Tekijä: toimitus

(KILJAVA) Kiristyvä turvallisuustilanne on tuomassa täyskäännöksen suomalaiseen puolustuspolitiikkaan, kertovat joistain asioista perillä olevat lähteet Lehdelle. Suomi on mahdollisesti jo pian seuraamassa Baltian maiden esimerkkiä ja ottamassa uudelleen käyttöön kiistellyt rauhanjalkaväkimiinat tai erillisjalkaväkimiinat, joilla nimillä ne nykykielessä paremmin tunnetaan.

Suomi liittyi miinat kieltäneeseen Ottawan sopimukseen vuonna 2012, koska niitä pidettiin harvinaisen vittumaisena keksintönä. Sittemmin on kuitenkin käynyt ilmi, että ratkaisu saattoi perustua kyseenalaiseen ajatteluun.

”Tuolloin mahdollisesti jossain piireissä arvioitiin, että emme muka olisikaan kaikki ankeita omaan perseeseemme pudonneita kusipäitä, jotka ovat ryhmämatkalla haadekseen bisnesluokassa, mutta se oli idealistista haihattelua. Myös asetekniikan eufemistisen kehityksen myöhempää nopeutta ei osattu vielä ennakoida”, kertoo turvallisuuspolitiikan asiantuntija Ilari Götterdämmerung.

Siinä missä sopimuksessa määritellyt miinat saattoivat aiheuttaa silmitöntä ja sattumanvaraista tuhoa siviiliväestölle vielä vuosia konfliktien jälkeen ja sulkea laajoja maa-alueita kaiken hyötykäytön ulkopuolelle, uudet rauhanmiinat ovat siitä erilaisia, etteivät ne tee yhtään ollenkansa niin, vakuuttavat asiantuntijat kautta kiven ja kannon.

”2010-lukuinen miina saattoi ehkä poikkeustapauksessa ja huolimattomasti – eli ulkomaalaisten – käyttämänä teoriassa olla riski, mutta uusi rauhanmiina vaikuttaa ainoastaan pahan puolelaisiin, ja niiden käyttäminen jo itsessään takaa, ettei niitä tarvitse edes käyttää”, perustelee puolustuskonsortio Königlich Württembergische Gewehrfabrikin viestintäjohtaja Viktor About. Hän huomauttaa, että Suomi voisi olla edelläkävijä ja valmistaa maailman vastuullisimmat sekä hiilineutraaleimmat erillismiinat.

”Jatkossa jokainen verisiksi riekaleiksi repeytynyt pikkuinen jalantynkä ja raastava kirkaisu voisi olla elävä muistutus Suomen vahvasta sitoutumisesta ilmastotavoitteisiin ja puhtaaseen siirtymään.”

(HAROLA) Kunnallis- ja aluevaaleihin on aikaa enää noin kuukausi, ja myös Lehden politiikan toimitus valmistautuu vaaliseurantaan. Osana työtä tyylikirjamme on kokenut useita uudistuksia, jotta laadukas ja objektiivinen uutisointimme täyttäisi korkeat standardinsa jatkossakin. Politiikan toimituksen henkilö Kaarlo Bierhalleputsch korostaa, että muutokset perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon ja fiiliksiin eilisiltana Painobaarissa.

Merkittävin lukijoiden huomaama asia on todennäköisesti se, että kotimaisten puolueiden kuvauksia ja luonnehdintoja on tarkennettu. Esimerkiksi perussuomalainen puolue ei ole uutisissamme tai kommenttikirjoituksissamme ”vitun tollo perussuomalainen puolue” vaan ”osin vitun tollo perussuomalainen puolue”.

Tämä tarkennus tehdään sen vuoksi, että vaikka puolueella on toki yhteyksiä vitun tolloiksi määriteltyihin toimijoihin, ei voida varmuudella vahvistaa, ovatko aivan kaikki puolueen osat vitun tolloja vaiko aivan tavanomaisesti totaalisen kassalla. Näin ollen selkeän eron tekeminen esimerkiksi eurooppalaisiin vitun tolloihin puolueisiin on tärkeää journalismin uskottavuudelle, selittää Bierhalleputsch.

”Olisi Lehden arvostetun maineen kannalta paha kolaus, jos vaikka joku Kallion vihervassari pääsisi sanomaan, että käytämme uutisissa epäeksaktia tai yleistävää käsitteistöä maamme poliittisista liikkeistä.”

Samalla myös keskustapuolueen ja SDP:n kuvaus muuttuu, ja on jatkossa ”osin läpeensä korruptoitunut keskusta/SDP”, mutta kokoomuksen osalta tarvetta vastaavaan lisätarkennukseen ei ole. Näidenkin puolueiden kohdalla perustelut ovat hyvin samansuuntaiset kuin perussuomalaisten kohdalla. Huomionarvoista tosin on, että kuvausta käytetään vain maaseutukuntien keskustasta, koska tuoreimpien kanta-arvioiden mukaan Suomen kasvavilla kaupunkialueilla viimeinen keskustalainen kaadettiin 2000-luvun alussa.

Muutosten yleinen tarkoitus on poistaa vastakkainasettelua ja vähentää muun muassa sellaisten arvottavien termien kuin ”oikeisto” tai jopa ”äärioikeisto” käyttöä uutistekstissä. Bierhalleputsch huomauttaa, että maamme poliittista johtoa myöten on todettu, ettei vaikkapa äärioikeistoa Suomessa ole ollenkaan:

”Meidän vastuullisina toimittajina on otettava tällaiset tosiseikat huomioon työssämme ja omalta osaltamme edistettävä kaikkia osapuolia kunnioittavaa kielenkäyttöä julkisessa keskustelussa.”