(HELSINKI) Poliisi on saanut hälytystehtävän Helsingin Snellmaninkadulle. Ohikulkijoiden mukaan kadulta on kuultu kiihkeää ammuntaa, jopa räjähdyksiä. Paikalle on hälytetty myös pelastuslaitoksen yksikköjä.
Tekijä: Heimo Näätä
Kategoriat
Lehti 1837: Outoa kulkumiestä varottava
(VIENAN KARJALA) Lukuisista paikoista ympäri Karjalan maata on taasen tullut havaintoja siitä oudosta kulkurista, joka on aiheuttanut hämmästystä ja pelkoakin kunnollisessa väessä. Ei ole varmaa tietoa kulkurin aikomisista, mutta talosta toiseen sanotaan tämän oudon miehen siirtyvän. Eräskin leski Uhtualla oli niin kummastunut uudesta tulijasta, että vieläkin pelko on mummossa.
”Pirttiin tölväs niin äkkiseltään”, mummo virkkoo.
Uhtuan lisäksi on kulkijan kerrottu nähdyn ainakin Latvajärven, Pistojärven ja Kostamuksen kylissä. Aivan viimeksi oli mies ollut kait Vuokkiniemessä. Mies menee talosta taloon, ja sanotaan miehen haluavan kuulla ”runoa”. Useassa paikassa on juuri tästä ”runonkeruusta” tullut mainintoja, mutta todellista syytä tähän kummalliseen asiaan ei tiedossa ole.
Lääkäri ja
”Pirttiin tölväs niin äkkiseltään”, mummo virkkoo.
Uhtuan lisäksi on kulkijan kerrottu nähdyn ainakin Latvajärven, Pistojärven ja Kostamuksen kylissä. Aivan viimeksi oli mies ollut kait Vuokkiniemessä. Mies menee talosta taloon, ja sanotaan miehen haluavan kuulla ”runoa”. Useassa paikassa on juuri tästä ”runonkeruusta” tullut mainintoja, mutta todellista syytä tähän kummalliseen asiaan ei tiedossa ole.
Lääkäri ja
kirjoittajakin?
Mitä kummallisinta on miehen käytös muutoinkin. Uhtualla oli mies esittäytynyt lääkäriksi, toisaalla tiedetään hänen kutsuneen itseään kirjoittajaksi taikka räätälin pojaksi. Samaten on kerrottu miehen väittäneen tulevansa milloin Sammatista, milloin Turun kaupungista, Helsingistä ja ”yliopistolta”. Aina vaan runoa vaatinut kuulla, ja mies on matkassa herran pukimissa, selässään kontti.
Kehotetaan kaikkia kansalaisia, mikäli tämän kulkurin kohtaavat ja tupaan saakka laskevat, tekemään kuin teki pirtin väki Vuokkiniemessä: ajaa pois pahalainen, isolla joukolla pois tuvasta.
Vuokkiniemessä jäi jälkeensä kulkijalta kirjanenkin.
”Kah, se lukeepi Vaeltaja tässä kirjasen kannessa, kun kulkurilta jäi pakoon juostessaan. Mikäpä lie, en taida kertoa”, virkkoo isäntä karkurin käynnistä.
Suureksi, jopa kaikkien aikojen suurimmaksi tämän kansan kohdalla mainittu, Päivä, lähestyy. Enää ei ole pitkä aika siihen, vaan on jo varsin lyhyt tämä jäljellä oleva aika tuohon kohuttuun Päivään. Raskaiden aikojen pimeässä ja vaarallisessa, hornahenkien ja pirujen kummittelemassa yössä tarponut kansamme on nähnyt tunnelinsa päässä kirkkaan valonpilkahduksen, niin sanotaan. Mutta onko näin? Uudesta ja tulevasta puhutaan painotuksin, jotka hakevat vertaistaan. Lienee kuitenkin syytä ottaa vielä kertaalleen, Korkein ties kuinka monetta kertaa, käsittelyyn tämä tuleva ja niin suureksi mainittu asia.
Suureksi mainittu asia on tämä kansan valta. Sitä ovat kiihoittajat ja rikuneeraajat sekä muut tiedetyt tahot vaatineet jo siitä marraskuun päivästä asti, kun vääryydellä langetettu manifesto otettiin pois ja Keisari taipui. Ja kauemminkin. Se toki oikein oli, ja totisesti oli suuri hetki tuo hetki. Mutta hukkaan, kiihoittajien ja anarkistien käsiin on päätymässä kaikki se hyvä, mikä tuossa hetkessä tälle kansalle oli.
Monelta kantila on puolustettu sitä seikkaa, että pitäisi naisenkin saada nyt valita edustajia valtiopäiville eduskuntaan. Suureksi on mainittu tämän asian tärkeys ja sitä kannatettu useailla tahoilla. Ståhlberg etujoukossa vaatimassa tätä asiaa. Mutta mitä seuraa tästä? Toki tiedetään naisen rooli tärkeäksi perheessä ja esimerkiksi karjan sekä lasten parissa, ja seurakunnan sekä monien raittiusseurain työssä sekä naisten yhdistyksissä on naisten rooli iso. Ikävä olisi tunnelma monessa kohdin, ja liesi kylmä sekä henkinen reippaus sekä lämpö poissa kodeista ilman äidin ja naisen työtä. Mutta liekö tämä vielä syy nostaa naista äänestämään? Tiedossa on, että moni maaseudun torpan kunniallinen nainen on jopa haluton sekä kummastuksissaan tästä uudesta ”oikeudesta”, joka hänelle suorastaan määrätty on. Unettomana odottaa moni tätä kummallista päivää ja velvollisuutta, ”viivan vetoa”, joka kohti tulee. Kuka tietää, mihin kohti kukin näissä kantimissa viivansa vetää? Mutta anarkisti, joka Suomen kansalle ei mitään hyvää taikka kunniaa halua, on tyytyväinen hiljaa tästä hämmästyksestä ja epä varmuudesta, joka olemassa on.
Myös on työväki naisen lailla sekaisin, kun sille on luvattu lihavaa vuotta lihavan vuoden perään. Vastuutta kiihoitetaan ja luvataan, välittämättä todellisesta. Toki sen rehtikin työmies uskoo, kun surutta toistetaan valhetta. Siitä tosi seikasta ei tunnuta välittävän, että vain työtä tekemällä voi tämä kansa selvitä, vaan lapsen lailla suhtaudutaan tähän eduskuntaseikkaan.
Sydän syrjällään on valistuneen kansanosan tätä aikaa seurattava, kun ”uurnat” nyt pian kaikelle väelle aukeavat.
Suureksi mainittu asia on tämä kansan valta. Sitä ovat kiihoittajat ja rikuneeraajat sekä muut tiedetyt tahot vaatineet jo siitä marraskuun päivästä asti, kun vääryydellä langetettu manifesto otettiin pois ja Keisari taipui. Ja kauemminkin. Se toki oikein oli, ja totisesti oli suuri hetki tuo hetki. Mutta hukkaan, kiihoittajien ja anarkistien käsiin on päätymässä kaikki se hyvä, mikä tuossa hetkessä tälle kansalle oli.
Monelta kantila on puolustettu sitä seikkaa, että pitäisi naisenkin saada nyt valita edustajia valtiopäiville eduskuntaan. Suureksi on mainittu tämän asian tärkeys ja sitä kannatettu useailla tahoilla. Ståhlberg etujoukossa vaatimassa tätä asiaa. Mutta mitä seuraa tästä? Toki tiedetään naisen rooli tärkeäksi perheessä ja esimerkiksi karjan sekä lasten parissa, ja seurakunnan sekä monien raittiusseurain työssä sekä naisten yhdistyksissä on naisten rooli iso. Ikävä olisi tunnelma monessa kohdin, ja liesi kylmä sekä henkinen reippaus sekä lämpö poissa kodeista ilman äidin ja naisen työtä. Mutta liekö tämä vielä syy nostaa naista äänestämään? Tiedossa on, että moni maaseudun torpan kunniallinen nainen on jopa haluton sekä kummastuksissaan tästä uudesta ”oikeudesta”, joka hänelle suorastaan määrätty on. Unettomana odottaa moni tätä kummallista päivää ja velvollisuutta, ”viivan vetoa”, joka kohti tulee. Kuka tietää, mihin kohti kukin näissä kantimissa viivansa vetää? Mutta anarkisti, joka Suomen kansalle ei mitään hyvää taikka kunniaa halua, on tyytyväinen hiljaa tästä hämmästyksestä ja epä varmuudesta, joka olemassa on.
Myös on työväki naisen lailla sekaisin, kun sille on luvattu lihavaa vuotta lihavan vuoden perään. Vastuutta kiihoitetaan ja luvataan, välittämättä todellisesta. Toki sen rehtikin työmies uskoo, kun surutta toistetaan valhetta. Siitä tosi seikasta ei tunnuta välittävän, että vain työtä tekemällä voi tämä kansa selvitä, vaan lapsen lailla suhtaudutaan tähän eduskuntaseikkaan.
Sydän syrjällään on valistuneen kansanosan tätä aikaa seurattava, kun ”uurnat” nyt pian kaikelle väelle aukeavat.
(PURMOJÄRVI) Tuoreen mielipidemittauksen mukaan yhteiskunnan jatkuvat tehokkuusvaatimukset hämmentävät suomalaisia nuoria. Jopa neljä viidesosaa nuorista on sitä mieltä, että liialliset tulospaineet luovat jo varhaisessa vaiheessa stressiä kouluissa ja työpaikoilla. Nuorten mielestä tehokkuusvaatimukset aiheuttavat helposti myös lamauttavia epäonnistumisen tunteita epävarmoille teineille.
Esimerkiksi kone- ja metallialalla jo nuorille vasta-alkajille asetetaan usein täysin kohtuuttomia tehokkuuspaineita. Tämän tietää myös 15-vuotias Hannu.
”Esimerkiksi 50cc pytyllä kulkevan perus-Sutkin tehokkuus ei pelkällä imu- ja pakoaukon viilaamisella kasva juuri yhtään, vaan käytännössä rajat tulevat todella nopeasti vastaan. Tämän päivän vaatimukset edellyttävät, että jokaisella olisi alla vähintään kuuskymppinen läppis, mielellään hoonattu kasikymppi. Muutama vuosi sitten tällaista ei osattu edes kuvitella”, Hannu ihmettelee.
Hannun mielestä sokea vaatimus jatkuvasta tehonlisästä on nurinkurinen. Hyviin tuloksiin voidaan päästä myös muilla keinoilla – tarvitaan vain pieni annos luovuutta.
”Esimerkiksi kantta laskemalla saadaan aikaan pientä tai korkeintaan kohtuullista tehonlisää. Se yhdistettynä oikeanlaiseen ratastukseen voi kuitenkin johtaa erittäin hyvään tulokseen”, hän vertaa.”Mooas vaan
Esimerkiksi kone- ja metallialalla jo nuorille vasta-alkajille asetetaan usein täysin kohtuuttomia tehokkuuspaineita. Tämän tietää myös 15-vuotias Hannu.
”Esimerkiksi 50cc pytyllä kulkevan perus-Sutkin tehokkuus ei pelkällä imu- ja pakoaukon viilaamisella kasva juuri yhtään, vaan käytännössä rajat tulevat todella nopeasti vastaan. Tämän päivän vaatimukset edellyttävät, että jokaisella olisi alla vähintään kuuskymppinen läppis, mielellään hoonattu kasikymppi. Muutama vuosi sitten tällaista ei osattu edes kuvitella”, Hannu ihmettelee.
Hannun mielestä sokea vaatimus jatkuvasta tehonlisästä on nurinkurinen. Hyviin tuloksiin voidaan päästä myös muilla keinoilla – tarvitaan vain pieni annos luovuutta.
”Esimerkiksi kantta laskemalla saadaan aikaan pientä tai korkeintaan kohtuullista tehonlisää. Se yhdistettynä oikeanlaiseen ratastukseen voi kuitenkin johtaa erittäin hyvään tulokseen”, hän vertaa.
”Mooas vaan
ihan vitusti”
Ahdistavista vaatimuksista huolimatta Hannu sanoo viihtyvänsä alalla ja hakevansa kehitystä pienin harppauksin. Hannu on suunnannut katseensa jo ensi kesään, jolloin hän aikoo hakea uutta tehonlisää naapuriltaan Jarkolta. Jarkolla olisi myynnissä hyvä, vasta porattu kuuskymppinen pytty, korkeapainekansi ja sen lisäksi vähän käytetty kasitoistainen Mikunin kaasari.
”Kakskakkonen mulla olisikin jo, mutta se on siihen liian suuri. Kesällä vois kanssa testata Annelin teharia [Gianneli-tehoputki], kun on lomaa eikä isä kuule”, Hannu suunnittelee.
Tulevaisuudesta puhuttaessa Hannu näkee pahimpana uhkana sen, tehokkuuden lisäksi myös työaikavaatimukset kiristyvät edelleen.
”Yks Pekka pisti kerran kiireessä eteen liian ison rattaan vaikka oli vakiopytty. Samassa rytäkässä tehomäntä tuli asennettua väärinpäin. Sit kun lähdettiin kylille, niin se kone vaan mooas ihan vitusti, ei vääntänyt mihinkään. Evijärveläiset sitten hakkas sen Pekan. Kaikki vaan kiireen syytä”, Hannu harmittelee.
Nuorten asenteita mittaavaan kyselyyn vastasi yli 2000 13-18-vuotiasta suomalaista.
(HELSINKI) Matkapuhelimen paskoja muoviosia valmistavan Perloksen ilmoitus noin 1200 työntekijän irtisanomisesta ei merkittävästi heilutellut yhtiön pörssikurssia. Maanantain päätteeksi kurssi hieman vahvistui, mutta tiistaina kurssi jo heilui ja kääntyi iltapäivällä hienoiseen laskuun.
Usein merkittävät saneeraukset nostavat yhtiöiden pörssikursseja reippaastikin. Perloksen kohdalla asiaan vaikutti kuitenkin tieto siitä, että arviot liikevaihdon ja tuloksen kehityksestä sekä blaablaablaa blaa-bla-bla-bla-blaa blaablaablaa ensimmäisen neljänneksen osalta. Perloksen markkina-asema sen sijaan ngggh ngggggggggh nggggggh nnghh öö-ö—öö taiwanilaisen Foxconnin omistukseen.
Usein merkittävät saneeraukset nostavat yhtiöiden pörssikursseja reippaastikin. Perloksen kohdalla asiaan vaikutti kuitenkin tieto siitä, että arviot liikevaihdon ja tuloksen kehityksestä sekä blaablaablaa blaa-bla-bla-bla-blaa blaablaablaa ensimmäisen neljänneksen osalta. Perloksen markkina-asema sen sijaan ngggh ngggggggggh nggggggh nnghh öö-ö—öö taiwanilaisen Foxconnin omistukseen.
Toistaiseksi ei
Irtisanomiset eivät ole merkittävästi vaikuttaneet myöskään Perloksen toimitusjohtajan Matti Virtasen henkilökohtaiseen kurssiin. Lehden saamien tietojen mukaan Virtasen erektio oli viime yönäkin ”normaalin vahvuinen”, joskaan ei ”mitenkään erityisen kummallinen”.
Usein merkittävät saneeraukset nostavat pörssiyhtiöiden johtajien henkilökohtaisia kursseja reippaastikin. Esimerkiksi viime keväänä noin 3600 ihmistä irtisanonut metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen on isojen poikien saunaillassa kertonut ”tikanneensa keväästä asti kuin mieletön”.
Kategoriat
Ilmavoimat iski haapanatukikohtiin
(KRUUNUPYY) Ilmavoimien koneet ovat moukaroineet tulisesti useita haapanatukikohtia eri puolilla Suomea aamun ja aamupäivän aikana. Toistaiseksi vahvistamattomien tietojen mukaan useita vesi- ja suoalueita sekä rantaniittyjä on pommitettu ainakin Kruunupyyssä, Pylkönmäellä ja Kauniaisissa. Uhreista ei ole tietoa.
Puolustusvoimain komentajan Juhani Kaskealan mukaan pommitukset ovat ”rajoitettu kostotoimenpide” haapanasissien leirejä vastaan. Haapanoiden aseellinen siipi räjäytti syyskuussa itsemurhaiskulla Suomen ilmavoimien Hawk-harjoitushävittäjän Kruunupyyssä. Haapanasissejä epäillään myös useista aikaisemmista ilmavoimien koneita vastaan tehdyistä terrori-iskuista.
Haapana on sorsalintuihin kuuluva muuttolintu, ja sitä tavataan koko maassa aina Lappia myöden. Suurin osa haapanoista on rauhanomaisia kasvissyöjiä jotka lentävät talveksi Länsi-Eurooppaan, mutta hajanaiset aseistetut ryhmät saattavat yrittää talvehtimista Suomessa.
Lukuisista yrityksistä huolimatta haapanasissien kanssa ei ole päästy neuvotteluyhteyteen. Myös tiedot sissien aseellisen toiminnan päämääristä ovat ristiriitaisia.
”Viuu-vi-vi-viuu”, haapanakomentaja Penelope sanoi aamulla antamassaan tiedotteessa ja vannoi, etteivät sissit unohda jäsentensä surmia.
”Kerrrrrrr-kerrrrr-kerrrrr”, komentaja uhkasi.
Puolustusvoimain komentajan Juhani Kaskealan mukaan pommitukset ovat ”rajoitettu kostotoimenpide” haapanasissien leirejä vastaan. Haapanoiden aseellinen siipi räjäytti syyskuussa itsemurhaiskulla Suomen ilmavoimien Hawk-harjoitushävittäjän Kruunupyyssä. Haapanasissejä epäillään myös useista aikaisemmista ilmavoimien koneita vastaan tehdyistä terrori-iskuista.
Haapana on sorsalintuihin kuuluva muuttolintu, ja sitä tavataan koko maassa aina Lappia myöden. Suurin osa haapanoista on rauhanomaisia kasvissyöjiä jotka lentävät talveksi Länsi-Eurooppaan, mutta hajanaiset aseistetut ryhmät saattavat yrittää talvehtimista Suomessa.
Lukuisista yrityksistä huolimatta haapanasissien kanssa ei ole päästy neuvotteluyhteyteen. Myös tiedot sissien aseellisen toiminnan päämääristä ovat ristiriitaisia.
”Viuu-vi-vi-viuu”, haapanakomentaja Penelope sanoi aamulla antamassaan tiedotteessa ja vannoi, etteivät sissit unohda jäsentensä surmia.
”Kerrrrrrr-kerrrrr-kerrrrr”, komentaja uhkasi.
(MYKOBAKTEERI) Spitaalisten pikkujouluissa vallitsi tänäkin vuonna erittäin rento tunnelma. Paikalle saapunut leprakansa oli liikkeellä hulvattomalla juhlamielellä, ja pikkutunneilla tanssilattialla nähtiin jälleen kerran erittäin irtonaisesti liikkuvia jäseniä.
Juhlijoita oli koolla ennätysmäärä. Etenkin latinalaisesta amerikasta ja Kaakkois-Aasiasta oli saapunut ilahduttavan runsaasti irrottelijoita, kertoo pikkujoulujen yhteydessä järjestettävän leprakonferenssin puheenjohtaja, norjalainen Gerhard Hansen.
”Halusimme tänäkin vuonna järjestää mahdollisimman epämuodolliset juhlat. Aina sattuu ja tapahtuu, sillä tänne saapuvat ihmiset ovat todella parantumattomia vekkuleita”, Hansen yskäisee.
Juhlijoita oli koolla ennätysmäärä. Etenkin latinalaisesta amerikasta ja Kaakkois-Aasiasta oli saapunut ilahduttavan runsaasti irrottelijoita, kertoo pikkujoulujen yhteydessä järjestettävän leprakonferenssin puheenjohtaja, norjalainen Gerhard Hansen.
”Halusimme tänäkin vuonna järjestää mahdollisimman epämuodolliset juhlat. Aina sattuu ja tapahtuu, sillä tänne saapuvat ihmiset ovat todella parantumattomia vekkuleita”, Hansen yskäisee.
Kategoriat
Päivän fakta
”Ei elämästä selviä hengissä.”
(HELSINKI) Rahamarkkinoilla ja pörssissä eduskunnan päätös sallia hedelmöityshoidot kokoomusta ja keskustapuoluetta äänestäville heteropariskunnille, luterilaisen kirkon jäsenille ja yksin eläville kristillisdemokraateille otettiin vastaan rauhallisesti.
Pörssi jatkoi perjantaina varovaista nousuaan lähinnä Nokian vanavedessä. Vaihtokärjessä Metso otti pientä takapakkia eilisen nousun jälkeen. Öljyn ja kaasun hinnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Alan keskusliiton mukaan epävarmuus markkinoilla jatkuu edelleen, vaikka rauhoittuikin hieman äänestyspäätöksen selvittyä.
Eduskuntatalon edessä järjestettyjä mielenosoituksia lukuun ottamatta eduskunnan päätös sallia hedelmöityshoidot kokoomusta ja keskustapuoluetta äänestäville heteropariskunnille, luterilaisen kirkon jäsenille ja yksin eläville kristillisdemokraateille on otettu koko maassa vastaan tyynesti. Alkuperäisveikkailuissa sallivan linjan pelättiin johtavan muun muassa Niilin kuivumiseen, verenvuotoihin, sammakkojen valtausyrityksiin ja syöpäläisten, sääskien, paarmojen, karjaruton, ankarien paiseiden, rakeiden, heinäsirkkojen ja lopulta kolmen päivän täydellisien pimeyksien voimakkaaseen lisääntymiseen.
Pörssi jatkoi perjantaina varovaista nousuaan lähinnä Nokian vanavedessä. Vaihtokärjessä Metso otti pientä takapakkia eilisen nousun jälkeen. Öljyn ja kaasun hinnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Alan keskusliiton mukaan epävarmuus markkinoilla jatkuu edelleen, vaikka rauhoittuikin hieman äänestyspäätöksen selvittyä.
Eduskuntatalon edessä järjestettyjä mielenosoituksia lukuun ottamatta eduskunnan päätös sallia hedelmöityshoidot kokoomusta ja keskustapuoluetta äänestäville heteropariskunnille, luterilaisen kirkon jäsenille ja yksin eläville kristillisdemokraateille on otettu koko maassa vastaan tyynesti. Alkuperäisveikkailuissa sallivan linjan pelättiin johtavan muun muassa Niilin kuivumiseen, verenvuotoihin, sammakkojen valtausyrityksiin ja syöpäläisten, sääskien, paarmojen, karjaruton, ankarien paiseiden, rakeiden, heinäsirkkojen ja lopulta kolmen päivän täydellisien pimeyksien voimakkaaseen lisääntymiseen.
(HELSINKI) Kokoomusta ja keskustapuoluetta äänestävät heteropariskunnat, luterilaisen kirkon jäsenet ja yksin elävät kristillisdemokraatit voivat vastaisuudessakin saada hedelmöityshoitoja Suomessa. Eduskunta ratkaisi kiistellyn kysymyksen perjantain äänestyksessä selvin lukemin 105-83.
Sallivan linjan kannattajat riemuitsivat tuloksen selvittyä ja ylistivät suomalaisen yhteiskunnan vapaamielisyyttä. Eduskunnan eteen kokoontuneet polvirukoilijat puolestaan ilmaisivat surumielisyytensä päätöksen johdosta.
”On vaara, että nyt muodostuu lisää näitä tällaisia niin sanottuja porvarillisesti ajattelevia normiheteropariskuntia. Ja jokainenhan tietää, mitä siitä seuraa. Kyllä perheessä täytyy olla isän malli”, painotti polvirukoilija Harri-Kari Jaskari-Häkämies.
Sallivan linjan kannattajat riemuitsivat tuloksen selvittyä ja ylistivät suomalaisen yhteiskunnan vapaamielisyyttä. Eduskunnan eteen kokoontuneet polvirukoilijat puolestaan ilmaisivat surumielisyytensä päätöksen johdosta.
”On vaara, että nyt muodostuu lisää näitä tällaisia niin sanottuja porvarillisesti ajattelevia normiheteropariskuntia. Ja jokainenhan tietää, mitä siitä seuraa. Kyllä perheessä täytyy olla isän malli”, painotti polvirukoilija Harri-Kari Jaskari-Häkämies.