Tekijä: toimitus

Kategoriat
Kotimaa Talous

Yhä useampi aikoo säästää sammuttamalla valot omalta vintiltään

Photo by Peter Herrmann on Unsplash

(RANTASALMI) Suomalaiset ovat kilvan intoutuneet keksimään energiansäästötapoja tulevan talven varalle. Rajusti nousevat hinnat ja kiihtyvä inflaatio pakottavat ihmiset etsimään tinkivaraa naapuriakin kauempaa ja joskus jopa omastakin kulutuksesta.

Mielipidekyselyjen ja ympärille katsomisen perusteella mukaan moni on jo aloittanut säästötalkoot sammuttamalla valot omalta vintiltään. Gallupanalyytikko Juho Paidaton muistuttaa, että kyseessä on perinteinen vanhan kansan konsti.

”Esimerkiksi sotien jälkeen jopa kokonaiset sukupolvet saattoivat elää vuosikymmeniä koskaan laittamatta valoja päälle”, hän huomauttaa.

Paidattoman mukaan on myös selviä merkkejä, että yhä useampi on alkanut käydä yhä hitaammalla hinnankorotusten ja ahdistavien sotauutisten paineessa. Näin voidaan säästää energiaa esimerkiksi kotimaiseen syrjintään, joka koetaan mittausten perusteella verrattomasti aseapua halvemmaksi keinoksi auttaa Ukrainaa sodassa.

Ilahduttavaa on kommentaattorien mukaan ollut yrityselämän liittyminen talkoisiin. Tilastoista on havaittu, että muun muassa viestintätoimistot, ajatuspajat ja yksittäiset elinkeinoelämän vaikuttajat ovat voimakkaasti lisänneet kuuman ilman tuotantoaan syksyn aikana. Tämä synnyttää välittömiä lämpöenergiahyötyjä ja voi samalla tukea pohjoismaista tuulivoiman tuotantoa muutoin melko tyynessä säässä.

Säästövinkit tulevat silti tarpeeseen ilmojen viilentyessä. Paidaton kehottaa kuitenkin odottamaan omiin housuihin kusemista talven kovimpiin pakkaspäiviin, jolloin toimenpiteestä saatava rajahyöty on merkittävästi tämänhetkistä suurempi.

Kategoriat
Kotimaa Sähkeet

Paniikkisähkeet keskiviikolle

Paniikki – Yhä useammat kansalaiset ovat huolestuneet viranomaisten viivyttelystä jodin tehosterokotusten jakamisessa. Toistaiseksi sen paremmin sosiaali- ja terveysministeriö kuin THL:kään eivät ole kertoneet, aiotaanko joditehosteiden seuraava kierros aloittaa vielä tämän syksyn aikana. Monissa puheenvuoroissa on pohdittu etenkin riskiryhmien vointia. Riskiryhmiin kuuluvat muun muassa hysteeriset 3-40-vuotiaat ja kaikki Facebookin kaupunginosaryhmien jäsenet.

Paniikki – Yhä usemmat kansalaiset ovat huolestuneet Venäjän niin sanotun hybridivaikuttamisen lisääntymisestä syksyn aikana. Esimerkiksi sanomalehdet ovat raportoineet useista tapauksista, joissa venäläisin rekisterikilvin varustettu henkilöauto on ollut pysäköitynä esimerkiksi parkkiruudussa tai lentokentän pysäköintihallissa. Moni kertoo myös kuulleensa venäjän kieltä muun muassa venäjänkielisissä televisio-ohjelmissa tai päässään.

Ei paniikkia – UKK-instituutti on tyytyväinen kansalaisten lisääntyneeseen liikkumisintoon. Viime viikkoina yhä usemman suomalaisen on kerrottu sännänneen vuoroin apteekkiin, pankkiautomaatille sekä ruokakauppaan varautuakseen sähkökatkojen, maksupääteongelmien tai maailmanlopun tuomiin haasteisiin. Instituutti muistuttaa, että säntäily, ryntäily ja kaikki yleisluontoinen huitominen ovat tehokasta arkiliikuntaa, joka ylläpitää tuki- ja liikuntaelinten ja verenkiertoelimistön hyvinvointia. Instituutti toivoo viranomaisilta ja medialta jatkossakin vastaavia kuntokampanjoita.

Kategoriat
Kotimaa Muut lehdet Sähkeet

Sotasähkeiden sanomalehtikatsaus keskiviikoksi

Raju riita raja-aidasta – Suomen ja Venäjän välille ehdotettu raja-aita on joutunut vastatuuleen sen jälkeen, kun kävi ilmi, ettei aitaa välttämättä rakennettaisikaan suomalaisesta puusta ja suomalaisesta ruoasta. Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoitus hämmästelee valtionhallinnon heikkoa sitoutumista kotimaisen tuotannon tukemiseen, hinkua pakottaa kaikki ihmiset asumaan kaupunkeihin sekä susien hyysäämistä.

Näköalatonta politiikkaa – Iltalehti ja Ilta-Sanomat moittivat suomalaista politiikkaa ja liike-elämää pitkään jatkuneesta naiiviudesta suhtautumisessa Venäjään. Analyysikirjoituksissa ihmetellään, eikö jo 1950-luvulla olisi kannattanut rakentaa maahan lähes päästötöntä fuusiovoimaa hämärien itähankkeiden sijaan. Lehdet kehottavatkin Suomea ottamaan jatkossa enemmän oppia Virosta, esimerkiksi inflaation hoidossa.

Grafiikat kertovat dramaattisesta ilmiöstä – Espoolaisten autoilijoiden pysäköinnistä on tehty liian vaivalloista, kritisoi Helsingin Sanomat kaupunkisivuillaan tällä viikolla, viime viikolla sekä edeltävillä viikoilla. Lehti huomauttaa, että pysäköidylle autolleen pääsemiseksi osa espoolaisista joutuu muun muassa kävelemään. Postinumeroalueisiin perustuva karttasovellus myös näyttää, että osa parkkipaikoista sijaitsee aivan muualla kuin Espoossa, esimerkiksi Kemissä, Tyrväällä tai Mänttä-Vilppulassa.

Kategoriat
Kotimaa

Yhä useampi suomalainen huolissaan siitä mitä norsu hänestä ajattelee

Photo by Nam Anh on Unsplash

(XANADU) Koronapandemian aikana lisääntyneet työssäjaksamisen ongelmat ja masennusoireet eivät ole uusimpien tilastotietojen mukaan helpottamassa. Vaikka yhä harvempi suomalainen tuntee enää suurta huolta kulkutaudeista, niiden tilalle ovat nousseet perinteisemmät päänvaivat.

”Tällä hetkellä kasvava joukko suomalaisista on yhä enemmän huolissaan siitä, mitähän norsu hänestä oikein ajattelee”, kertoo Suomen akatemian alaisuudessa toimivan taktisen tutkimuksen neuvoston jäsen Aune S. Luoma.

Eniten pelkoja herättävät tällä hetkellä virolaiset, latvialaiset, liettualaiset ja puolalaiset elefantit, mikä on historian saatossa poikkeuksellinen ilmiö. Sen sijaan ruotsalaisten norsujen ajatusten painoarvo on selvästi laskenut, kuten muidenkin aiemmin tavanomaisten verrokkien.

”Kyselytutkimuksissa moni vastaaja kertoo tuntevansa syvää nolostumista norsun edessä jo miltei päivittäin. Joidenkin ihmisten arki on muuttunut hyvin työlääksi. Ihan tavallinen kauppareissu voi olla mahdoton ponnistus, koska he pelkäävät, että norsu huomaa heidän käsiensä olevan yltä päältä veressä”, Luoma jatkaa.

Vaikeisiinkin oireisiin on Luoman mukaan onneksi saatavissa helpotusta, kuten vastikään amerikkalaisessa Princetonin yliopistossa tehdyt psykologiset kokeet osoittavat.

”Nobelisti Daniel Kahnemanin sanoin, ’tuuppas nyt pois sieltä netistä'”, hän tiivistää.

Kategoriat
Sähkeet

Epätodennäköiset sähkeet sunnuntaille

Photo by 愚木混株 cdd20 on Unsplash

Toimittaja myönsi virheensä – Suomalaisten lehtien päätoimittajat ovat myöntäneet uutistoimintansa prosessien ja journalististen päätöksentekoketjujen heikkouden. Nämä ovat päätoimittajien mukaan johtaneet uutisissa virhepäätelmiin ja jopa väärien tietojen julkaisuun, mikä on myöhemmin jutuista korjattu sitä erikseen lukijalle kertomatta. ”Vika ei ole yksittäisen toimittajan, jonka työkuorma on usein kohtuuton ja työnjohdon tuki olematonta, vaan kyseessä on rakenteellinen- ja asenneongelma, jota olemme alkaneet yhdessä korjata. Siitä tulee toki kustannuksia, mutta integriteetillä ei ole hintalappua”, kertoo päätoimittaja Julius Erehtymätön.

Viranomainen myönsi virheensä – Valtioneuvoston kanslia ja monet ministeriöt ovat myöntäneet tehneensä julkisuuslain suhteen säännöllisesti tarkoitushakuista tulkintaa, joka on hidastanut tai jopa estänyt journalistista tiedonsaantia. ”Vika ei ole yksittäisen virkamiehen, jonka työkuorma on usein kohtuuton ja työnjohdon tuki olematonta, vaan kyseessä on rakenteellinen- ja asenneongelma, jota olemme alkaneet yhdessä korjata. Siitä tulee toki kustannuksia, mutta integriteetillä ei ole hintalappua”, kertoo VNK:n edustaja Virma Vastuu.

Lehti julkaisi hauskan vitsin – Moni kestotilaaja hieraisi tällä viikolla silmiään, kun Suomen suurin uutismedia Lehti julkaisi lystikkään, lämmintä huumoria ja vitsailua sisältävän jutun verkkosivuillaan. Verkkokeskustelijoiden mukaan juttu toikin mieleen muun muassa Speden kulta-ajat kahdeksankymmentäluvulla, jolloin huumorin tarkoituksena ei ollut iva tai pilkka, vaan se oli koko perheelle sopivaa ja yhteiskuntaa rakentavaa viihdettä, jonka ansiosta kansa sai yhdessä nauraa manneille ja lappalaisille.

Kategoriat
Kulttuuri

Rakastettu Raskasta sotaa -kiertue tuo tutut suosikkimarssit uusina heviversioina kotikirkkoihin

Photo by Sam Moghadam Khamseh on Unsplash

(VÖYRI, KAUHAVA JA MUUT) Ennätysvilkkaan festivaalikesän jälkeen moni voisi luulla juhlakansan menohalujen tulleen tyydytetyiksi – mutta mitä vielä. Promoottorit ja keikkajärjestäjät uskovat, että loppuvuodesta on tulossa jopa kesääkin parempi. Perinteisten joulukonserttien joukossa loistaa heidän arvioidensa mukaan yksi tähti muita kirkkaampana: ympäri maata esiintyvä Raskasta sotaa -kiertue, joka yhdistää suomalaisille rakkaimmat asiat: näennäisen hevimusiikin, autoritariankaipuun ja muukalaisvihan.

Konsepti on tuttu esimerkiksi aikaisemmasta Raskasta joulua -kiertueesta, joka ammensi suosionsa rasittavista jollotuksista, levy-yhtiön ylijäämäartisteista sekä maaseudun väestökadosta. Tällä kertaa ohjelmisto koostuu tutuista sotilasmarsseista ja sota-ajan lauluista, joista on tehty uudet, suomalaiseen nykymakuun sopivat versiot. Näennäisen hevikäsittelyn saavat muun muassa sellaiset ikivihreät kuin Vöyrin marssi, Vilppulan urhojen muistolle ja Äänisen aallot.

Promoottori Martti Kuoleman mukaan kappalevalinnassa ja sovituksissa on kuultu tarkoin suomalaisen raskaan musiikin ystävien mieltymyksiä. ”Suomihan on tunnetusti hevikansaa, mutta monelle metallifanillekin jokin Tuure Kilpeläisen tai Suvi Teräsniskan kaltainen armoton hc-tykitys on jo hieman liikaa, joten kultaista keskitietä on etsitty”, hän kertoo.

Kiertue esiintyy marras-joulukuun aikana ympäri maakuntakeskuksia ja pienempiä kuntia. Konserttien väliajalla luvassa on tunnelmaan sopivaa ohjelmaa, kuten Martti J. Karin kenttäsaarnoja ja Mika Aaltolan spoken word -lavarunoutta. Puffetista voi ostaa makkaraa ja Antti Kurvisen signeeraamia turkislakkeja.

Kategoriat
Kotimaa

Lehti laajentaa toimintaansa Itä- ja Pohjois-Suomessa: ”Pidetään koko Suomi asutun näköisenä”

Photo by Maxime Brugel on Unsplash

(KEILANIEMI) Suomen johtava aikakaus- ja ulkonäköislehtikonserni Lehti liittyy talkoisiin tasapuolisen aluekehityksen puolesta. Keskiviikkona tehdyn päätöksen mukaan yhtiö laajentaa rajusti julkaisutoimintaansa Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäseuduilla ja rekrytoi jopa satoja uusia työntekijöitä. Kimmokkeen ratkaisulle antoi Sanna Marinin (edm) hallituksen päätös aloittaa alueellinen opintolainan hyvityskokeilu.

”Lehti on aina taistellut koko Suomen hyvinvoinnin puolesta ja haluamme muiden vastuullisten yhteiskunnallisten toimijoiden lailla pitää koko Suomen asutun näköisenä”, kertoo konsernin talousjohtaja Rauli Siltarumpu-Hillo.

Ensi vaiheessa konserni aikoo vuokrata Pelkosenniemen taajaman tuntumasta yksiön, johon voidaan laskennallisesti majoittaa jopa useita satoja hyvitykseen oikeutettuja henkilöitä, jotka konserni rekrytoi palvelukseensa. Edulliseen työsuhde-etuhintaan tarjottavaan asuntoon työnantaja hankkii vaativan journalistisen työn edellyttämän varustelun, kuten Tekniikan Maailman vuosikerran 1988, dominopalikat sekä purkin viiliä.

Kaikille rekrytoitaville tehdään alalla tyypillinen ns. aika harvoin jos koskaan tarvittaessa töihin tulevan toimittajan työsopimus. HR-johtaja Ilpo Demogorgon korostaa uusien työpaikkojen olevan konsernin erityinen tilastollinen kädenojennus synkkien talousnäkymien vaivaamalle Suomelle.

”Tiedämme, ettei hyvitys sinällään edes edellyttäisi töiden tekoa, mutta vain töitä tekemällä Suomi on vuosikymmeniä sitten rakennettu ja siinä on tavoitteemme nykypäivänäkin. Saunakaveria ei jätetä – siinä on meidänkin mottomme”, Demogorgon sanoo.

Laajenemista varten konserni perustaa uuden tytäryhtiön, Kehittyvien maakuntien Lehti Oü:n.

Kategoriat
Politiikka Talous

Ekonomistit: Marinin siipeilijöiden kansainvälinen kilpailukyky huolestuttavan heikko

Photo by Kelsey Chance on Unsplash

(TEATTERIN VESSA) Suomalaiset taloustieteilijät ja valtiovarainministeriö ovat huolissaan pääministeri Sanna Marinin (jauh.) entouragen heikosta kilpailukyvystä. Tällä viikolla ilmitulleet Marinin juhlimisvideot osoittavat heidän mukaansa selvästi, miten huonoon jamaan maamme rakenteellinen asema on finanssikriisin jälkeen ajautunut suhteessa kansainvälisiin verrokkeihin.

Uhkana on, että Suomi ei jatkossa ole riittävän houkutteleva maa myöskään siipeilyn huippuosaajien työperäiselle maahanmuutolle.

”On ryhdyttävä ripeisiin toimiin, jotta Suomen kustannuskilpailukyky säilyy ja näytämme edelleen varteenotettavalta vaihtoehdolta kansainvälisille hengailijoille. Pääministerin jos kenen tulisi näyttää tässä esimerkkiä”, vaatii Elinkeinoelämän valtakunnan pääekonomisti David Ricardo-Pernodo.

”Siis katsokaa nyt saatana mitä jengiä! Keskinkertaista heikompia valokuvaajia, paskoja radiojuontajia ja jotain vitun nuorisodemareita! Ruotsissa kuninkaalliset imevät kokkelia megajulkkisten ja rocktähtien perseiltä. Sillä välin Suomen pääministeri dokaa kusisilla jatkoilla osuuskauppasiideriä sellaisten artistien kanssa, joita ei kykene hypettämään edes Helsingin Sanomien kulttuuritoimitus”, hän jatkaa.

Yhtenä syypäänä ongelmaan pidetään suomalaisten t&k-investointien heikkoa kehitystä 2000-luvun alun Nokia-buumin jälkeen. Vielä IT-huumassa panostukset ammattimaisten hangaroundien koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen olivat OECD-maiden eturintamassa, mutta sittemmin osaaminen on hiipunut pahoin.

”Viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa tulisi yhdeksi kärkihankkeeksi ottaa kansainvälisen tason siipiveikkojen määrätietoinen lisääminen, ettei aina tarvitsisi hävetä niin vitusti”, Ricardo-Pernodo jatkaa.

Suurimmissa puolueissa asiantuntijoiden huoleen suhtaudutaan ymmärtävästi, mutta keinovalikoimasta ollaan toistaiseksi erimielisiä. Sosialidemokraattien mielestä tilannetta voitaisiin korjata oppivelvollisuutta laajentamalla, kun taas kokoomus luottaisi veronalennusten tuomiin dynaamisiin vaikutuksiin. Perussuomalaiset katsovat, että ulkomaisetkin osaajat ovat periaatteessa tervetulleita, kunhan eivät ole neekereitä.

Kategoriat
Kotimaa Ulkomaat

Suomi aikoo vaatia itärajalla ”teidän isä on vahvempi ku meidän isä” -vakuutuksen allekirjoittamista

Photo by Afif Kusuma on Unsplash

(PUNKALAIDUN) Lehden tietojen mukaan Suomen hallitus aikoo jatkossa edellyttää maahan itärajan yli saapuvilta matkustajilta, että he allekirjoittavat erityisen vakuutuksen, jossa he myöntävät että ”teidän isä on vahvempi ku meidän isä”. Asiasta on käyty alkuviikolla keskusteluja hallituksen iltapäiväkerhossa.

Tämä olisi vastatoimi Venäjän aiemmin esittämälle vaatimukselle. Sen mukaan maahan saapuvien suomalaisten pitäisi jatkossa allekirjoittaa asiakirja, jossa todetaan ”Sauli haisee marsun juustolle”.

Maarajaliikenne Suomen ja Venäjän välillä on vilkastunut pandemiarajoitusten purkamisen jälkeen. Tullin tarkastuksissa on käynyt ilmi, että venäläiset tulevat hakemaan Suomesta muun muassa sotilaallisia valmiuksia edistäviä Adidaksen myllyverkkareita, suomalaiset puolestaan hakevat itärajan takaa enimmäkseen edullista bensiiniä sekä kehnohkoja selityksiä.

Lehden turvallisuuspolitiikan erikoistoimittaja Kalevi Jätter-Pervinen arvioi, että nokittelu tuo mieleen Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan, niin kuin kaikki muutkin asiat maailmassa tuovat.

”Kaikkihan me muistamme romaanin klassikkokohtauksen, jossa korpisoturit vaientavat propagandan verbaalisella nokkeluudellaan”:

-Suomen pojat, tulkaa hakemaan leipää!
-Haista vittu.

Kategoriat
Kulttuuri

Suomalaismies ahdistui, kun hänellä ei ollut jakaa omakohtaista kokemusta Loirista

Photo by Matthew Osborn on Unsplash

(PÖYTYÄ) Lapualainen Aleksi Tyyninen (nimi muutettu ensin toiseksi ja sitten takaisin) koki kauhunhetkiä huomatessaan, ettei hänellä ollut sosiaalisessa mediassa jaettavaksi ainuttakaan henkilökohtaista kohtaamista Vesa-Matti Loirin kanssa. Vastikään menehtyneestä viihdetaiteilijasta kertoi keskiviikon aikana omia kokemuksiaan eri kanavissa arviolta noin seitsemän miljoonaa suomalaista.

Tyynisen tilanteen karmaisevuutta lisää se, että hän ei kyennyt synnyttämään hyväksyttävää tunnereaktiota kuolinuutiseen.

”Kuuntelin Nocturnen, Lapin kesän ja Afrikka pötpyrin ties kuinka monta kertaa ja aivan tosissani päkistin! Luin ääneen Jari Tervoa ja yritin niin kovin tikistää. Katsoin Vain elämää ja eläydyin suomalaisartistien rikkaaseen tunnemaailmaan. Ei irronnut, ei tipan tippaa. En uskaltanut koko loppupäivänä mennä ulos asunnostani tai kirjautua Facebookiin”, hän kertoo ääni täristen.

Tyyninen aikoo yrittää vielä pelastaa maineensa ja sosiaalisen pääomansa rippeet ostamalla kaikki sanomalehtien Loiri-liitteet sekä tulevat erikoisnumerot ja jakamalla Hermann Hesse -sitaatteja ystävilleen.