(KORPPOO) Yhä useampi suomalainen kärsii huomaamattaan ilmiöstä, joka on asiantuntijoiden mukaan luultuakin yleisempi. Hämmästyttävän monen meistä suvussa on jopa 1800-luvun lopulta lähtien pilkattu talvisodan veteraaneja aivan väärällä tavalla.
”Kuten monista uutisjutuista olemme voineet lukea, talvisodan veteraanien ivaaminen sai alkunsa tihentyviltä taajama-alueilta Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla noin 1880-luvun tienoilla, josta se levisi aallottain kaupunkeihin pitkin rannikkoa”, kertoo historioitsija Mee-Too Keskiarjalainen.
Pilkkaa tehtiin 1900-luvun alussa enimmäkseen paikallisten Facebook-ryhmien kautta. Erityisesti tässä kunnostautui 1910-luvulla perustettu taistolaisliike, jonka tiedetään näihin aikoihin myös provokaationa lyöneen poliisihevosia Tampereen presidentinlinnan edustalla astaloilla.
”Tämä oli oikeastaan suoraa jatkoa sille, miten taistolaiset ujuttivat Frankfurtin koulukunnan propagandaa Agricolan ABC-kirian väliin monisteliitteillään”, Keskiarjalainen jatkaa.
Vihervasemmisto tuhosi marssilaulun
Nykyään muotitermiksi noussut ’kulttuurisota’ olikin suomalaista todellisuutta jo kauan sitten. Porilaisten marssin jo unohtuneessa alkutekstissä laulettiin, miten ”voi taistolaisen hurmehella peittää maan”, ja Jumala onpi linnamme -virren viimeisessä säkeistössä vannotettiin kuinka ”Se sana seisoo vahvana/ne taistolaiset ei voi sitä kestää”. Nämä alkuperäiset sanamuodot poistettiin lauluista myöhemmin ns. poliittisen korrektiuden nimissä.
”Liberaalit tietenkin väittävät, että sana ei edes sovi ollenkaan virren sävelkulkuun, mutta tämähän on juuri sellaista historian uudelleenkirjoittamista, jota tietyissä poliittisissa piireissä niin mielellään halutaan harrastaa”, Keskiarjalainen tuhahtaa.
Vuosisatainen pilkkaperinne elää vahvana edelleen, vaikka talvisodan veteraaneiksi identifioituvia on Suomessa jäljellä enää joitakin miljoonia. Ajan myötä tapa on myös saanut uusia muotoja. Takavuosina esimerkiksi sosialidemokraateilla oli tapana sotaveteraanin nähdessään nälväistä ”hyvää päivää” tai pahimmillaan jopa ”tiedättekö onkos se kuutosen bussi jo mahtanut tästä mennä”.
Nykyisin sen sijaan ovelimmissa veteraanien pilkan muodoissa saatetaan toimittajan henkilökohtaisia poliittisia kantoja ja itsekorostusta naamioida näennäisen ammattimaiseksi journalismiksi.
8 vastausta aiheeseen “Oletko aina pilkannut sotaveteraaniasi väärin?”
Minun pappani oli saanut takauman vanhoista sodan traumoista, kun Helsingin rautatieasemalla aseistakieltäytyjän näköinen vossikkakuski oli kesken lounastauon kysynyt että onko pakko lähteä. Päätti sitten palata heti kotiin, mutta tila vain paheni kun Ukko-Pekassa kuuli radion ”Näin naapurissa”-ohjelmasta että joka puolelle Suomea on ruvennut ilmestymään puhelinpylväisiin mainoksia ”Ho Chi Minh tulee, oletko valmis?” Hänen kauhukseen kotikylän raitillekin oli isketty, ja pappa piiloutui loppuiäkseen perunakellariin. Harhauttaaksemme Sodankomitean kätyreitä rupesimme tekemään ruokaostokset E-kaupasta ja ostimme päivittäin kaalikeiton aineksia joiden piilottaminen lantatunkioon olikin nuoruuteni päähomma.
Papan synnit ovat kostautuneet jo kolmanteen polveen, armeijan käyneet lapseni jotka ovat tulevien EU:n hajoamissotien veteraaneja ovat sivareiden ja Maan Ystävien jatkuvan pilkan kohteina ja Elokapinan Prikaatit ovat käyneet hakemassa heitä useamman kerran kuulusteluihin.
Koijärven ja Altan veteraanit tietävät ettei Vihreissä ole ollut enää pitkään aikaan mitään muuta vihreää kuin Heidi Hautalan hampaat ja Osmo Soininvaaran kalsarit. S(u)omessa 2000-luvun (informaatio)sodat tullaan käymään nk. ”sotilaallisessa mediassa” eli eri maiden puolustusvoimien Twitter-tilien välillä.
Keskiarjalaisen uusimpien arkistolöytöjen valossa on toteen näytetty, että ns. taistolaiset olisivat olleet aktiivisessa roolissa jo Isonvihan aikaan. Kirkonkirjoista selviää, että paikallisen talonpojan B. Zyskowizin mukaan nämä isänmaan petturit ilmiantoivat suomalaisia kulakkeja kasakoille. Kekkosen tehtäväksi jäi peitellä näitä rikoksia – joka vain vahvistaa sitä tosiasiaa, että valtionpäämies oli KGB:n kouluttama kaksoisagentti.
Pelkään pahoin että tuo mainitsemasi B. Zyklonwicz on myöskin ollut vihollisen kätyri l. ilmiantaja.
Emme saa antaa sotaveteraanien puutteen haitata keräystoimintaa, onhan maassamme vielä monen monta lähi-idän sekä pohjois-afrikan sotaveteraania kipeästi keräyskampanjan tarpeessa
Täällä vastuullisessa ja aina ylisukupolviset orjuus- ja tervavelkansa maksavassa läntisessä maassa, eli siis eräällä Turun torilla ja tietyssä Porin yksityisasunnossa, toki hekin pääsevät osingoille. Avokätisesti annamme heille luvan omakätisesti suorittaa ns. ositus, jotta kansainvälinen tilanne tälläkin mittarilla tasa-arvoistuisi. Edellä mainitun prosessin mahdollisista puutteista on syyttäminen virallista syyllispuoluettamme, joka ei osaa kunnioittaa raavaita sotiemme veteraaneja, jotka samanaikaisesti myös Välimereen hukkuneina, viattomina lapsipyhimyksinä ja Suomemme rannoille passitta ylösnousseina messiaina tunnetaan. Vaikka heidän kiistattoman huippuosaamisensa koneinsinööreinä tunnustammekin, meidän pitää silti maksaa heille väriperustainen velkamme täysimääräisesti.
”Veteraani”-käsite venyy aikain saatossa tarkoittamaan myös niitä jotka eivät varsinaisesti ole sotatoimiin osallistuneet, sillä ajat muuttuvat ja me olemme osa Eurooppaa! Emme me voi käpertyä itseemme ja mennä ”Suomi edellä”. Olemme Euroopan unionin täysjäsen, joten meillä on EU:n kanssa yhtenäinen sisä-, ulko- ja puolustuspolitiikka – eli olemme kaikesta samaa mieltä, kuten julkisuudesta kadonnut Caj-Göran ”Alex” Stubb asian aikoinaan ilmaisi.
Kyllä taas oli! Olen ollut hyvän journalismin ystävä oikeastaan siitä asti kun opin lukemaan. Kulunut vuosi on siis ollut erittäin informatiivinen. Tässä kohtaa kaikkien on myös hyvä muistaa: vanhus ei tule yksin.