Marokkolainen uuden sadon hashis ei ole saanut jalansijaa vähittäiskaupassa

(JYVÄSKYLÄ) Halvasta hinnasta huolimatta suomalaiskuluttajat eivät ole innokkaita ostamaan pohjoisafrikkalaista hashista. Kotimaisen sadon kysyntä sen sijaan ylittää reilusti tuottajien kapasiteetin. Marokkolaisen hashiksen myyntiä haittaavat ennen kuluttajien kaikkea epäilyt tuotteen laadusta.

“Sen vähän mitä meidänkin perheessä pilveä poltetaan voi kyllä aivan hyvin ostaa kotimaasta. On se parempaa ja tuntuu hyvältä kun tietää, millaisissa olosuhteissa se on tuotettu. Kotimaisesta kukasta kuitenkin näkee, mitä polttaa toisin kuin jostain peruslätkästä”, sanoo nuorikkonsa kanssa ostoksille tullut Seppo Passaajo.

Monet kauppiaat ovatkin jo menettäneet suuria summia sekä niveliä virheellisten laskelmien vuoksi.

“Täytyy myöntää, että kauppa ei ole lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla. Onneksi päätimme kokeilla markkinatilannetta aluksi pienellä koe-erällä. Imagokysymyksillä on tällä alalla niin suuri vaikutus, että mikäli olisimme tuijottaneet pelkkiä numeroita ja ottaneet heti ison erän, voisi nyt olla aika tukalat paikat, huh huh”, taivastelee kauppias Piri-Jore.

Vähittäiskaupan tuloksia on viimeisellä kahdella vuosineljänneksellä syönyt selkeästi myös etenkin opiskelijoiden suosimien luomupiirien yleistyminen. Yhä useammat ihmiset ostavat hamppunsa suoraan tuottajalta vaikka parin kuukauden tarpeiksi kerralla. Kun yhteen tilaukseen saadaan kerättyä tarpeeksi paljon tarpeeksi isoja tilauksia, voidaan hinnasta tinkiä leikkaamalla yksi välikäsi pois.

“Kavereiden kanssa joskus juteltiin, että kun tätä kuitenkin tulee ostettua vuositasolla melkoiset määrät, olisi viisaampaa ostaa suoraan kasvattajalta, jolloin tuotteen laadusta voidaan varmistua paremmin ja rahaa säästyy paljon verrattuna siihen, että ostaisi aina pari grammaa viikonloppuisin jostain baarin pihasta”, sanoo taidekasvatuksen opiskelija Irja Gallén-Rautawuori, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan Lähihamppu-piirin pääarkkitehti.

(INTERVEPI) Hollolalaisen Tero Petteri-Teron uusin tempaus kiihdyttää myös nettikansaa. Facebook-ryhmä Terolle kaljaa on saanut jo kolme jäsentä. Merkillepantavaa on se, että Tero-Petteri ei itse ole ryhmän jäsen. Ryhmän sivulla ei ole yhtään linkkiä eikä valokuvaa, mutta seinälle on kirjoitettu “kalja loppu, perkele!”

Tupakkapaikalta tavoitettu Petteri-Tero paljastaa, että kyseessä on kuitenkin vain kavereiden harmiton pila.
“Moilanen ja Sukka-Hämäläinen oli vaan sitä mieltä, että kun minä perjantaina sanoin “kalja loppu, perkele!” niin se oli niitten mielestä hauska homma”, Tero-Petteri sanoo.

Lehden online-toimitus seuraa tilanteen kehittymistä.

(TRÖÖT) “Kyl mää nii kauhiast pelkäsi. Jumalaut et mää pelkäsi“, muistelee Kannaksen, Taipaleenjoen, Sommen ja Verdunin veteraani hyytäviä sotakokemuksiaan. Hän on kokenut ja nähnyt kaiken kreikkalais-roomalaista painia myöten, ja tietää myös vuorenvarmasti, että vihjailut marsalkka Mannerheimin mahdollisesta homoseksuaalisuudesta eivät pidä paikkaansa.

Toisin kuin kaikenmaailman verorahoilla toimivat jälkitaistolaiset taiteilijat, hän voi myös todistaa sen.

“Yritin iskeä marskia Aunuksella mutta en saanut”, puhisee tykistövääpeli Mikael Homo-Voltti. Homo-Voltti sanoo vonganneensa marskilta useita muitakin kertoja, mutta jääneensä aina ilman.

Hän lupaakin lähteä osoittamaan mieltään Tampereelle, missä Uralin perhonen -animaatio esitetään tänään ensi kertaa lehdistölle. Homo-Voltin mukaan “tällaiset asiat on aina ennenkin ratkaistu nimettömillä uhkauksilla ja väkivallalla“.

(MENSA) Yhdysvaltain presidentin syntyperää koskevan kohun käynnistänyt paljastus on ehdolla vuoden journalistipalkinnon saajaksi. Helsingin Sanomat julkaisi kesällä tiedon, jonka mukaan presidentti John F. Kennedy on valehdellut syntyperänsä.

Presidentti väitti julkisesti Schönebergin raatihuoneen edustalla Länsi-Berliinissä Saksan Liittotasavallassa olevansa berliiniläinen. Terävä-älyiset toimittajat huomasivat kuitenkin tämän olevan ristiriidassa aiempien tietojen kanssa. Helsingin Sanomien mukaan presidentti on syntynyt Massachusettsin osavaltiossa Yhdysvalloissa.

Tieto ällistytti toimittajat, jotka ovatkin monin paikoin vahvistaneet, ettei presidentti Kennedy itse asiassa ole berliiniläinen. Huoltoasemilla gallupeihin haastateltu Kansa on sittemin tuominnut puheet “järjettöminä” tuhannessasadassakahdessakymmenessäkahdeksassa jatkojutussa.

Presidentti Kennedy selitti sanomisiaan jälkeenpäin “heitoksi, jonka tarkoituksena oli ilmaista Yhdysvaltojen tuki Länsi-Berliinille vaikeassa suurvaltapoliittisessa tilanteessa”.

Lehden Päivän kysymys:

Tekikö presidentti Kennedy väärin valehdellessaan syntymäpaikkansa?
Voit vastata postikortilla Lehden toimitukseen ensi viikon torstaihin saakka.

(CAPE FEAR) Heikkoon taloudelliseen asemaan ajautuneen Pelkosenniemen kunnan pelastavat vain pakkokeinot. Tämä käy ilmi selvitysmies Pekka Myllykosken esittämistä papereista.

“Vois Pelekosenniemen viinalla täyttää ja juora Vuotoksen”, Myllykoski suunnittelee.

Myllykosken ehdotus on nostattanut voimakkaan vastalauseiden myrskyn Itä-Lapissa. Ohjaaja Kari Väänänen suunnitteleekin ohjaavansa Pelkosenniemellä uuden version Cape Fear -elokuvasta tukeakseen pienen kunnan taloutta.