No niin, tervetuloa tänne Lehden kisastudioon. Illan ottelussa ovat vastakkain marsalkka Mannerheim ja kirgiisialainen kamaripalvelija. Kommentaattori Gustav ’Gugi’ Hägglund, mitkä ovat tuntemuksesi illan kaksinkappailun suhteen?
”Toivon ehdottomasti, että nyt nähtävä ottelu ei toisinna vuoden 2004 skandaalia.”
Hienoa. Ja nyt seuraamaan itse peliä.
Siinä näemmekin jo itse Mannerheimin, joka on hyvässä vireessä kuten aina. Näyttää nuorekkaalta ja vahvalta, ja on varmasti varautunut aivan 110-prosenttisesti tähän kohtaamiseen. Hänellä on käytössään niin sanottu kentaurikonfiguraatio, joka takaa suuren liikkuvuuden ja hvän kestävyyden pitkilläkin matkoilla.
Mutta nyt näyttäisi siltä, että Mannerheim ei ole aivan täydessä pelikunnossa, vaan hänen kätensä on loukkaantunut!
”Näin on, näin on, mutta marsalkka on tunnetusti vahva tahtopelaaja, jota pikkuloukkaantumiset eivät hidasta.”
Ja nyt siellä kirgiisian poika käy jo ensimmäiseen hyökkäykseen! Rytmikkäästi ja vakaasti hän käy lantio edellä kohti marsalkan takamusta. Ohjaaja ei nyt ole ajan tasalla, sillä läpäisevän kärjen sijaan meille näytetään yleisön tunnelmia. Ei näin, ei näin.
”Uskon, että Mannerheim käyttää väsytystaktiikkaa ja päästää ensin hyökkääjän lähelle. Tämä taktiikkahan on tuttu jo Sun Tsun ajoilta.”
Aivan. Rännit vain paukkuvat, kun marsalkka antaa perhossiipisen kaukoidästä saapuneen vahvistuksen rykiä päälle.
Ensimmäinen erätauko alkaa rauhallisissa tunnelmissa. Mitkä ovat tunnelmat pelistä tähän mennessä, Gugi?
”Sanoisin, että marsalkan aloitus oli kyllä heikompi kuin aavistelin. Kenties hän on vielä väsynyt edellisestä Aasian-kiertueesta? Joka tapauksessa uskon, että pelin edetessä marsalkka tulee ottamaan vahvemmin tilanteet hallintaansa.”
Siellä näyttääkin nyt tapahtuvan… kyllä, niin se on: marsalkka Mannerheim on juuri pudottanut ainakin kolme vastapuolen pelaajaa siisteillä laukauksilla.
”Tämä tuo mieleeni kesän 1993, jolloin Ruben Stillerin johtama divarijoukkue kävi hyökkäykseen Tapio Siikalan silloin kipparoimaa keskustaa vastaan. Jälki oli rumaa, todella rumaa.”
Niin, kuten hyvin muistamme, tuon ottelun aikana Stiller keräsi ennätysmäärän jäähyminuutteja ja päätyikin loppujen lopuksi vaihtamaan lajia. Mutta siirretäänpä huomio taas kentälle.
Näyttäisi siltä, että vastapuoli kerää siellä voimiaan Mannerheimin tiukan paukutuksen jäljiltä. Tämähän on marsalkan kannalta ehdottomasti hyvä merkki, vai mitä?
”Kuten olen alusta asti sanonut, ei missään vaiheessa ollut epäilystäkään, etteikö marsalkka hallitsisi sekä puolustus- että hyökkäysalueiden peliä. Pikemminkin äsken nähdyt horjahdukset olivat lämmittelyä tai sanoisinko että vauhdin hakemista.”
Jotain skismaa siellä, yhteenottoa vastapuolen joukoissa. Aivan kuin siellä olisi todella hakusessa nyt tilanne, miehiä ravaa kentälle ja pois aivan vailla tolkkua – ja nyt sentteri kopauttaa laituria päähän! Käsittämätöntä, käsittämätöntä toimintaa ammattilaisilta.
Ja nyt soi tuomarin pilli, ottelu on päättynyt!
Siirrän lähetyksen takaisin Pasilaan.
Kuukausi: maaliskuu 2008
Kategoriat
Veikkaus epäilee sopupeliä Mannerheimista
(NEVERLAND) Veikkaus on sulkenut vedonlyönnin kaikista marsalkka Mannerheimin pelikohteista toistaiseksi. Yhtiön mukaan pelikäyttäytymisessä on havaittu merkkejä mahdollisesta sopupelistä.
”Panokset ovat olleet paikoin epänormaaleja. Filunkia ilmassa”, tiedotti Veikkauksen markkinointipäällikkö Markku Ristikaks.
Mannerheimista voi ainakin vielä lyödä vetoja ulkomaisten yhtiöiden sivujen kautta. Kaveria voi lyödä nyrkillä. Ryssä pitää lyödä viimeistään Ihantalassa.
”Panokset ovat olleet paikoin epänormaaleja. Filunkia ilmassa”, tiedotti Veikkauksen markkinointipäällikkö Markku Ristikaks.
Mannerheimista voi ainakin vielä lyödä vetoja ulkomaisten yhtiöiden sivujen kautta. Kaveria voi lyödä nyrkillä. Ryssä pitää lyödä viimeistään Ihantalassa.
Illan kovaotteiseksi povatussa yhteenotossa kohtaavat miehet ja pojat.
Marsalkka Mannerheimin persreikä on aina ollut vaikea vastus meille suomalaisille. Etäiseksi ja arrogantiksi mielletty marsalkka on viekas kehäkettu, joka on usein juottanut vastustajilleen karvasta kalkkia ja nöyryyttänyt vihollisiaan viime metreillä. Kevään 1918 karsintapeleissä Mannerheim jallitti puolet kansasta oikea käsi selän taakse sidottuna.
Myöhemmiltä ajoilta muistetaan esimerkiksi Hannu Salama, joka yritti hyökätä marsalkan persreikään vuonna 1988. Hyvin alkanut yhdyntä kilpistyi nopeasti marskin vahvaan keskialueen karvauspeliin ja tarkkaan miesvartiointiin. Vuonna 1998 vastakkain olivat marsalkka ja kiimainen Juha Seppälä, joka kasasi painetta Mannerheimin päälle niin sanotulla ratsupiiskametodilla. Tämäkin ottelu päättyi Mannerheimin murskavoittoon.
Marsalkan sauvasta väitellyt asiantuntija Petteri Sihvonen, millaista iltaa sinä odotat?
”Voisi sanoa, että tänään kohtaavat miehet ja pojat. Marsalkka tulee kovaa alusta asti, käy ahnaasti kiinni vastustajaan eikä arkaile laittaa painetta niille alueille, jotka tietää vastutajan herkiksi kohdiksi.”
Petteri, sanotaan usein ettei marsalkan pelikirja enää nykypäivänä toimi. Miten sinä näet asian?
”Pelin sisäiset lainalaisuudet kestävät ajan hammasta hyvin, eivät ne ole muuttuneet muutamassa kymmenessä vuodessa miksikään. Mannerheim pelaa edelleen keskialueen kahden miehen ansaa, joka on alati vaarallinen taktiikka. Täytyy muistaa, että marsalkan käsittelyssä ovat lauenneet niin ukrainalainen 44. divisioona Raatteen tiellä 1940 kuin myöhemmin myös myös eversti Hjalmar Siilasvuo takan lämmössä.”
Lehden kisastudio seuraa 21.55 alkavaa lähetystä suorana. Asiantuntijakommentaattorina toimii Gustav ’Gugi’ Hägglund.
Marsalkka Mannerheimin persreikä on aina ollut vaikea vastus meille suomalaisille. Etäiseksi ja arrogantiksi mielletty marsalkka on viekas kehäkettu, joka on usein juottanut vastustajilleen karvasta kalkkia ja nöyryyttänyt vihollisiaan viime metreillä. Kevään 1918 karsintapeleissä Mannerheim jallitti puolet kansasta oikea käsi selän taakse sidottuna.
Myöhemmiltä ajoilta muistetaan esimerkiksi Hannu Salama, joka yritti hyökätä marsalkan persreikään vuonna 1988. Hyvin alkanut yhdyntä kilpistyi nopeasti marskin vahvaan keskialueen karvauspeliin ja tarkkaan miesvartiointiin. Vuonna 1998 vastakkain olivat marsalkka ja kiimainen Juha Seppälä, joka kasasi painetta Mannerheimin päälle niin sanotulla ratsupiiskametodilla. Tämäkin ottelu päättyi Mannerheimin murskavoittoon.
Marsalkan sauvasta väitellyt asiantuntija Petteri Sihvonen, millaista iltaa sinä odotat?
”Voisi sanoa, että tänään kohtaavat miehet ja pojat. Marsalkka tulee kovaa alusta asti, käy ahnaasti kiinni vastustajaan eikä arkaile laittaa painetta niille alueille, jotka tietää vastutajan herkiksi kohdiksi.”
Petteri, sanotaan usein ettei marsalkan pelikirja enää nykypäivänä toimi. Miten sinä näet asian?
”Pelin sisäiset lainalaisuudet kestävät ajan hammasta hyvin, eivät ne ole muuttuneet muutamassa kymmenessä vuodessa miksikään. Mannerheim pelaa edelleen keskialueen kahden miehen ansaa, joka on alati vaarallinen taktiikka. Täytyy muistaa, että marsalkan käsittelyssä ovat lauenneet niin ukrainalainen 44. divisioona Raatteen tiellä 1940 kuin myöhemmin myös myös eversti Hjalmar Siilasvuo takan lämmössä.”
Lehden kisastudio seuraa 21.55 alkavaa lähetystä suorana. Asiantuntijakommentaattorina toimii Gustav ’Gugi’ Hägglund.
(AMERICA’S NEXT TOP MODEL) Muotialan vaikuttajat ovat tyytyväisiä marsalkka Mannerheimin asuvalintoihin illan kilpailussa. Marskin pukuja pidetään jännittävänä yhdistelmänä perinteistä tyyliä ja rohkeita mannermaisia linjoja.
Lehden saamien tietojen mukaan marski nähdään illan mittaan mm. Suomen armeijan sotilaspuvussa sekä pitkässä punaisessa taftiunelmassa ja korsetissa. Uimapukukierroksen asun Mannerheim pitää vielä yllätyksenä.
”Mannerheim poikkeaa selvästi edukseen perinteisestä suomalaisesta lookista”, kommentoi Paola Suhonen. Suhonen kuitenkin pohti, miten tuomaristo suhtautuu marskin kalapuikkoviiksiin. Itse illan tähti oli kuitenkin luottavainen.
”Olen mukana ihan vaan seikkailumielellä”, marski totesi ja sanoi harrastavansa aerobicia ja shoppailua.
Lehden saamien tietojen mukaan marski nähdään illan mittaan mm. Suomen armeijan sotilaspuvussa sekä pitkässä punaisessa taftiunelmassa ja korsetissa. Uimapukukierroksen asun Mannerheim pitää vielä yllätyksenä.
”Mannerheim poikkeaa selvästi edukseen perinteisestä suomalaisesta lookista”, kommentoi Paola Suhonen. Suhonen kuitenkin pohti, miten tuomaristo suhtautuu marskin kalapuikkoviiksiin. Itse illan tähti oli kuitenkin luottavainen.
”Olen mukana ihan vaan seikkailumielellä”, marski totesi ja sanoi harrastavansa aerobicia ja shoppailua.
(SERGEL) Helsingin Senaatintorille on kerääntynyt jo useita tuhansia ihmisiä odottamaan kohutun Mannerheim-animaatiofilmin alkua. Paikalle on pystytetty jättiscreen, jolta kansanjoukot voivat seurata elokuvan kulkua. Televisiosta filmin kun voivat nähdä vain ne, joilla digi-tv-lähetykset toimivat moitteettomasti, eli noin tuhat ihmistä.
Poliisi arvioi alkuillasta, ettei suuria järjestyshäiriöitä odoteta, mutta viranomaiset ovat kuitenkin varautuneet esimerkiksi sellaisten aktivistiryhmien kuten Sotaveteraanien veljesliiton, Lions Clubin ja Gustav Hägglundin mielenilmausten varalta.
”Torilla tavataan!” huikkasi kiljupunkkari.
Uralin Perhosen esitys alkaa kello 21.55.
Poliisi arvioi alkuillasta, ettei suuria järjestyshäiriöitä odoteta, mutta viranomaiset ovat kuitenkin varautuneet esimerkiksi sellaisten aktivistiryhmien kuten Sotaveteraanien veljesliiton, Lions Clubin ja Gustav Hägglundin mielenilmausten varalta.
”Torilla tavataan!” huikkasi kiljupunkkari.
Uralin Perhosen esitys alkaa kello 21.55.
(HÄMEEN HANGET) Tamperelaisen Aamulehden vastaava päätoimittaja Matti Apunen on pyytänyt anteeksi lehden kirjoittelua Tampereen taistelun jälkimainingeissa huhtikuussa 1918.
”Olisi sitä tosiaan vähän tarkemmin voinut miettiä”, Apunen toteaa vakavan näköisenä.
”Muualla ammuttiin punikkeja rystyset verillä ja meillä vaan istuttiin yllyttämässä.”
Apunen myöntää Aamulehden toimittajien ansiot vihan ja kostonhimon lietsojina, mutta kritisoi nyt jo edesmenneitä kollegojaan ankarasti siitä, että sanoista ei menty tekoihin.
”Siinä oli vankileiri ihan lähellä. Olisiko se muka ollut iso juttu käydä lasauttamassa edes yksi aina työpäivän päätteeksi?”
Apunen muistuttaa, että tämän päivän pullamössöarvoja ei kannata edes miettiä kun puhutaan vuodesta 1918 eli Aamulehden lanseeraaman termin mukaan ”Suuren sovun perinnöstä”.
”Jumalauta!” Apunen innostuu ja perustelee uutta nimiehdotusta sodalle, jonka nimestä ei ole edes tutkijapiireissä päästy vieläkään yhteisymmärrykseen.
”Kyllä silloin oli harvinaisen suuri yksimielisyys siitä, että punikit pitää kerralla päästää päiviltä. Voin vain omasta puolestani valitella, että tuo toimeliaisuuden aikakausi lopulta vesittyi”, Apunen päättää.
(Jutun kansalaistoimitti Pentti Untamo Nikki.)
(JOKU VITUN BLOGISTAN) Suomalaiset verkkopäiväkirjailijat ja internetin kansalaisjournalistit aikovat haastaa sanomalehti Helsingin Sanomat oikeuteen kunnianloukkauksesta, sensuurista, sananvapauden rajoittamisesta ja vittuilusta. Ns. bloggaajiksi itseään kutsuvan ryhmän mukaan syynä on HS:n kulttuurisivuilla 16.3. julkaistu juttu kotimaisten verkkolokien viihteellisyydestä, joka sisälsi ryhmän mielestä runsaasti paikkansapitävää tietoa.
”Meidän mielestä on niinku tosi tosi sikaväärin, että muka väitetään, että blogi olis suomeksi verkkopäiväkirja. Ei se oo, kun kerta verkolla pyydetään kaloja ja päiväkirjassa kerrotaan miten rinnakkaisluokan Jussi on tosi ihku. Esimerkiksi mun blogissa minä kerron että syön jukurttia”, tiivisti bloggaajien tunnot verkkopäiväkirjailija Syvästi Tunteva Kansalaisjournalisti.
”Yhyhyy. Ynnynnyy”, komppasi vierestä nimimerkki CAPS LOCK PÄÄ-LLÄ.
Bloggaajien mielestä on väärin väittää, että verkkopäiväkirjoista suurin osa on viihdettä, vaikka todellisuudessa suurin osa niistä on paskaa. He korostavat, että on niin ikään epäreilua, että perinteinen media haluaa omia ”journalismi”-käsitteen vain omaan käyttöönsä.
”Kyllä minun mielestä se on kansalaisjournalismia että minä syön jukurttia”, sanoi Syvästi Tunteva Kansalaisjournalisti itkuraivarinsa keskeltä.
Myös Lehti suunnittelee kanteen nostamista Helsingin Sanomia vastaan. Constant managing director Keikon mukaan samaisessa artikkelissa Lehti oli valheellisesti niputettu huumori-kategoriaan, vaikka Lehti onkin neuleblogi.
”Meidän mielestä on niinku tosi tosi sikaväärin, että muka väitetään, että blogi olis suomeksi verkkopäiväkirja. Ei se oo, kun kerta verkolla pyydetään kaloja ja päiväkirjassa kerrotaan miten rinnakkaisluokan Jussi on tosi ihku. Esimerkiksi mun blogissa minä kerron että syön jukurttia”, tiivisti bloggaajien tunnot verkkopäiväkirjailija Syvästi Tunteva Kansalaisjournalisti.
”Yhyhyy. Ynnynnyy”, komppasi vierestä nimimerkki CAPS LOCK PÄÄ-LLÄ.
Bloggaajien mielestä on väärin väittää, että verkkopäiväkirjoista suurin osa on viihdettä, vaikka todellisuudessa suurin osa niistä on paskaa. He korostavat, että on niin ikään epäreilua, että perinteinen media haluaa omia ”journalismi”-käsitteen vain omaan käyttöönsä.
”Kyllä minun mielestä se on kansalaisjournalismia että minä syön jukurttia”, sanoi Syvästi Tunteva Kansalaisjournalisti itkuraivarinsa keskeltä.
Myös Lehti suunnittelee kanteen nostamista Helsingin Sanomia vastaan. Constant managing director Keikon mukaan samaisessa artikkelissa Lehti oli valheellisesti niputettu huumori-kategoriaan, vaikka Lehti onkin neuleblogi.
Suomen johtavana uutismediana Lehti lanseeraa nyt aivan uuden palvelun: raportoimme huomenna suorana lähetyksenä marsalkka Mannerheimin muiston häpäisyn Ylen TV1-kanavalla.
Esiohjelma alkavat kello 21.30, jolloin eri alojen asiantuntijat arvioivat Uralin perhosen menestymismahdollisuuksia sekä luodaan katsaus kilpailijoihin. Varsinainen lähetys käynnistyy kello 21.55 ja jatkuu koko ohjelman ajan. Tulospalvelun ensimmäiset ennusteet saadaan linjoille heti kello 22.20 ja lopullinen tulos varmistuu vielä saman illan aikana.
Vastaavaa palvelua et saa mistään muualta.
Esiohjelma alkavat kello 21.30, jolloin eri alojen asiantuntijat arvioivat Uralin perhosen menestymismahdollisuuksia sekä luodaan katsaus kilpailijoihin. Varsinainen lähetys käynnistyy kello 21.55 ja jatkuu koko ohjelman ajan. Tulospalvelun ensimmäiset ennusteet saadaan linjoille heti kello 22.20 ja lopullinen tulos varmistuu vielä saman illan aikana.
Vastaavaa palvelua et saa mistään muualta.
Kategoriat
Ilkka Kanerva -sähkeet lauantaiksi
Kanerva eroaa – Ulkoministeri Ilkka Kanerva eroaa uusimpien tietojen mukaan virastaan. Lehden lähteiden mukaan ulkoministeri on hallitusmuotoon kirjattu virkatehtävä, kun taas Ilkka Kanerva on usein naissotkuihin kompuroiva kokoomuspoliitikko.
Kanerva ei eroa – Ulkoministeri Ilkka Kanerva ei uusimpien tietojen mukaan eroa juuri yhtään naapurin Jarmosta, joka juoksee kaiket päivät naisten perässä kun oma muija odottaa kotona. Jarmon naisihanne on lähteiden mukaan blondi tissiteline, joka muistuttaa koostumukseltaan lähinnä polysiloksaania.
Kanerva ei eroa – Ulkoministeri Ilkka Kanerva ei uusimpien tietojen mukaan eroa juuri ollenkaan Ilkka Kanervasta vuonna 2005. Myös tuolloin, eikä ainoastaan silloin, Kanerva joutui tekstiviestittelynsä takia julkisuuskohun pyörteisiin. Politiikan asiantuntijoiden mukaan Kanervan piti kuitenkin pinnalla se, että hän on ”äijjä”.
Kanerva ei eroa – Ulkoministeri Ilkka Kanerva ei uusimpien tietojen mukaan eroa juuri yhtään naapurin Jarmosta, joka juoksee kaiket päivät naisten perässä kun oma muija odottaa kotona. Jarmon naisihanne on lähteiden mukaan blondi tissiteline, joka muistuttaa koostumukseltaan lähinnä polysiloksaania.
Kanerva ei eroa – Ulkoministeri Ilkka Kanerva ei uusimpien tietojen mukaan eroa juuri ollenkaan Ilkka Kanervasta vuonna 2005. Myös tuolloin, eikä ainoastaan silloin, Kanerva joutui tekstiviestittelynsä takia julkisuuskohun pyörteisiin. Politiikan asiantuntijoiden mukaan Kanervan piti kuitenkin pinnalla se, että hän on ”äijjä”.
(JOULUPUKIN ISO PAJA) Yleisradion Ykkösaamu-ohjelmaan kokoontunut päätoimittajaraati oli tänä aamuna yksimielinen siitä, että valtaapitävien yksityiselämän toilailut on tuotava arkailematta julki. Päätoimittajat kuitenkin muistuttivat, että journalistit haukkuvat väärää puuta.
”Kyllä se on aivan oikea tie. Avoimessa yhteiskunnassa ei voida ajatella, että ne, jotka käyttävät valtaa voivat pitää yksityiselämänsä täysin pimennossa kansalta”, linjasi Virkkunen.
Kuitenkin poliitikkojen irstailut ja internetpokat voisi päätoimittajien mielestä jättää uutisoimatta. Päätoimittaja Pekka Mervola Keskisuomalaisesta muistutti, kenellä oikeastaan on se valta joka puuttuu kansalta.
”Vittuako tuolla jotain ministereitä jahtaamaan. Kyllä se on päätoimittajat ja kapitalistit, jotka tätä maailmaa pyörittävät”, totesi Mervola.
Vallasta humaltunut Virkkunen kannusti suorassa lähetyksessä toimittajia raportoimaan ennemmin oman yksityiselämänsä toilailuista kuin poliitikkojen.
”Vittuako siinä jotain Vanhasen Mattia kyttäämään. Kamerat tanaan vaan kun minä läiskin perseelle sihteeriä tai silloin kun Wahlroosin Nallen kanssa kontataan eliittibordellista aamuyöstä kadulle”, naureskeli Virkkunen.
Tehtäväänsä jättämästä kieltäytynyt Markku Salomaa, entinen Turun Sanomien päätoimittaja, muistutti että yhteiskunnallisen aseman perusteella hänen edesottamuksiaan olisi voinut revitellä lööpeissä enemmänkin.
”Palpan Killi se Laitilan kanavalla heilutti nenäliinaa: kumpaa ne souvarit haluavat, vittua vai viinaa?”, kyseli Salomaa nuotin vierestä.
”Kyllä se on aivan oikea tie. Avoimessa yhteiskunnassa ei voida ajatella, että ne, jotka käyttävät valtaa voivat pitää yksityiselämänsä täysin pimennossa kansalta”, linjasi Virkkunen.
Kuitenkin poliitikkojen irstailut ja internetpokat voisi päätoimittajien mielestä jättää uutisoimatta. Päätoimittaja Pekka Mervola Keskisuomalaisesta muistutti, kenellä oikeastaan on se valta joka puuttuu kansalta.
”Vittuako tuolla jotain ministereitä jahtaamaan. Kyllä se on päätoimittajat ja kapitalistit, jotka tätä maailmaa pyörittävät”, totesi Mervola.
Vallasta humaltunut Virkkunen kannusti suorassa lähetyksessä toimittajia raportoimaan ennemmin oman yksityiselämänsä toilailuista kuin poliitikkojen.
”Vittuako siinä jotain Vanhasen Mattia kyttäämään. Kamerat tanaan vaan kun minä läiskin perseelle sihteeriä tai silloin kun Wahlroosin Nallen kanssa kontataan eliittibordellista aamuyöstä kadulle”, naureskeli Virkkunen.
Tehtäväänsä jättämästä kieltäytynyt Markku Salomaa, entinen Turun Sanomien päätoimittaja, muistutti että yhteiskunnallisen aseman perusteella hänen edesottamuksiaan olisi voinut revitellä lööpeissä enemmänkin.
”Palpan Killi se Laitilan kanavalla heilutti nenäliinaa: kumpaa ne souvarit haluavat, vittua vai viinaa?”, kyseli Salomaa nuotin vierestä.