Kategoriat
Kansalaisjournalismi Pääkirjoitus

Pääkirjoituksesta tuli riesa

Done Manifesto James Provost
(HELSINKI) Useat lehdet ovat pitkään ja säntillisesti julkaisseet pääkirjoituksia, vaikka ideaa sellaiseksi ei olisikaan ja korvien välistä tulostuisi ponnistelusta huolimatta vain nariseva pieru.
Hyvään journalistiseen käytäntöön pääkirjoitus on toki kuulunut aina.
Pääkirjoituspakko on tyyppiesimerkki ideasta, jonka tarkoitus on hyvä, mutta jonka toteuttaminen käytännössä aiheuttaa lukijoissa aivoverenvuotoa.
Pääkirjoituspakolla halutaan puristaa jo ennestään uupuneista pääkirjoitustoimittajista viimeistekin mehut irti.
Nykyään toimittajan on helpompi ujuttaa paska teksti vaihtelevantasoisen massan sekaan ja toisaalta lukijan sivuuttaa uskomaton idiotismi olankohautuksella.
Pääkirjoituksien julkaisemisessa on monenlaista käytäntöä. Kaikki lehdet eivät sentään suostu julkaisemaan inhimillisen käsityskyvyn rajoja koettelevaa tuubaa.
Sitten on pääkirjoitustoimittajia, jotka ulostavat käteensä ja hierovat lämpimänkostean ajatussontaklöntin hartaudella vasten lukijansa kasvoja sen kummemmin kysymättä.
Joissain paikoissa pääkirjoituksille on varattu astia, johon lukija voi lukemansa pääkirjoituksen viskata ja huuhtoa alas. Toisissa taas ei tahdo edes olla roskakoria, joten lukijalle jää ainoaksi vaihtoehdoksi jakaa ideakuona muiden harmiksi Facebookissa.
Niinpä pääkirjoituksista syntyy helposti paitsi riesa myös spämmiongelma.
Ongelma on tietenkin merkitykseltään vähäinen, mutta se on olemassa.

4 vastausta aiheeseen “Pääkirjoituksesta tuli riesa”

Nimettömän lähteen mukaan useat sanomalehdet ovat alkuvuoden uutistyhjiössä julkaisseet pääkirjoituksina pääkirjoitustoimittajien kauppalistoja, lottonumeroita, mökin rempan kustannuslaskelmia sekä Excel-taulukoita siitä, paljonko pääkirjoitustoimittajan korvaaminen robotilla tulisi maksamaan. Linja jatkuu myös myöhemmin tänä vuonna, koska molemmat pääkirjoitusten lukijat olleet niihin tyytyväisiä.

Eivät pääkirjoitukset näin talvisaikaan ole ongelma. Mutta kun kevätaurinko pääsee sulattamaan lunta ja jäätä, lehtien yleisönosastot tulvivat mielipiteitä pääkirjoituksista, jotka talven jälkeen löyhkäävät kaduilla osoittaen, miten välinpitämättömästi mediakonsernit antavat pääkirjoitustoimittajien saastuttaa ympäristöämme.

Ensin pääkirjoitusta tarkastellaan valoa vasten, sitten nuuhkaistaan varovasti ja vasta tämän jälkeen otetaan pieni maistiainen, jota pyöritellään suussa. Missään tapauksessa ei saa niellä!
Kun mielipide pääkirjoituksesta on muodostunut, se sylkäistään ulos ja kirjataan esim. seuraavasti: lievä homeen haju, beigen makua yhdistettynä lievään kuusipaneelin pihkaisuuteen, joka jättää katkeran jälkimaun kitalakeen. Aromikas.
Hinta-laatusuhde: välttävä.
Käyttö: saunaillan loppuvaiheessa, kun vieraista pitää päästä eroon avioeron uhalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Read previous post:
Hallitus aikoo siirtää talouden tilannekuvat Instagramiin

(SMOLNA) Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ehdottaa rajuja ja nopeita toimia Suomen talouden kohentamiseksi. Katainen pohtii perjantaina antamassaan haastattelussa, että talouden...

Close