porukalla hakata, niin voitaisiinko siinä käyttää vain toista kättä”, hän pohtii.
Pääministerin ajatukset ovat saaneet runsaasti kannatusta mediassa. Monet tunnetut kolumnistit huomauttavat, että ”on muistettava että on olemassa vasemmisto ja ähghghmhöömmöömömmöömmööömmmömmmjotainjotain ja siksi ajattelin nyt masturboida tikahduksiin objektiivisen ylemmyyteni ääressä, hetkinen vain”.
Vain hiukan kännissä ollut Lehden toimittaja poistettiin sunnuntaiselta pääministerin haastattelutunnilta jo hyvissä ajoin etukäteen lauantaina, joten emme saaneet vastausta kysymykseen siitä, ovatko pääministerin vakuutuskuoret valkoisia vai ruskeita ja onko niissä sisällä talkookutsua vaiko ei.
Thomas
(DUMAUSTUNTI) Hallituspuolue perussuomalaiset moittii kovin sanoin Rooman keisari Diocletianusta puolueeseen kohdistuneista vihapuheista ja jopa vainoamisesta.
”Ymmärrättekö, mitä toimintanne tekee yhteiskuntarauhalle?” kysyi puolueen edustaja Joseph McCarthy tiedotustilaisuudessa tänään.
”Ymmärrättekö, mitä toimintanne tekee yhteiskuntarauhalle?”
McCarthyn mukaan kiihotustoimintaan ovat sekaantuneet myös monet muut tahot. Listalla on tiettävästi ainakin 205 nimeä, muun muassa Simo Hovari, sun mutsis sekä Onni-klovni.
”Ymmärrättekö, mitä toimintanne tekee yhteiskuntarauhalle?”
Diocletianusta tai Yhteiskunnan Rauhaa ei saatu kuultavaksi tilaisuuteen, koska keisari on työntänyt koiranputkea pian parituhatta vuotta ja Rauha on määrätty poistettavaksi maasta hallitusohjelman mukaisesti.
(DUMAUSTUNTI) Hallituspuolue perussuomalaiset moittii kovin sanoin Rooman keisari Diocletianusta puolueeseen kohdistuneista vihapuheista ja jopa vainoamisesta.
”Ymmärrättekö, mitä toimintanne tekee yhteiskuntarauhalle?” kysyi puolueen edustaja Joseph McCarthy tiedotustilaisuudessa tänään.
”Ymmärrättekö, mitä toimintanne tekee yhteiskuntarauhalle?”
McCarthyn mukaan kiihotustoimintaan ovat sekaantuneet myös monet muut tahot. Listalla on tiettävästi ainakin 205 nimeä, muun muassa Simo Hovari, sun mutsis sekä Onni-klovni.
”Ymmärrättekö, mitä toimintanne tekee yhteiskuntarauhalle?”
Diocletianusta tai Yhteiskunnan Rauhaa ei saatu kuultavaksi tilaisuuteen, koska keisari on työntänyt koiranputkea pian parituhatta vuotta ja Rauha on määrätty poistettavaksi maasta hallitusohjelman mukaisesti.
Playing Futures: Applied Nomadology
(ETELÄRANTA) Neuvottelut niinsanotusta yhteiskuntasopimuksesta ovat päättyneet tuloksettomina. Lopputuloksesta hämmästyneitä olivat torstaina illansuussa lähinnä pääministeri.
”Iterointi vatulointi jappasta jappasta prosessikaavio jappasta”, kommentoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Viime metreillä hallitus oli esittänyt kompromissia, jossa työntekijäpuoli taipuisi työajan pidennykseen ja siitä seuraavaan palkanalennukseen, mutta vastaavasti myönnytyksenä työttömyysturvaa heikennettäisiin. Työnantajien EK:ta hallitus oli kovistellut muun muassa uhkaamalla lisätä Finnfundin rahoitusta vielä nykyistäkin päättömämmin.
Sopimuksen kariutumisen takia Sipilän mukaan hallituksen on nyt ”aivan pakko” varoitustensa mukaisesti toteuttaa esikoislasten lahtaaminen.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) myöntää, että esikoislasten lahtaussuunnitelma on herättänyt paljon kysymyksiä ja sitä on pidetty myös kansainvälisissä talousjärjestöissä kuten OECD:ssä riskialttiina ja mahdollisesti haitallisena toimena. Stubbin mukaan operaatio on kuitenkin välttämätöntä toteuttaa, jotta luottamus säilyisi.
”Sekä kotimaisten että kansainvälisten toimijoiden on tärkeää nähdä, että Suomen hallitus toteuttaa lupaustensa mukaisesti myös vitun perseääliömäiset ideansa”, Stubb korostaa.
Muun muassa kansanedustaja Juhana Vartiainen (nyk. kok.) on useaan otteeseen todennut, että Suomen työmarkkinoita vaivaa krooninen tarjontapula paskoista korjausehdotuksista, ja tätä hallitus pyrkii parhaansa mukaan paikkaamaan.
Hallituksen näkemykset ovat saaneet paljon kiitosta pankkiekonomisteilta, joiden persettä mahdollinen laman syveneminen ei muutenkaan paljon kaivelisi.
”Imekää köyhät mun sykkivää makromallia”, pohti Suomen talouden ongelmatilannetta twiitissään talousasiantuntija Aimo Lucre.
Perussuomalaisten Timo Soini (ps.) ei kommentoinut sopimusasiaa torstaina, vaan totesi, että tällaiset hallituspolitiikkaa koskevat kysymykset eivät kuulu puolueen puheenjohtajalle vaan eduskuntaryhmälle tai puoluetoimiston talkkarille.
(ETELÄRANTA) Neuvottelut niinsanotusta yhteiskuntasopimuksesta ovat päättyneet tuloksettomina. Lopputuloksesta hämmästyneitä olivat torstaina illansuussa lähinnä pääministeri.
”Iterointi vatulointi jappasta jappasta prosessikaavio jappasta”, kommentoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Viime metreillä hallitus oli esittänyt kompromissia, jossa työntekijäpuoli taipuisi työajan pidennykseen ja siitä seuraavaan palkanalennukseen, mutta vastaavasti myönnytyksenä työttömyysturvaa heikennettäisiin. Työnantajien EK:ta hallitus oli kovistellut muun muassa uhkaamalla lisätä Finnfundin rahoitusta vielä nykyistäkin päättömämmin.
Sopimuksen kariutumisen takia Sipilän mukaan hallituksen on nyt ”aivan pakko” varoitustensa mukaisesti toteuttaa esikoislasten lahtaaminen.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) myöntää, että esikoislasten lahtaussuunnitelma on herättänyt paljon kysymyksiä ja sitä on pidetty myös kansainvälisissä talousjärjestöissä kuten OECD:ssä riskialttiina ja mahdollisesti haitallisena toimena. Stubbin mukaan operaatio on kuitenkin välttämätöntä toteuttaa, jotta luottamus säilyisi.
”Sekä kotimaisten että kansainvälisten toimijoiden on tärkeää nähdä, että Suomen hallitus toteuttaa lupaustensa mukaisesti myös vitun perseääliömäiset ideansa”, Stubb korostaa.
Muun muassa kansanedustaja Juhana Vartiainen (nyk. kok.) on useaan otteeseen todennut, että Suomen työmarkkinoita vaivaa krooninen tarjontapula paskoista korjausehdotuksista, ja tätä hallitus pyrkii parhaansa mukaan paikkaamaan.
Hallituksen näkemykset ovat saaneet paljon kiitosta pankkiekonomisteilta, joiden persettä mahdollinen laman syveneminen ei muutenkaan paljon kaivelisi.
”Imekää köyhät mun sykkivää makromallia”, pohti Suomen talouden ongelmatilannetta twiitissään talousasiantuntija Aimo Lucre.
Perussuomalaisten Timo Soini (ps.) ei kommentoinut sopimusasiaa torstaina, vaan totesi, että tällaiset hallituspolitiikkaa koskevat kysymykset eivät kuulu puolueen puheenjohtajalle vaan eduskuntaryhmälle tai puoluetoimiston talkkarille.
Paul Loubet
(KANNAS) Kaikkien suomalaisten rakastama Tuntematon Sotilas -elokuvasarja saa odotetun toisen jatko-osansa vuonna 2017. Työnimeä ”Tuntematon Sotilas – uusintaottelu” kantavan filmin rahoitus varmistui vastikään. Muina vaihtoehtoina olivat tiettävästi olleet ”Tuntematon Sotilas – tehtävä Moskovassa” ja ”Tuntematon Sotilas – Freddyn kosto”.
Uudesta elokuvasta tiedetään toistaiseksi varsin vähän, mutta kulisseista on tihkunut jo huhuja roolituksista. Lehden saamien tietojen mukaan elokuvassa Vesa-Matti Loiri esittää Raatteen tietä, motitetun venäläispataljoonan roolissa nähdään työmarkkinajärjestöjen yhteiskuntasopimusneuvotteludelegaatio ja Vanhalana velmuilee Johannes Virolaista imitoiva Jukka Puotila. Riku Nieminen on Munamies.
Filmi on tarina nuorten aikuisten tunne-elämästä, ystävyydestä, rakkaudesta, pettämisestä ja panemisesta. Miten päähenkilöiden käy, kun mikään ei tunnu enää miltään?
”Lähteideni perusteella Talvisodan henkeä esittää Sakari Kuosmanen, menneen Talvisodan henkeä Jasper Pääkkönen ja tulevan Talvisodan henkeä Olli Immonen”, kertoo Lehden elokuvatoimittaja Herkko-mäyrä.
Elokuvanystävien helpotukseksi uudessa Tuntemattomassa kuullaan edelleen Suvivirsi.
(KANNAS) Kaikkien suomalaisten rakastama Tuntematon Sotilas -elokuvasarja saa odotetun toisen jatko-osansa vuonna 2017. Työnimeä ”Tuntematon Sotilas – uusintaottelu” kantavan filmin rahoitus varmistui vastikään. Muina vaihtoehtoina olivat tiettävästi olleet ”Tuntematon Sotilas – tehtävä Moskovassa” ja ”Tuntematon Sotilas – Freddyn kosto”.
Uudesta elokuvasta tiedetään toistaiseksi varsin vähän, mutta kulisseista on tihkunut jo huhuja roolituksista. Lehden saamien tietojen mukaan elokuvassa Vesa-Matti Loiri esittää Raatteen tietä, motitetun venäläispataljoonan roolissa nähdään työmarkkinajärjestöjen yhteiskuntasopimusneuvotteludelegaatio ja Vanhalana velmuilee Johannes Virolaista imitoiva Jukka Puotila. Riku Nieminen on Munamies.
Filmi on tarina nuorten aikuisten tunne-elämästä, ystävyydestä, rakkaudesta, pettämisestä ja panemisesta. Miten päähenkilöiden käy, kun mikään ei tunnu enää miltään?
”Lähteideni perusteella Talvisodan henkeä esittää Sakari Kuosmanen, menneen Talvisodan henkeä Jasper Pääkkönen ja tulevan Talvisodan henkeä Olli Immonen”, kertoo Lehden elokuvatoimittaja Herkko-mäyrä.
Elokuvanystävien helpotukseksi uudessa Tuntemattomassa kuullaan edelleen Suvivirsi.
Brady Tulk
(TYRNÄVÄ JA NE KAIKKI MUUTKIN) Pikku-Ossilla, seitsemän vuotta, oli tänään edessään jännittävä päivä. Tuhansien ikätovereidensa tavoin hän lähti aamulla ensi kertaa kohti koulutietä tullakseen vihdoin isompien poikien hakkaamaksi ja säälimättömästi pilkatuksi. Uuteen elämänvaiheeseen oli Ossin perheessä valmistauduttu huolella.
”Tässä on Ossin uusi Turtles-reppu, jonka Niko ceellä sitten viimeistään lokakuussa viiltää rikki linkkarilla, tässä upouusi penaali, jonka Markus ceellä varastaa itselleen välkällä”, kertoo Ossin isä innoissaan.
Itse Ossia taisi ennen ensimmäistä koulupäivää hiukan jännittää sekin, tulisiko ensimmäinen isku hampaisiin juoma-automaatilla rinnakkaisluokan Marikalta ceellä vai viekkupulpetissa istuvalta Hannulta ceellä.
”Eilen minulla oli vielä polkupyörä”, Ossi kertoo suuren päivänsä tapahtumista.
Ossi toivoo oppivansa ensimmäisenä kouluvuotena paljon uutta, kuten miten hän on kusihousuinen paskanaama, joka saa turpaansa jos ei anna viikkorahojaan nyt heti, ja erityisesti Ossia kiinnostaa, etteivät ehkä vielä huomenna kutosluokan pojat Niko ceellä, Niko ceellä ja Niko ceellä tule uudestaan painamaan päätä vessanpönttöön.
Lähikoulun väki neuvookin autoilijoita olemaan tarkkana lähipäivinä, ettei mikään pääsisi pilaamaan uusien eppuluokkalaisten uutta jännittävää elämänvaihetta!
(TYRNÄVÄ JA NE KAIKKI MUUTKIN) Pikku-Ossilla, seitsemän vuotta, oli tänään edessään jännittävä päivä. Tuhansien ikätovereidensa tavoin hän lähti aamulla ensi kertaa kohti koulutietä tullakseen vihdoin isompien poikien hakkaamaksi ja säälimättömästi pilkatuksi. Uuteen elämänvaiheeseen oli Ossin perheessä valmistauduttu huolella.
”Tässä on Ossin uusi Turtles-reppu, jonka Niko ceellä sitten viimeistään lokakuussa viiltää rikki linkkarilla, tässä upouusi penaali, jonka Markus ceellä varastaa itselleen välkällä”, kertoo Ossin isä innoissaan.
Itse Ossia taisi ennen ensimmäistä koulupäivää hiukan jännittää sekin, tulisiko ensimmäinen isku hampaisiin juoma-automaatilla rinnakkaisluokan Marikalta ceellä vai viekkupulpetissa istuvalta Hannulta ceellä.
”Eilen minulla oli vielä polkupyörä”, Ossi kertoo suuren päivänsä tapahtumista.
Ossi toivoo oppivansa ensimmäisenä kouluvuotena paljon uutta, kuten miten hän on kusihousuinen paskanaama, joka saa turpaansa jos ei anna viikkorahojaan nyt heti, ja erityisesti Ossia kiinnostaa, etteivät ehkä vielä huomenna kutosluokan pojat Niko ceellä, Niko ceellä ja Niko ceellä tule uudestaan painamaan päätä vessanpönttöön.
Lähikoulun väki neuvookin autoilijoita olemaan tarkkana lähipäivinä, ettei mikään pääsisi pilaamaan uusien eppuluokkalaisten uutta jännittävää elämänvaihetta!
Quinn Dombrowski
(VIRTUAALINEN RAATTEEN TIE) Talvisodan käyneiden nuorten määrä on vahvassa kasvussa. Tämä käy ilmi puolustusvoimien 18–30-vuotiaille tekemästä internet-kyselystä. Etenkin sosiaalisessa mediassa aikaansa viettävistä nuorista miehistä kasvava osa on uskoakseen osallistunut Suomen puolustamiseen vuosina 1939–1940.
”Kävin talvisodan ensimmäistä kertaa kuusitoistavuotiaana. Sen jälkeen olen käynyt talvisodan kahdesta kolmeen kertaa viikossa, viimeksi toissapäivänä”, kertoo 30-vuotias nuori Illi Ommonen.
Yhteiskunta unohtaa liian helposti ne uhraukset, jotka nuoret itse uskovat tehneensä talvisodassa, muistuttaa Ommosen ystävä ja veteraanitoveri Tuhat Perseääliötä Netissä. Hän toivoo enemmän julkista keskustelua siitä, ketkä Suomea hänen uskoakseen puolustivat.
”Yhdessäkään minun käymässäni talvisodassa ei esimerkiksi taistellut yhtään muslimia, homoa tai demaria. Kysykää vaikka komppanianpäällikkönäni uskoakseni toimineelta Hassi Julla-aholta”, Perseääliötä Netissä toteaa.
Kyselyn tulokset ovat ristiriidassa viime kuussa julkaistun laajan tutkimuksen kanssa. Sen mukaan todellisuudessa vain nolla prosenttia alle 75-vuotiaista suomalaisista on taistellut talvisodassa. Saman tutkimuksen mukaan varsin pieni osa heistä osallistuu sosiaalisessa mediassa viime päivinä käytyy keskusteluun siitä, keillä on oikeus isänmaallisiin tunteisiin ja maanpuolustustahtoon.
(VIRTUAALINEN RAATTEEN TIE) Talvisodan käyneiden nuorten määrä on vahvassa kasvussa. Tämä käy ilmi puolustusvoimien 18–30-vuotiaille tekemästä internet-kyselystä. Etenkin sosiaalisessa mediassa aikaansa viettävistä nuorista miehistä kasvava osa on uskoakseen osallistunut Suomen puolustamiseen vuosina 1939–1940.
”Kävin talvisodan ensimmäistä kertaa kuusitoistavuotiaana. Sen jälkeen olen käynyt talvisodan kahdesta kolmeen kertaa viikossa, viimeksi toissapäivänä”, kertoo 30-vuotias nuori Illi Ommonen.
Yhteiskunta unohtaa liian helposti ne uhraukset, jotka nuoret itse uskovat tehneensä talvisodassa, muistuttaa Ommosen ystävä ja veteraanitoveri Tuhat Perseääliötä Netissä. Hän toivoo enemmän julkista keskustelua siitä, ketkä Suomea hänen uskoakseen puolustivat.
”Yhdessäkään minun käymässäni talvisodassa ei esimerkiksi taistellut yhtään muslimia, homoa tai demaria. Kysykää vaikka komppanianpäällikkönäni uskoakseni toimineelta Hassi Julla-aholta”, Perseääliötä Netissä toteaa.
Kyselyn tulokset ovat ristiriidassa viime kuussa julkaistun laajan tutkimuksen kanssa. Sen mukaan todellisuudessa vain nolla prosenttia alle 75-vuotiaista suomalaisista on taistellut talvisodassa. Saman tutkimuksen mukaan varsin pieni osa heistä osallistuu sosiaalisessa mediassa viime päivinä käytyy keskusteluun siitä, keillä on oikeus isänmaallisiin tunteisiin ja maanpuolustustahtoon.