http://lehti.samizdat.info/2010/11/vetavasti-klikkauksia-houkuttelevalla-tavalla-ja-ehka-ihan-vahan-harhaanjohtavasti-otsikoidut-sahkeet-lauantaille/#comment-209080
Vuosi: 2010
http://www.slate.com/id/2275729/pagenum/all/
http://www.investigativeproject.org/documents/testimony/375.pdf
Kategoriat
Lehti-ohjelma: Salaperäinen epäjumalankuva
Vuoden tärkeimmät tunnusluvut: 6.38 Kaikkien aikojen leijonajoukkue 7.05 Levin kisojen merkitys 8.05 Palkitaan vuoden isä 9.00 Keskeisimmät uutistapahtumat.
Lehti-ohjelma on toteutettu yhteistyössä Ylen kanssa, joten jakso löytyy myös Areenasta.
(FETUS) ”Niin että vittu saatana on se kun ei ihmiselle että sitä ei anneta kun tarvitsee ja ohessa paperi dogumentti alle kirjoitus lääkäriltä. Missä ovat?” Melkoista kapulakieltä ja epäselvää jargonia. Juuri tällaisten kansalaisten tuottamien virallisten asiakirjojen kanssa viranomaiset joutuvat tekemisiin päivittäin – siitä huolimatta, että hallintolaki edellyttää kansalaisia käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää suomea.
On edellyttänyt jo pitkään.
”Laki on ollut voimassa vuosia, mutta viesti ei näy menneen perille. Edelleen kansalaiset käyttävät kankeaa ja usein täysin käsittämätöntä kieltä, jota ei asiantuntijakaan aina osaa tulkita”, kertoo kielentutkimuksen professori Antti Äng-Glottis.
Tutkijat vaativat, että seuraavan hallituksen tulisi puuttua kansalaisten kielenkäyttöön roimin ottein. Äng-Glottis huomauttaa, että vaikeaselkoinen kansalaispuhe on pahimmillaan uhka kansalaisten oikeusturvalle. Kielenkäyttöä selkeyttämällä voisi saada niin julkisen talouden säästöjä kuin parempia palveluja kansalaisille.
”Missä minun eläke päätös rahat kun on ratakisu tullut jo toissa kuussa ja nyt perjantai eikä perkele missä ja lomake en täytä kun ei niitä lue”, antaa professori toisen esimerkin kansalaisten ’kökkökielestä’, joita esimerkiksi tukihakulomakkeet, valituskirjeet ja huomautukset pursuavat.
Toinen kasvava ongelma ovat kansalaisten toinen toistaan kummallisemmat nimet. Niiden takia viranomaisen voi olla mahdotonta tietää, keneen tai mihin hän on kulloinkin ottamassa yhteyttä. Se aiheuttaa turhautumista, tietokatkoksia ja tehottomuutta.
”Ajatellaanpa vaikka sellaisia nimiä kuin Sikuriina, Sahrami, Freesia tai Wolferiina. Mitä ne muka kertovat tavalliselle viranomaiselle?” Äng-Glottis huokaa, ja toivoo myös kansalaisten itse tarttuvan ongelmaan, ennen kuin se uhkaa koko demokratiaa.
On edellyttänyt jo pitkään.
”Laki on ollut voimassa vuosia, mutta viesti ei näy menneen perille. Edelleen kansalaiset käyttävät kankeaa ja usein täysin käsittämätöntä kieltä, jota ei asiantuntijakaan aina osaa tulkita”, kertoo kielentutkimuksen professori Antti Äng-Glottis.
Tutkijat vaativat, että seuraavan hallituksen tulisi puuttua kansalaisten kielenkäyttöön roimin ottein. Äng-Glottis huomauttaa, että vaikeaselkoinen kansalaispuhe on pahimmillaan uhka kansalaisten oikeusturvalle. Kielenkäyttöä selkeyttämällä voisi saada niin julkisen talouden säästöjä kuin parempia palveluja kansalaisille.
”Missä minun eläke päätös rahat kun on ratakisu tullut jo toissa kuussa ja nyt perjantai eikä perkele missä ja lomake en täytä kun ei niitä lue”, antaa professori toisen esimerkin kansalaisten ’kökkökielestä’, joita esimerkiksi tukihakulomakkeet, valituskirjeet ja huomautukset pursuavat.
Toinen kasvava ongelma ovat kansalaisten toinen toistaan kummallisemmat nimet. Niiden takia viranomaisen voi olla mahdotonta tietää, keneen tai mihin hän on kulloinkin ottamassa yhteyttä. Se aiheuttaa turhautumista, tietokatkoksia ja tehottomuutta.
”Ajatellaanpa vaikka sellaisia nimiä kuin Sikuriina, Sahrami, Freesia tai Wolferiina. Mitä ne muka kertovat tavalliselle viranomaiselle?” Äng-Glottis huokaa, ja toivoo myös kansalaisten itse tarttuvan ongelmaan, ennen kuin se uhkaa koko demokratiaa.
Ensimmäisen adventtisunnuntain erikoislähetys. Reidar Jönssonin koiratrilogian kolmas osa on Hundarnas paradis. Joukkueiden luovuutta mitataan tällä kertaa myös televisiomainoksen suunnittelulla.
Lehti-ohjelma on toteutettu yhteistyössä Ylen kanssa, joten jakso löytyy myös Areenasta.
Huh huh – Onko tässä se? – Himangalla kaatui varhain lauantaina maitoauto. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa, maitoa ei läikkynyt ja autokin saatiin nopeasti takaisin tielle. Mutta olisi voinut käydä vaikka mitä. Katso video, joka ei oikeastaan liity asiaan, mutta siinä on joku julkkis tisseineen.
Mitä ihmettä? Tästä nousi kohu! – Kaksi keski-ikäistä miestä nujakoi lauantain vastaisena yönä grillin edustalla Helsingin keskustassa. Kumpikaan ei kärsinyt vakavia vammoja, ja poliisin puhuttelun jälkeen miehet päästettiin koteihinsa. Siinä olikin oikeastaan kaikki. Katso lukijan paska kuva ihan eri paikasta.
Outo mystinen mysteeri kuohutti – Kylmän sään takana on kylmä sää, kertovat asiantuntijat. Hyytävän kelin aiheuttaa kylmä ilmamassa, ja nyt on niinkun talvikin. Että tuota montako helvetin sivua tästä muka pitäisi vääntää? Lue erikoisliite, jossa ei tosin oikeastaan tämän enempää asiaa ole.
Kuva: Jonathan Klinger
Kategoriat
Lehti-ohjelma: Valkoinen biisoni
Ensimmäisen adventtisunnuntain erikoislähetys. Reidar Jönssonin koiratrilogian kolmas osa on Hundarnas paradis. Joukkueiden luovuutta mitataan tällä kertaa myös televisiomainoksen suunnittelulla.
Lehti-ohjelma on toteutettu yhteistyössä Ylen kanssa, joten jakso löytyy myös Areenasta.
(AMSTRAD) Internetin ilmaissisällön ja laskevien levikkien paineissa pyörivät mediatalot uskovat, että uusi teknologia korjaa markkinatilanteen ongelmat ja näyttää väylän uudenlaisen journalismin tuotannolle. Niinku sillon viimeksikin, hjuu. Erityisen suuret odotukset kohdistuvat uusiin Sinclair ZX Spectrum -versioihin, joita valmistellaan jo monessa lehdessä, ja onpa muutamia tullut markkinoillekin.
”Lehtiemme parhaat puolet – vahva visuaalisuus, koskettava sisältö ja nautinnollinen lukukokemus – yhdistyvät ennen näkemättömällä tavalla uuden tekniikan tuomiin mahdollisuuksiin, ja, tuota, nyt tämä valmiiksi kirjoitettu osuus taisikin loppua”, kertoo kehitysjohtaja Ray Stöder.
Lehdissä ympäri maata on ihastuttu ZX Spectrumin teknisiin innovaatioihin, kuten kasettiasemaan, 16 kilotavun muistiin ja 3,5 megahertsin taajuudella toimivaan Z80-prosessoriin. Lisäksi arvellaan, että jos sama alimiehitetyllä toimituksella, alipalkatuilla pätkäläisillä ja helvetinmoisessa kiireessä tuotettu materiaali tuupataan uuteen koreaan tuuttiin, kukaan ei huomaa mitään ja joku saattaa hölmöyksissään maksaa siitä, että lukee suurina uutisina purkkiruokien ravintosisältöluetteloita ja Oikotiestä kopioituja asuntojen hintoja.
”Noh, perseääliöt ostivat 90-luvun lopussa miljoonilla soittoääniä ja vaihtokuoria, ja siitä ajateltiin saatana Suomen uutta talouden tukijalkaa, siis vittu soittoäänistä, mieti. Kyllä tähän jengiin uppoaa ihan mikä tahansa”, Stöder arvioi.
Kriitikoiden mielestä Spectrum-versioiden hyöty on rajallinen muun muassa siksi, että laitteiden valmistus lopetettiin vuonna 1992 ja niitä myytiin etupäässä Britanniassa. Versioiden kehittäjien mielestä on kuitenkin päivänselvää, että uusi tekniikka korjaa kaikki tämänhetkiset journalismin pulmat, koska ja siksi.
Lehti aikoo julkaista piakkoin oman BBC Micro -versionsa, jonka kehittämisestä vastaa David Brabeniksi naamioitunut limoviikuna.
”Lehtiemme parhaat puolet – vahva visuaalisuus, koskettava sisältö ja nautinnollinen lukukokemus – yhdistyvät ennen näkemättömällä tavalla uuden tekniikan tuomiin mahdollisuuksiin, ja, tuota, nyt tämä valmiiksi kirjoitettu osuus taisikin loppua”, kertoo kehitysjohtaja Ray Stöder.
Lehdissä ympäri maata on ihastuttu ZX Spectrumin teknisiin innovaatioihin, kuten kasettiasemaan, 16 kilotavun muistiin ja 3,5 megahertsin taajuudella toimivaan Z80-prosessoriin. Lisäksi arvellaan, että jos sama alimiehitetyllä toimituksella, alipalkatuilla pätkäläisillä ja helvetinmoisessa kiireessä tuotettu materiaali tuupataan uuteen koreaan tuuttiin, kukaan ei huomaa mitään ja joku saattaa hölmöyksissään maksaa siitä, että lukee suurina uutisina purkkiruokien ravintosisältöluetteloita ja Oikotiestä kopioituja asuntojen hintoja.
”Noh, perseääliöt ostivat 90-luvun lopussa miljoonilla soittoääniä ja vaihtokuoria, ja siitä ajateltiin saatana Suomen uutta talouden tukijalkaa, siis vittu soittoäänistä, mieti. Kyllä tähän jengiin uppoaa ihan mikä tahansa”, Stöder arvioi.
Kriitikoiden mielestä Spectrum-versioiden hyöty on rajallinen muun muassa siksi, että laitteiden valmistus lopetettiin vuonna 1992 ja niitä myytiin etupäässä Britanniassa. Versioiden kehittäjien mielestä on kuitenkin päivänselvää, että uusi tekniikka korjaa kaikki tämänhetkiset journalismin pulmat, koska ja siksi.
Lehti aikoo julkaista piakkoin oman BBC Micro -versionsa, jonka kehittämisestä vastaa David Brabeniksi naamioitunut limoviikuna.
Kategoriat
Lehti-ohjelma: Iskevä kiila, kestävä salpa
Mikä on Peten huumetestin tulos? Suora lähetys Tampereen Tohlopista. Vieraana Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Janne Virkkunen.
Lehti-ohjelma on toteutettu yhteistyössä Ylen kanssa, joten jakso löytyy myös Areenasta.