Kategoriat
Yleinen

Yllätyskäänne sodassa: venäläisjoukot valtaamassa pitkästä aikaa suurkaupunkia

a rusted out truck sitting in the middle of a forest
Photo by Sonia Dauer on Unsplash

(DON CORLEONEN ROSTOV) Jo 16 kuukautta täysimittaisena riehunut Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut uuden käänteen, kun venäläisjoukot ovat onnistuneet valtaamaan ensimmäisen suuren kaupunkinsa pitkään aikaan. Wagner-joukot saivat Rostovin hallintaansa juuri sopivasti juhannussaunan päätteeksi.

”Koska kotiyleisölle on pakko tarjota voittoja, päätettiin kokeilla, onnistuisiko edes jonkun Venäjän federaation kaupungin valtaaminen. Ja se oli yllättävän helppoa, että tämän maan armeijassa on kyllä paljon parannettavaa”, arvioi Wagner-joukkojen pääpahis ja johtava Nosferatu-imitaattori Jevgeni Prigozin.

Presidentti Vladimir Putin ei ole huolissaan Voronezista kohti Moskovaa vyöryvistä Wagnerin kolonnista.

”Kokemuksesta tiedän, että tuollainen sotilassaattue kohti maan pääkaupunkia ei onnistu kuitenkaan. Mutta täytyy kyllä myöntää, etten millään olisi uskonut negatiivisiin seurauksiin, kun autoin psykopaattirikollista rakentamaan valtavan, maailmanlaajuisesti toimivan palkkasotilasarmeijan”, Putin toteaa kirjoituspöytänsä takana piileskellen.

Lehti seuraa Venäjän tapahtumia suorassa Kokkisota-lähetyksessä, johon pääset klikkaamalla minkä tahansa pornosivuston mitä tahansa mainosta. Juontajana toimivat Sikke Sumari ja Vladimir Solovjov.

Kategoriat
Kotimaa

Lenininpuiston uusi nimi on Riefenstahlin kunniaksi Lenin puisto

(MERIJAKAMO) Pitkään jatkunut kiista halvan julkisuuden jakamisesta helsinkiläisten paikallispoliitikkojen kesken sai ratkaisunsa tällä viikolla, kun kaupunginvaltuusto päätti vaihtaa itäisessä kantakaupungissa sijaitsevan Lenininpuiston nimen. Vanhan nimen oli katsottu muun muassa muistuttavan Suomen historiasta, jonka käänteet on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa koettu ”harmillisiksi” ja ”voitasko kirjoittaa vaan se uusiksi mut sillee kivemmin”.

Koska kysymys nimestä on herättänyt paljon tunteita ja keskustelua, on Helsinki yhteiskuntarauhan turvaamiseksi päätynyt uuden nimen kohdalla kompromissiratkaisuun. Puisto aiotaan nimetä nykyään suosittuja poliittisia virtauksia mukaillen kuuluisan elokuvaohjaajan Leni Riefenstahlin kunniaksi. Jatkossa se tunnetaan siis nimellä Lenin puisto.

Näin nimi mukautuu sujuvasti myös nimenvaihdoksen kriitikoiden suuhun, kertoo valtuusto tiedotteessaan. Heitä ovat esimerkiksi muutosta vastaan kirjelmöinyt kansalaisaktivisti Reino Gikman, hänen tukijansa ja kaikki, joille yhdysviiva on vain mielikuvituksen tuotetta.

Kategoriat
Politiikka

Uusi elinkeinoministeri lupaa junayhteyden Turusta Helsinkiin ”alle 88 minuutissa”

(PREUSSI) Vastikään tehtävänsä aloittanut Petteri Orpon (rotfl) hallitus aikoo nopeassa tahdissa kehittää kotimaan liikenneinfraa ja etenkin saada junat kulkemaan ajallaan.

Yksi isoimmista ponnistuksista on Helsingin ja Turun välinen niin kutsuttu tunnin juna -hanke. Elinkeinoministeri Vilhelm II Junnila (pspspsps) lupaa Lehden erikoishaastattelussa, että jatkossa kaupunkien välin pääsee kulkemaan ”jopa alle 88 minuutissa, heh heh”.

”Meilläpäin on sellainen lentävä lause, että neljästätoista sanasta miestä, sarvesta härkää – läppä läppä”, ministeri myhäilee silmäänsä villisti iskien. Hän arvelee, että ripeästi etenevän projektin ansiosta ”junailijan koirapilli kuullaan keskustassa jo piankin, ja sitten voidaan yhdessä tuulettaa, vitsi vitsi”.

Toistuvien kainalopierujen tekemisen lomassa tuore elinkeinoministeri toteaa, että lopullinen ratkaisu, lol, uuden junayhteyden reitistä on vielä tekemättä, mutta päätös tehdään valtakunnan kokonaisetu mielessä.

Toivottavaa olisi, että kiskot vedetään suoraan leirin, siis Ruisrockin telttaleirin, leikki leikkinä, portista sisään”, ministeri myhäilee.

Ministeri Vilhelm Perinteinen 400g Junnila, arveletteko, että tämä vitsi olisi nyt viety jo tarpeeksi pitkälle?

No jos aikaa on, niin sellaista tässä vielä, että tiedättekö mitkä ovat turkulaisen suosikkikalat? Tietenkin siik’ ja hail’ ”, ministeri pohtii.

Kategoriat
Yleinen

Hallitus päätti ihan vaan vittuillessaan myös Kollajan rakentamisesta – täytetään ensimmäisessä vaiheessa työttömillä ja toisessa dieselillä

(KIIMINKI-KOLLAJA) Torstai-iltana Säätytalolla saavutettu sopu sisälsi Lehden saamien tietojen mukaan myös kiistellyn Kollajan tekojärven rakentamisen. Tiedossa ei ole, kuinka vahva alkoholijunttura päätökseen liittyi.

Uuden hallituksen ympäristöministeriksi kaavailtu Mauri Exxon-Valdez (ps.) kertoi, että suurten tuulivoimainvestointien, Olkiluoto 3:n valmistumisen ja kaavailtujen pumppuvoimaloiden myötä uudelle säätövoimalle ei välttämättä ole enää niin suurta akuuttia tarvetta, mutta allas toimii hyvin myös pelkkänä vittuiluna.

”Kikkeliskokkelis, kansanvalta, lievä mopo, aattelepa ite”, Exxon-Valdez perusteli.

Kollajan allas on tarkoitus rakentaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä paikalle siirretään Suomen työtön väestönosa, jota houkutellaan muun muassa lupauksilla mitaleista, leipäkasseista ja ansiosidonnaisen lisäpäivistä. Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä päätetty, mutta tuleva pääministeri Petteri Punaorpo (kok.) ennakoi sen tapahtuvan vasta ensi vuoden puolella, jotta hallitusohjelman lisäykset ehtivät tuottaa riittävän määrän orgaanista materiaalia.

Toisessa vaiheessa 47 neliökilometrin alueelle lasketaan dieseliä niin paljon, että altaan keskisyvyydeksi saadaan noin kahdeksan metriä. Tämä vaihe on tarkoitus toteuttaa mahdollisimman nopeasti ensimmäisen jälkeen illankähmyssä ja salamyhkäisesti.

”Nyt hiljaa hiljaa hiivitään me Pudasjärven yössä / on kaikki kansa pötköllään vain hallitus on työssä / kun sopu on niin vittuillaan, ei tarpeetonta milloinkaan / hei kasivolttiset nassakat kourahan Sari ja Riikka ja Petteri”, Punaorpo kaavaili.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

RKP tyytyväinen hallitusohjelman kompromissiin: työläisen perseeseen työnnettävässä kartussa jopa viidennes vähemmän nauloja kuin alkuperäisessä suunnitelmassa

(HAADES) Petteri Orpon (okw) hallituksen syntyminen oli vaakalaudalla vielä aivan viime metreillä, kertovat luotettavat ja omaa etuaan tavoittelemattomat lähteet Lehdelle. Neuvotteluita viikkojen ajan varjostaneet konservatiivisempien ja liberaalimpien puolueiden kiistat olivat kärjistyä ratkaisemattomaksi riidaksi etenkin työläisen perseeseen työnnettävän puisen kartun koostumuksen osalta.

Lähteiden mukaan liberaalien, eli erityisesti RKP:n, vaatimuksesta kartussa olevien naulojen määrää vähennettiin 20 prosentilla alkuperäisestä ehdotuksesta. Vastineeksi perussuomalaiset ja kokoomus saivat myönnytyksen, että paikallisesti voidaan sopia, että osa naulojen vähennyksestä kompensoidaan ruuveilla tai lisäämällä karttuun tervaa.

Elinkeinoelämän väläyttämää kartun poikkipuolaa ei sisällytetty hallitusohjelmaan, mutta sen käyttöönoton mahdollisuuksista aiotaan teettää vaalikauden aikana riippumaton vaikutusarvio.

Pitääkö karttu hioa ennen poskien levittämistä?

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson myöntää, että päätös hyväksyä perseeseen työnnettävän kartun lopullinen naulamäärä ei ollut puolueelle yksinkertainen. Toukokuun lopulla puolueen eduskuntaryhmä asettui jo tukemaan hallitukseen menoa siinäkin tapauksessa, että karttua ei hiottaisi ennen kuin se survotaan suoleen. Vielä vaalitaistelun aikana puolue oli ehdottomasti ainakin osittaisen hiomisen kannalla vedoten muun muassa Suomen kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin.

Tiesin, että siitä ei tulisi helppoa. Siitä tuli kuitenkin vielä haastavampaa kuin olisin voinut kuvitellakaan”, Henriksson kuvailee keskusteluja, joita kartun läpimitasta käytiin Säätytalon puheenjohtajapöydässä.

Lopputulos oli kuitenkin kaikkia osapuolia tyydyttävä kompromissi. Persekartun koko, karheus sekä naulojen määrä heijastavat puheenjohtajien mielestä hyvin vaalitulosta ja äänestäjien tahtoa. Petteri Orpo muistuttaa, että tämä hallituspohja sai vaaleissa kansalta vahvan mandaatin työntää puinen karttu perseeseen, ja sitä on syytä kunnioittaa.

Se, että nyt käytettiin niin paljon aikaa, niin se maksaa itsensä takaisin hallituksen toimintakykynä ja kestävyytenä”, hän sanoo.

Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri

Jokakeväiseen Suvivirsi-väittelyyn lopullinen ratkaisu: lapset voivat laulaa Jumalan sijasta ”ruutana”, ”saatana” tai ”Kouvola”

(BANGLADESH) Useita vuosia suomalaisissa kouluissa sekä enimmäkseen mielenhäiriöisten kansoittamissa somekeskusteluissa vellonut väittely perinteisen Suvivirren asemasta on tullut päätökseensä.

Opetushallituksen, Museoviraston, Sibelius-akatemian ja yhden Twitterissä asuvan Jonin muodostaman lautakunnan ratkaisun mukaan kappaleen esittäminen koulujen päätösjuhlissa voi jatkua, mutta jokaiselle koululaiselle annetaan valinnanvaraa sen suhteen, mitä laulaa.

”Pidimme tärkeänä, että hankalaksi koetun ”Jumala”-sanan sijasta jokainen voisi itse päättää, mitä tahoa haluaa lukuvuoden päätteeksi laulullaan kiittää. Olennaista kuitenkin oli, että korvaava sana sopisi sekä Suvivirren alkuperäiseen sanomaan että laulun rytmitykseen ja tavutukseen”, kertoo musiikintutkija Ansio Sidón.

Pitkällisen kulttuurihistoriallisen tutkimustyön ja akustiikan laboratoriossa tehtyjen pilottilaulukokeiden jälkeen lautakunta päätyi rajaamaan vaihtoehdot kolmeen: ruutana, saatana ja Kouvola. Sidónin mukaan sanat kuvastavat syvällisesti niitä eri tunteita, joita Suvivirren esittäminen herättää niin oppilaissa, koulujen henkilökunnassa kuin vanhemmissakin. Eri uskontokuntiin kuuluvat sekä myös uskoa tunnustamattomat voivat löytää niistä arvomaailmaansa sopivan.

”Työ oli pitkäkestoinen ja vaikea, sillä onhan Suvivirsi syvintä suomalaista aineetonta kulttuuriperintöä yhdessä Tuntemattoman sotilaan suoran itsenäisyyspäivälähetyksen, tappouhkausten lähettelyn ja sydän-verisuonisairauksien kanssa”, hän sanoo.

Päätös on herättänyt kuitenkin arvostelua varsinkin niissä sanomalehtikirjoittajissa, joiden ura on viime vuodet perustunut mielenhäiriöisten kansoittaminen somekeskustelujen synnyttämiseen. Lisäksi lautakunnan ratkaisuun eriävän mielipiteen jättäneen yhden Jonin mukaan mitään ei saa enää sanoa, joten hän ei sanonut eriävässä mielipiteessään mitään.

Uusi moniäänisempi Suvivirsi kaikuu ympäri suomalaisia kouluja taas tulevana viikonloppuna kuin laiho laaksossa.

Kategoriat
Kotimaa

Paikallinen mies sai nimikkoannoksen töölöläisravintolaan

TÖÖLÖ. Paikalliselle miehelle Matille on myönnetty nimikkoannos ja pikkuinen plaketti hänen kantaravintolaansa Helsingin Töölössä. Matti kuoli viime kesänä lukuisiin alkoholin ja ylipainon aiheuttamien sairauksien komplikaatioihin.

“Koska Matti oli lihava alkoholisti, siis läski ja todella usein soosissa, haluamme alkaa tarjota hänen kunniakseen läskisoosia”, kertoo ravintolaa vetävä julkkiskokki Tatu Ointi.

Plaketti on aikomus ruuvata Matin kantapöytään, josta hänellä oli tapana varastaa juovuspäissään muiden suurmiesten kunniaplaketteja. Kyse oli tiettävästi katkeruudesta.

Ravintolassa Matti tunnettiin monialaisesta örvellyksestään. Usein iltojen pimetessä hän viihdytti asiakaskuntaa jurrisella kaatuilullaan. Lisäksi hänellä oli tapana öristä Eino Leinon runoja niin, että ole nyt vittu hiljaa.

“Usein toisissa pöydissä katseltiin hänen menoaan ja päiviteltiin, että pahaan kuntoon ittensä. Siitä tuli meidän henkilökunnalle lentävä lause”, Ointi sanoo.

Matin seurana oli usein hieman nuorempi mies, joka alkoi riittävästi juotuaan huutaa olevansa kirjailija Jari Tervo. Oinnin mukaan hän pyörii ravintolassa edelleen. Matin kuoleman jälkeen hänellä on ollut tapana pelmahtaa vieraisiin pöytiin pitämään loputtomia kännimonologeja siitä, kuinka oli juuri hän oli Matin ystävistä kaikkein tärkein.

“Kyrrrrrrrrpä“, Jari Tervoksi itseään luuleva mies vastasi Lehden haastattelupyyntöön.

Kategoriat
Kotimaa

Kalenteriin uusi muistopäivä yli 50 prosentin marginaaliveron uhreille

(KOTONA LEHTISILLÄ) Suomalaiset juhlapäivät saavat joukkoonsa uuden tulokkaan jo tänä vuonna, kun kalenteriin lisätään erityinen marginaaliveron uhrien muistopäivä, jota kehotetaan kaikkien asianmukaisella hartaudella viettämään. Päivää vietetään vuosittain aina kun 50,1 prosenttia vuodesta on kulunut.

”Päivän tarkoituksena on muistuttaa heistä, jotka joutuvat maksamaan lisätuloistaan tipankin yli 50 prosenttia veroja, minkä vuoksi heidän elämästään kaikkinainen ilo on mennyt pois, eikä uusien palkankorotusten vastaanottoon ole enää minkäänlaista kannustinta, rintaan pistää, sukat haisee ja muutenkin harmittaa”, kertoo juhlapäivätoimikunnan pääsihteeri Niklas Fyrkfinns.

Muistopäivä on yleinen liputuspäivä, ja sen kunniaksi soitetaan surumielistä viulumusiikkia ULA-taajuuksilla.

Juhlapäiväpäätöksen perusteluissa huomautetaan, miten kansainvälisessäkin katsannossa hälyttävän vähäiselle huomiolle ovat jääneet ne suomalaiset yrityspäättäjät ja muut hyvätuloiset, jotka jo kauan ovat hiljaa ja mukisematta kantaneet yli 50 prosentin marginaaliveron raskasta taakkaa sekä samalla koko yhteiskunnan hyvinvointia ja vähävaraisten tulonsiirtoja napolilaistyyliin leikatuilla harteillaan.

”Liki kuoliaaksi marginaaliverotettujen asemaan eivät ole puuttuneet edes ihmisoikeusjärjestöt, jotka muuten niin mielellään esiintyvät kaltoinkohdeltujen puolustajina. Heidän motiivejaan olla puuttumatta tähän räikeään epäkohtaan voi vain arvailla”, Fyrkfinns suree. Hän kertoo koskettavan tositarinan ystävästään Terosta, jonka 1000 euron palkankorotuksesta jäi käteen vain 498 euroa. Tero ei koskaan toipunut menetyksestä ja joutuu nyt lepuuttamaan runneltua mieltään Portugalissa.

Fyrkfinnsin mukaan uusi juhlapäivä antaa viimein äänen äänettömille, mutta varsinainen työ sorretun kansanryhmän oikeuksien puolesta on vasta alussa. Toimikunnan mukaan jatkossa esimerkiksi kaiken verovarojen käytön yhteydessä pitäisi erikseen tunnustaa marginaaliverotettujen korvaamaton rooli angloamerikkalaisen niin kutsutun land acknowledgement -tavan mukaisesti.

”Luotamme että tuleva porvarihallitus paikkaa sen, mikä edelliseltä vihervasemmistolaiselta porukalta jäi tekemättä, ja vaalirahoitusilmoitusten perusteella muuten syytä olisi”, Fyrkfinns toivoo.

Kategoriat
Politiikka

Hallitussähkeet perjantaiksi: Orpon kysymykset julki – haluaa tietää, ovatko muut puolueet kenties demareita

Oletko tänä aamuna muuttunut demariksi – Hallitustunnustelija Petteri Orpo (kkk.) on antanut puolueille listan kysymyksistä, joiden avulla valitaan hallitusneuvotteluihin lähtevät puolueet. Lehden tutkivan toimituksen Lepakkomiehen vessasta löytämän paperin mukaan kysymysten joukossa ovat ainakin ”Ethän ole demari”, ”Tissit vai perse” ja ”Moro ookko päissään”. Vastoin ennakko-odotuksia Orpon patterissa ei kuitenkaan ollut kiivaan vaalikamppailun aikana usein kuultua tiedustelua ”Jätä jämät?”.

Maahanmuutto olisi tehokkainta ilman mamuja – Ripeimmin Orpon kysymyksiin vastasi vaaleissa toiseksi suurimman puolueen paikan napannut perussuomalaiset. Puoluesihteeri Arto Luukkasen mukaan tehtävä oli hyvin helppo, koska kysymykset heijastelevat täsmällisesti puolueen arvomaailmaa. ”No vaikkapa: ’Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?’ – Ei mamuja. Ja sitten tämä: ’Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia?’ – No, ei mamuja. Ja vaikkapa ’Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena? – Taaskin, ei mamuja. Tämä oli todella yksinkertainen harjoitus”, hän myhäilee.

Uudet kansanedustajat pohtisivat Karjalan kannaksen remilitarisointia – Monet turvallisuuskysymyksiin ja itsetyytyväisyyteen erikoistuneet uudet kansanedustajat pitävät ajankohtaisena arvioida uudelleen Karjalan kannaksen puolustusta Suomen Nato-jäsenyyden myötä. He huomauttavat, että Euroopan nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa on vakavasti mietittävä onko kestävää, ettei kannaksella ole vuosikymmeniin ollut ollenkaan suomalaisia joukkoja, vaikka siellä samanaikaisesti on venäläisten virallista edustusta. Kansanedustajien mukaan tilanteen kansainvälinen sopimusperusta on pahasti vanhentunut, ja ethän vain ole kommunisti.

Kategoriat
Politiikka

Paikallinen kokoomuslainen pettyi erektioonsa Nato-ratifioinnin jälkeen

(ESPOON ERITYISTALOUSALUE) Pitkään odotettu Turkin ratifiointi Suomen Nato-jäsenyydelle ei aiheuttanut riemunkiljahduksia mikkeliläisen Severi S. Paribuksen (kok.) kotona myöhään torstai-iltana. Paribus oli jo vuosikymmeniä odottanut Suomen liittymistä puolustusliittoon, jotta kansallinen turvallisuus vahvistuisi, integraatio länsimaiseen arvoyhteisöön täyttyisi ja hän saisi kunnon erektion.

Toisin kävi.

”Suomesta tulee vahva ja kyvykäs liittolainen, joka on sitoutunut liittokunnan turvallisuuteen. Suomen paikka lännessä saa sinettinsä!”, hän lietsoo itseään hurmokseen.

”Mutta löysä mikä löysä”, Paribus joutuu alistuneesti toteamaan.

Hän muistelee kaihoisasti edellistä muhkeaa stondistaan istuttuaan hajareisin Tampellan 155K83-kanuunan putken päällä kertausharjoituksissa, vain lievästi humalassa ja muistellen Georg C. Ehrnroothin ja Kalevi Lammisen kunnian hetkiä.

”Liittolaisina saamme ja annamme turvaa. Puolustamme toisiamme. Suomi seisoo nyt ja tulevaisuudessa Ruotsin rinnalla ja maan jäsenhakemuksen tukena!” Paribus yrittää, mutta pikku-Severi ei ponnahda thyrsossauvana taivasta kohden.

Hän esittääkin seuraavalle hallitukselle kaikkien maanpuolustushenkisten suomalaisten yhteisen toiveen: Suomeen olisi pikimmiten saatava sotilasliiton tukikohta, joka viimeistään takaisi rikkumattoman suvereniteetin, alueellisen koskemattomuuden ja sykkiväsuonikkaan parruparaatin.