Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri

Lue, miten hauskasti lapset tulkitsevat KAJ’n ja Erikan euroviisuja – ”Cold hands, fingers like razors, break my neck, put out my light!”

man and woman sitting on chairs
Satakuntalaisessa Iso-Hylätyn koulussa oppilaat harjoittelevat messuamaan kolmiäänisesti ”TOGETHER PROCLAIMING WAR – WORLDS ENDING FOREVERMORE”. Photo by Kenny Eliason on Unsplash

(VIEREMÄ) Odotetut euroviisukarnevaalit ovat vihdoin alkamassa, ja suomalaisten tunnelmat ovat korkealla – olemmehan tällä kertaa mukana peräti kahden artistin voimalla, kun vöyriläinen huumoriyhtye KAJ edustaa Ruotsia ja tamperelainen huumorilaulaja Erika Vikman Suomea.

Perinteisesti viisurallatukset ovat olleet erityisesti perheen pienimpien mieleen, mutta miten käy tällä kertaa, kun toinen esiintyjistä laulaa murteellisella ruotsilla ja toisen kappaleen iskulause on niin ikään kieleltään vieras ja seksiin sekä orgasmiin viittavilta merkityksiltään tietysti uppo-outo niin pikkulapsille kuin enemmistölle kulttuuriväestä?

Lehden lifestyletoimittaja Pirjo Labia kierteli alkuviikolla alueen kouluja kyselemässä lapsilta, miten viisuhitit heidän suussaan vääntyvät, kunnes rehtori soitti poliisit. Kas näin hassunkurisesti pikku Lasse Svartahrid, 9, rallatti KAJ’n saunakuplettia:

En ukjent stemme kalte, fra tårnet hvor ingen bodde, fra bortenfor skogen – hvor intet levde!” heläytti Lasse riemuissaan, ja sekös hymyilytti niin meitä kuin välitunti-ehdonalaisvalvojaakin.

Erika Vikmanin kappale on puhuttanut niin aiheensa kuin show’nsa vuoksi ja saanut monet pohtimaan, ovatko ylenpalttinen seksuaalisuus ja helvetin huono musiikki ylipäätään hyväksi lasten kehitykselle. Sakinhivutuksesta tavoitettu Hannele Quorthon, 7, kuitenkin kertoi että viisu on ollut c-luokan suosikki koko kevään:

Drunt am oidn Båch, geh’ i am Mondliacht nåch, immer diafa nei in Woid, d’Nacht is finsta und so greislig koid!” kajautti hän kirkkaalla äänellä aikuisten suureksi iloksi.

Hankalien kielten vuoksi viisuversioita on liki yhtä monta kuin tulkitsijaakin, siksipä joidenkin lasten suussa ruotsi ja saksa voivat vääntyä heille tutummaksi englanniksi. Tällöin Ich komme -hokemasta voi tulla foneettisesti hyvin samankaltainen Only death is real.

Lasten mielikuvituksen lentoa on osassa kouluista aktiivisesti kannustettu, ja niinpä esimerkiksi Ylä-Tarkkiksen peruskoulussa oppilaat laulavat kevätjuhlassa tuttujen veisujen ohella oman Bara Bada Bastun – omilla lapsellisilla sanoituksillaan tietysti:

Ut fra tåken, ut fra mørke, ut fra fjellets store skygge. Drømmens slott…” kaikuu harmoonin säestyksellä juhlasalin seinistä. On kevät.

Kategoriat
Kotimaa

Maksuttomien parkkipaikkojen väheneminen todennäköinen syy lapsiluvun laskuun

white and yellow train station
Jos nämäkin maanalaiset parkkipaikat sijaitsisivat kantakaupungissa kadunvarressa, ne tehostaisivat merkittävällä tavalla jyystämisen määrää maassamme, kertovat kyselyt. Photo by Egor Myznik on Unsplash

(LAAJASALO) Suomalaistutkijat ovat tekemässä läpimurron lapsiluvun romahduksen syiden selvittämisessä. Vapaarahoitteisen korrelaatiohuippuyksikön tuoreen tutkimuksen mukaan syntyvyys putoaa, kun kadunvarsien parkkipaikat ja varsinkin maksuttomat parkkipaikat vähenevät. Näyttö on vastaansanomaton, kertoo nettoveronmaksun työelämäprofessori Val Lesmann.

Jos katsotaan asiaa kyselytutkimusten valossa, niin vielä 1970-80-luvuilla suurin osa suomalaisista kertoo ajaneensa yksityisautolla Helsingin keskustaan ostamaan Kauppatorilta jäätelöä, kalliita laukkuja Esplanadilta sekä panemaan. Kaiken tämän ehtona oli halpa tai maksuton kadunvarsipaikka, joka on nykyisin lähes sukupuuttoon kuollut laji. Parkkipaikkamonimuotoisuuden heikkeneminen on yksi aikamme suuria ympäristökysymyksiä”, hän kertoo.

Lesmann muistuttaa, että historiallisesta näkökulmasta yhteys on vielä selkeämpi. Esimerkiksi 1800-luvun lopussa pääkaupunkiseudulla ei ollut käytännössä minkäänlaisia rajoituksia autojen pysäköinnille. ”Ja nussittiinko silloin? Totta maar!” hän huomauttaa.

Autoilun edellytysten kehittäminen voisikin olla kustannustehokas tapa yhdellä iskulla nujertaa lapsiluvun väheneminen ja keskustan näivettyminen, kun kadunpientareet täyttyisivät iloisesti kopuloivista ja kuluttavista kansalaisista. Lehden kaupunkitoimituksen erikoistoimittaja Halldor Gravlaxness pani tämänviikkoisessa kolumnissaan toivonsa erityisesti Helsingin sosialidemokraatteihin.

Demarit ovat jo pari vuotta sanoneet olevansa vastavoima kylmälle oikeistolaiselle politiikalle, joten uskon että tulevalla valtuustokaudella saamme kaupunkiin vasemmistolaiset autotunnelit ja runsaasti lisää vasemmistolaisia yksityisautokaistoja”, arvioi Gravlaxness.

Yhteisöllinen vähemmistöjen pilkkaaminen ei enää kannattelekaan maaseutua

Ongelma ei koske kuitenkaan vain suuria kaupunkeja. Maaseudulla parkkipaikkakadon ohella väestöpohjaa ohentaa muuttoliike, jonka tyrehdyttämiseksi ei ole vuosikymmenten yrityksistä huolimatta löydetty ratkaisua.

Pulma on visainen. On kokeiltu taloudellisten tukien lisäämistä maaseutukunnille, valtionosuuksien kasvattamista maaseutukunnille ja jopa rahan lappaamista maaseutukunnille, mutta mikään näistä keinoista ei ole osoittautunut toimivaksi”, päivittelee maakuntajohtaja Jorma Alijäämä.

Edes kuuluisasta suomalaisesta maakuntahengestä ja paikallisesta vahvasta yhteisöllisyydestä ei ole ollut apua, synkistelee Perä-Kurttaanjoen kyläpäällikkö Martti ÄijäÄijä:

Yli viidenkymmenen vuoden ajan Suomen kylissä on johdonmukaisesti toimittu yhteisen kasvuohjelman ohjeistuksen mukaisesti, eli ei tänne tartte tulla kuka säkin luulet olevasi ootkohan homo, mutta odotettua uutta kukoistusta ei ole näkynyt, varmaankin juuri yksityisautoiluun kohdistuvan ideologisen painostuksen vuoksi.

Todennäköisesti joudumme päivittämään ohjelmaa ja etsimään seuraavan vähemmistön, jota pilkata”, hän innovoi.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Marginaaliveron lasku innosti suurituloisen pelastamaan lapsen palavasta talosta ja koiranpennun hukkumasta

people in white shirt holding clear drinking glasses
Nämäkin lääkärit tekevät jatkossa töitä viikon jokaisena päivänä sekä torjantaisin. Photo by National Cancer Institute on Unsplash

(ALAJÄRVI) Espoossa koettiin ensin kauhunhetkiä ja sitten ilonpurkauksia keskiviikkona, kun uhkaavat tragediat muuttuivat hallituksen kasvutoimien seurauksena menestystarinoiksi. Päivän sankari oli paikallinen suurituloinen Teemu Parkkipaikka, joka vain parin tunnin aikana pelasti lapsen palavasta talosta, nouti koiranpennun turvaan järvenselältä, auttoi kolme mummoa vilkkaan kadun yli ja samalla tuotti runsaasti verotuloja, joilla rahoitetaan kaikkien suomalaisten palveluita ja hyvinvointia.

Mikä on moisen urhoollisuuden selittäjä? Parkkipaikka suhtautuu urotekoihinsa vaatimattomasti – hänen mukaansa kaikki johtuu vain siitä, että esteet ahkeruudelle on yhteisin voimin poistettu.

”Kun viime viikolla kuulin hallituksen aikovan kehysriihessä laskea suurituloisimpien verotusta ja etenkin rajata marginaaliveroasteita, tiesin, että aikani on tullut. Jo seuraavana iltapäivänä ajoin tiehensä takapihalla sinitiaista ahdistelleen näädän, nostin 220kg suorille käsille ja juoksin puolimaratonin 13 kilometrissä – ja se oli vasta alkua”, iloitsee Parkkipaikka.

Hän kertoo, että olisi jo aiemmin kovasti halunnut lisätä työtuntiensa määrää, mutta kun hän yritti mennä toimistolle takomaan lisää myyntikatetta, seisoi ovensuussa jopa yli 55 prosentin marginaalivero ja väkivalloin esti häntä pääsemästä ovesta sisään. Joinakin kertoina marginaalivero oli myös piilottanut Parkkipaikan hiiren sekä näppäimistön, laittanut purukumia työtuolille ja julkaissut firman intrassa ilkeitä juoruja pikkujoulujen jatkoilta talousosaston Pirjon kanssa.

Korkean verotuksen puolustajat ovat kateellisia

Kriitikkojen mielestä on erittäin epätodennäköistä, että veroale lisäisi tehtyjen työtuntien määrää, eikä aiempi tutkimus esimerkiksi Ruotsin muutoksista tällaista tulkintaa heidän mukaansa tue. Espoolainen aito esimerkki kuitenkin todistaa, että kritiikeissä lienee enemmän kyse kateudesta tai talkoohengen puutteesta.

Parkkipaikka onkin jo toiminut innoituksena lähistöllä asuvalle erikoislääkäri Petri Verorälssille. Hän aikoo välittömästi lopettaa nelipäiväisen työviikon tekemisen yksityisellä lääkäriasemalla työterveystehtävissä ja siirtyä jopa kahdeksanpäiväiseen malliin terveyskeskuksessa muuttotappioalueella.

”Suoraan sanoen vituttikin viettää enemmän aikaa perheen ja ystävien kanssa, autella ikääntyviä vanhempia arjessa tai harrastaa perhokalastusta. Onneksi kannustimet on vihdoin mitoitettu oikein, koska enemmän kuin vapaa-ajasta tykkään kuunnella päivät pääksytysten potilaiden ruikutusta keksityistä vaivoistaan tai ronkkia vanhusten peräsuolia. Vaimokin tykkää”, sanoo Verorälssi ilahtuneena.

Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri

Lehti panostaa kuunteluun – lisää sisältöä heille, jotka eivät osaa lukea tai pidä sisällöistä

handwritten text
Siinä missä aiemmat sukupolvet joutuivat työläästi kirjoittamaan ja ajattelemaan ajatuksensa itse, vapauttaa Lehden tuleva tekoälyavusteinen sovellus lukijat ja tekijät kummastakin arkea kuormittavasta askareesta. Photo by Micah Boswell on Unsplash

(AHOLAITA) Suomalaisen mediakentän lippulaiva Lehti lisää tuntuvasti äänisisältöjensä määrää. Uudistuksella halutaan vastata journalismin muuttuviin kulutustottumuksiin, kun juttuja halutaan yhä enemmän kuunnella, koska niitä osataan yhä vähemmän lukea. Lehden audioyksikön päällikkö Jeppe-Koira kertoo, että muutos toteutetaan monessa vaiheessa, jotta saataisiin kerättyä tarkkaa dataa tilaajien mieltymyksistä, ja koska johtoryhmä ryyppäsi enimmän osan käteiskassaa toissaviikonloppuna Loimaalla.

”Ensimmäisessä vaiheessa, joka on jo lanseerattu kaikessa hiljaisuudessa, lukijoille tarjotaan mahdollisuus lukea itse haluamansa jutut suoraan ruudulta ääneen ja nauttia näin täysin vapaavalintaisesti ainutlaatuisista sisällöistämme uniikilla portaattomalla lukunopeuden ja äänenvoimakkuuden säädöllä”, iloitsee Jeppe ja kehottaa kaikkia lukijoitamme kokeilemaan elämystä vaikka saman tien.

Palvelu toimii kaikilla selaimilla ja päätelaitteilla. Käyttöliittymää muokataan samalla käyttäjäystävällisemmäksi niin, että juttuihin lisätään tavuviivat.

Jatkossa audiosisältöjen palvelua on määrä kehittää entisestään. Jeppe arvioi, että konsernin omaa innovointia edustava Pylly-koneääni saadaan pilottikäyttöön kesän aikana, ja jo ennen vuodenvaihdetta tavoitteena on tekoälyn lisääminen kiinteäksi osaksi kaikkea tekemistä.

”Visiona on, että pian tekoäly kirjoittaa kaikki jutut ja lukee ne ääneen, minkä jälkeen tilaajan omalle matkapuhelimelle ladattavan Lehti-sovelluksen nauhoitustoiminto kuuntelee ne ja lähettää lukijapalautteen kommenttipalstalle. Näin sekä sisältöjen kuluttaminen että tuottaminen voidaan hoitaa tehokkaasti ilman hidastavia tekijöitä samalla maksimaalinen sitoutuminen tuottaen”, Jeppe kuvailee.

Alan sisäisessä keskustelussa on kritisoitu sitä, että uusi teknologia saattaa vähentää journalistisen työn määrää toimituksissa ja johtaa taas irtisanomiskierroksiin. Jepen mukaan tarkoituksena on päinvastoin siirtää vaivalloisia ja vähemmän olennaisia rutiinitöitä kuten sisältöjen luomista ja ideointia koneille ja antaa ihmisille aikaa keskittyä ydintehtäviin, kuten keskijohdon kokouksiin.

”Joku tietysti voisi pitää ylipäätään tällaista kehitystä epätoivottavana. Mutta kun lukijat eivät enää osaa lukea ja toimittajat eivät kirjoittaa, on synergiaedut helppo havaita”, Jeppe sanoo.

Jepen mukaan jo muutamassa vuodessa vähemmän tärkeät oheistehtävät voidaan toinen toisensa jälkeen automatisoida niin täydellisesti, että jäljelle jää vain kotimaisen journalismin kaikkein timanttisin ydin, eli katteeton itsekorostus.

Kategoriat
Kotimaa

Eläinsuojelu ja aluehallintovirasto tekivät ratsian Huvikumpuun – varjolaivastokytkös ei poissuljettu

A row of colorful houses sitting next to each other
Kuvan talot eivät liity tapaukseen, mutta emme nähneet tapahtumapaikalle asti toimituksen parvekkeelta edes pisimmällä teleobjektiivilla. Photo by Julia Taubitz on Unsplash

(LAVIA) Eläinsuojelurikoksia, ympäristörikoksia, rakennusrikkomuksia – syntilista on pitkä ja saattaa vielä pidentyä, kun viranomaiset selvittävät Huvikumpu-kiinteistöön tehdyn laajan yhteisratsian jälkiseuraamuksia. Selvää on kuitenkin jo nyt, että pikkukylän rauha on peruuttamattomasti särkynyt ja että rakennuksen omistajaa odottavat raskaat syytteet ja korvausvaateet.

Tapahtumat käynnistyivät perjantaiaamuna nimettömän ilmiannon pohjalta. Poliisin turvaamana talon pihapiiriin saapuivat muun muassa tarkastuseläinlääkärin, rakennusvalvonnan ja pelastuslaitoksen ajoneuvot. Talon omistaja ja ilmeisesti ainut vakituinen asukas Peppi Pitkätossu, joka Interpolin ja pohjoismaiden poliisien tiedoissa tunnetaan myös valehenkilöllisyyksillä Pippi Långstrump ja Pipi Pikksukk, on otettu kiinni kuulusteluja varten. Häntä pidetään mahdollisesti väkivaltaisena ja vaarallisena.

Lehti kertoo poikkeuksellisesti epäillyn nimen jo tässä vaiheessa hänen yhteiskunnallisen asemansa vuoksi.

”Ylipäätään tapahtumapaikkaa ja kiinteistöä itseään voisi kuvailla niin että kaikki on vinksin vonksin – tai ainakin heikun keikun”, tiivistää rakennustarkastaja Ville-Otto Kuusinen tutkinnan tilanteen.

Kiinteistössä on eläinlääkärin alustavan tarkastuksen perusteella säilytetty säädösten vastaisesti ja ilman asianmukaisia eläintenpitoilmoituksia täysikasvuista hevosta ja maahan laittomasti salakuljetettua apinaa jopa vuosien ajan. Omistajan on myös kerrottu kerskailleen naapureilleen kirahvin kaltoinkohtelulla, mutta kyseistä eläintä ei ole ainakaan vielä tilalta löydetty.

”Poliisille on lisäksi tehty useita valituksia metelöinnistä ja muusta häiriökäyttäytymisestä. Ilmoituksen mukaan täällä on isommalla porukalla tartuttu torveen ja rumpuun ja pantu hyrskyn myrskyn”, kommentoi puolestaan poliisin tutkinnanjohtaja Timo Tisu.

Paikallislehdissä on spekuloitu, että KRP:n talousrikosyksikkö olisi samalla aloittanut tutkinnan Pitkätossun isän Tyynenmeren lounaisosiin perustamien offshore-yhtiöiden veroepäselvyyksistä sekä ihmiskauppaepäilyistä. Myös perheen Hopsu-jahdin kytköksiä Venäjän varjolaivastoon selvitetään.

Viranomaisten mukaan rikoksista epäilty kiinteistön omistaja ei ole toistaiseksi kommentoinut asiaa muuten kuin nauramalla hah hah haa.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka Talous

Hyvinvointialueiden valtuustojen tehtäviä priorisoidaan tanhuun ja pahkatöihin

women in green and brown dress dancing
Vaikutusarvioiden mukaan suomalaiset kansantanssit olisivat hyvinvointialueiden käytössä jopa 30 prosenttia tehokkaampia kuin eteläeurooppalaiset vastineensa. Photo by Jennie Clavel on Unsplash

(SÄÄKSJÄRVI) Pian valittavien uusien aluevaltuustojen tehtävänkuva saattaa muuttua huomattavasti aiempaa monipuolisemmaksi ja käytännönläheisemmäksi, selviää sosiaali- ja terveysministeriön valmisteluasiakirjoista. Siinä missä väistyvien valtuustojen tehtävänkuvissa korostuivat voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti kokoukset, palaverit, istunnot ja yleinen paskantaputtelu, halutaan jatkossa korostaa erityisesti sellaisia rooleja, joissa valtuustoilla on aitoa päätäntävaltaa ja -kykyä alueen elinvoiman lisäämiseen.

”Tällä hetkellähän tilanne on se, että aluevaltuustot käyttävät hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa niiltä osin kuin sitä ei tosiasiassa käytä maan hallitus, mikä tarkoittaa että ei juuri miltään osin. Tämä on hyvinvointikyselyjen mukaan aiheuttanut paikoitellen hankalia tilanteita, kun valtuustojen asema on koettu muun muassa ’vitun turhaksi’ tai ’saatanalliseksi ajanhukaksi’. Tiedossa kuitenkin oli, että lainsäädäntöön saattaisi jäädä joitain valuvikoja, joiden paikkaaminen on kuitenkin melko yksinkertainen tehtävä”, sanoo STM:n kirkkoväärti Antti Kolepa.

Ministeriössä valmisteilla olevassa lakiuudistuksessa aluevaltuustoilta poistettaisiin tulevaisuudessa sellaiset hyvinvointialueen ja sosiaali- ja terveydenhuollon strategiaan, pelastustoimen palvelutasoon ja hyvinvointialueen talouteen liittyvät tehtävät, joista kuitenkin viime kädessä päättää hallitus, eli siis kaikki tällaiset tehtävät. Niiden tilalle on suunnitteilla esimerkiksi kansantansseja, puhdetöitä ja sijaistoimintoja.

”Koska hyvinvointialuejako noudattaa pääosin maakuntarajoja, esimerkiksi sellaisten alueellisten perinteiden kuten tanhuamisen tai suullisten traditioiden, eli kaskujen ja sananparsien, ylläpito soveltuisi valtuustoille erinomaisesti. Voi olla että paikka paikoin valtuustojen osaaminen yltäisi myös vaativampiin tehtäviin, kuten pahkanveistoon”, hahmottelee Kolepa. Priorisointi heijastaisi valmisteluasiakirjojen mukaan samalla erinomaisesti Marinin hallituksen aikana laaditun sote-uudistuksen perimmäistä maakunnallista henkeä.

Uudistushankkeessa sivutaan myös yhtä sote-uudistuksen kuuminta kiistakysymystä, eli alueellista verotusoikeutta. Kriitikoiden mielestä nykyinen rahoitusperiaate, jossa valtio rankaisee alueita alijäämäisistä tuloksista, mutta vastapainona rankaisee niitä ylijäämäisistä tuloksista ei luo riittäviä kannusteita tehokkaaseen taloudenpitoon.

Kolepan mukaan uusilla valtaoikeuksilla ryyditetyt valtuustot voisivat saada luvan rajoitettuihin verotuskokeiluihin esimerkiksi tilanteissa, joissa aluevaltuuston perinnejuhlan puffettiin on vaikkapa leivottu yhteisesti mokkapaloja ja valmistettu punaherukkamehua myyntiin. Näin verokannustinten vaikutusta päätöksentekoon voitaisiin ensin testata selkein satunnaistetuin kokein ja kerättyä tietoa käyttää mahdollisten uskaliaampien kokeilujen suunnittelussa.

”Kokonaisuutena näin leikkisästi voisi sanoa, että jos aikanaan oli tanssiva kongressi, niin meilläpä onkin nyt jenkkaava aluevaltuusto”, hän lohkaisee.

Kategoriat
Kotimaa

Kohuväite: Liikennesäännöt woketusta

assorted-color road signs
Myös ulkomailla on huomattu, miten punainen väri dominoi liikennemerkeissä, mikä kertoo hybridioperaation valtavasta laajuudesta. Photo by Nick Fewings on Unsplash

(LIETO) Onko suomalaisiin informaatiovaikutettu jopa vuosikymmenten ajan häikäilemättömällä hybridioperaatiolla, joka on muovannut ihmisten poliittisia näkemyksiä pikkulapsesta alkaen? Mahdollista, sanovat monet sosiaalisen median vaikuttajat, joiden mielipiteiden toistelu on perinteisen median olennaisimpia nykytehtäviä.

Useissa suosituissa talous- ja politiikka-aiheisissa podcasteissa ja vlogeissa on kuluvan viikon aikana keskusteltu siitä, miten viattomilta kuulostavien liikennesääntöjen ja -opastusten avulla on käännytetty kansaa epäilyttävien vasemmistolaisten ideologioiden kannattajiksi.

”Varmaan jokainen muistaa, miten jo ennen alakouluikää neuvottiin tien ylityksessä katsomaan ensin vasempaan, sitten vasta oikeaan – ja huomatkaa, vielä uudestaan vasempaan! Sattumaako, että vasenta pidetään ensisijaisena vaihtoehtona, ja kuin kaiken varalta kehotus vielä toistetaan!” pohtii nuorten miesten suosikkeihin kuuluvan Olen tosi älykäs -podcastin juontaja Iivari Puupää.

Somevaikuttajat muistuttavat myös muutaman vuoden takaisesta liikennemerkkiuudistuksesta, jolloin muun muassa traktorilla ajo kielletty -merkkiin vaihdettiin ideologisesti latautunut homo traktori. Liikennesääntökohua on käsitelty Olen tosi älykäs -ohjelman ohella sellaisissa talous- ja politiikkapodcasteissa ja vlogeissa kuten En saanut vasemmistoliiton risteilyllä, En saanut vihreiden risteilyllä ja En saanut.

Viime aikoina somevaikuttajia ovat lisäksi puhuttaneet tärkeät kysymykset siitä, olivatko natsit sittenkin kommunisteja tai kissat koiria.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Kasvutyöryhmän esitys: Suomi nousuun kuoppia kaivamalla ja täyttämällä

brown and white round hole on white sand
Tämäkin kuoppa voisi tulevaisuudessa sisältää useita tonneja innovatiivista ydinjätettä. Photo by Kurt Cotoaga on Unsplash

(LAURITSALA) Suomen kituliaan talouskasvun vauhdittamista pohtinut työryhmä on luovuttanut odotetun loppuraporttinsa hallitukselle. Jo aiemmin julkisuuteen vuotaneiden esitysten lisäksi raportti sisältää Lehden ylioppilaslakista vetämien tietojen mukaan monia uusia kekseliäitä toimia, joiden tarkoituksena on ryhmän tehtävänannon mukaisesti siirtää lisää yhteistä varallisuutta parhaimmin toimeentulevien sekä omien sidosryhmien taskuun.

Eräs tehokkaimmista keinoista koskee raportin mukaan Suomen tulevaa roolia maailman johtavana innovatiivisen kuoppien kaivamisen ja niiden uudelleen täyttämisen edelläkävijänä.

”Suomella on monia hyvin potentiaalisia kasvutekijöitä, joiden hyödyntäminen on vielä alkutekijöissään. Havaitsimme esimerkiksi harvinaislaatuisen synergiaedun kotimaisen kaivoslainsäädännön ja maailmalla kasvavan ydinenergian lisärakentamisen välillä. Tiivistetysti tämä kiertotalouteen perustuva kasvun kehä toimii niin, että ensin ulkomainen kaivosyhtiö tulee, kaivaa kuopan maahan ja vie sieltä arvokkaat mineraalit mukanaan. Tämän jälkeen toinen ulkomainen yhtiö tulee ja täyttää näin syntyneen kuopan reaktoreista kertyvällä ydinjätteellä. Suomi voittaa joka vaiheessa”, iloitsee työryhmän edustaja Riku Näpistys.

Työryhmä esittää myös, että lisäkasvua olisi saatavissa kiinnittämällä erityishuomiota tuloerojen kasvattamiseen. Näin voitaisiin paremmin palkita oman etunsa ajamisessa ansioituneita yksilöitä ja kannustaa heitä jatkossa yhä etevämpiin suorituksiin omien intressiensä edistämiseksi. Näpistyksen mukaan tärkeintä on kuitenkin saman kolikon kääntöpuoli, eli huonompiosaisten rankaiseminen. Näin ylläpidetään kasvulle kriittisen tärkeää yhteiskuntarauhaa ja yhteishenkeä etenkin hyvätuloisten keskuudessa.

”On myös olennaista keskittyä selkeämmin siihen, miten myös julkinen talous saadaan entistä paremmin palvelemaan talouskasvun kannalta tärkeimpiä tekijöitä, eli yksityisiä lääkäriasemia, edunvalvontaorganisaatioita sekä näiden lähimipiä sidosryhmiä”, hän sanoo.

Viikon mittaan runsaasti huomiota on saanut julkisuuteen vuotanut työryhmän esitys perintöveron poistamisesta ja sen muuntamisesta luovutusvoittoveroksi. Näpistys torjuu esityksen saaman kritiikin, ja huomauttaa sen perustuvan eri toimijoiden laajaan osallistamiseen ja keskusteluihin.

”Työryhmä on kuullut työnsä aikana laajasti yhteiskunnan eri toimijoita, eli Keskuskauppakamaria, Elinkeinoelämän keskusliittoa ja Perheyritysten liittoa, ja kannatus oli käytännössä yksimielinen. On myös muistettava, että monissa hallituspuolueissa, kuten Keskuskauppakamarissa, Elinkeinoelämän keskusliitossa ja Perheyritysten liitossa, on jo pitkään oltu myötämielisiä tämänkaltaiselle uudistukselle.”

Kategoriat
Kotimaa Talous

Suomen uusi Pisa-strategia: Tehdään muiden maiden lapsista vielä tyhmempiä

(TEMPPELIAUKIO) Suomen heikko kehitys koululaisten taitoja mittaavassa Pisa-selvityksessä on johtamassa nopeisiin muutoksiin opetussuunnitelmissa ja koko maan opetusviennin strategiassa. Luvassa on merkittävä suunnanvaihdos, jolla halutaan turvata maamme kilpailukyky, kertoo opetushallituksen vanhempi kansantribuuni Bro Arbete (krist.).

Apuna käytetään uusimpia teknologisia innovaatioita kuten ns. degeneratiivista tekoälyä.

”Olemme havahtuneet siihen valitettavaan ja ilmeisen väistämättömään kehityskulkuun, että lapsista tulee vuosi vuodelta toinen toistaan tyhmempiä. Yritä siinä kasvattaa bkt:ta kun pikku-Iiro ei tiedä onko kaksi plus kaksi neljä vai Marokon pääkaupunki”, kuvailee Arbete.

Ratkaisu on kuitenkin löytymässä koko yhteiskunnan läpäisevän disruptiivisen koulutusinnovaation myötä. Uusi TYMÄ KOULU -kampanja ei tähtää suomalaislasten osaamistason nostamiseen, mitä pidetään jokseenkin toivottomana projektina, vaan siihen, että verrokit muissa OECD-maissa olisivat vielä meitäkin vitusti tyhmempiä. Tämän tavoitteen saavuttamiseen meillä on erittäin suuret kyvykkyydet, kehuu Arbete:

”Hanke on monikärkinen. Yksi ensimmäisistä toimenpiteistä on iso tukipaketti suomalaisten Tiktok-poliitikkojen sisältöjen kansainväliseen levitykseen. Tavoitteena on, että jo parin vuoden sisällä Joakim Vigeliuksen ja Ville Merisen kaltaisten kansanedustajien päivityksiä ahmittaisiin innolla kouluissa ympäri Euroopan. Jos niistä ei lapsen polla himmene, niin johan on vittu ihme.”

Käännös- ja vientitukea suunnataan myös Jari Sarasvuon podcasteille, nuorten toimittajien autofiktiivisille romaaneille ja kaupallisten radioiden aamujuontajatiimeille. Muutkin yhteiskunnan toimijat ovat kantamassa kortensa kekoon.

”Pyrimme siihen, että etenkin etujärjestöt ja yrityselämä sekä heidän terävimmät keihäänkärkensä, kuten Mika Ihamuotila ja Juho Romakkaniemi vievät ilosanomaansa monikielisesti ja -kanavaisesti kaikkien eurooppalaislasten korviin. Laskepa sen jälkeen murtolukuja, kretiini virolaiskakara”, Arbete myhäilee.

Opetusalan ammattilaiset muistuttavat, että Suomen tulevaisuuden menestys naapurimaita tyhmistämällä ei ole vain typeryyden ammattilaisten vastuulla, vaan jokainen voi osallistua panoksellaan TYMÄ KOULUn riemumarssiin. Suunnitteilla on muun muassa Wilma-järjestelmän dataan perustuva kansainvälinen portaali, jossa suomalaisvanhemmat pääsevät yhdessä jakamaan parhaat vinkkinsä siihen, miten ihmistaimesta kasvatetaan debiilin portimon tasolla vitkuttava tolvana.

”Suomella on kaikki mahdollisuudet olla kokoaan tyhmempi maailmassa”, Arbete vakuuttaa.

Kampanjan maskottina toimii Sture Fjäder.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Posti myöntää: LSD kahvissa ei tehostanut postinkantoa, kokeilemme nyt amfetamiinia

(WOODSTOCK) Posti (ent. Itella, ent. Posti, ent. Horttanainen) keskeyttää kohua herättäneen salaisen projektinsa tehostaa postinkantoa ja -lajittelua psykedeelien avulla. Yhtiön mukaan kenttäkokeissa huomattiin valitettavan selkeästi, ettei työntekijöiden kahviin lisätty LSD nostanut työsuoritteiden määrää ja laatua, pikemminkin päinvastoin.

”LSD kyllä vähensi selvästi jännitteitä työpaikalla ja rentoutti ilmapiiriä, mutta sen lisäksi havaittiin, että yks juttu mitä oon tosi pitkään miettinyt on se, että miks kanoilla on sellaset oudot ruttuiset nahkajalat, tiiätkö, kun eihän ne muilla linnuilla oo sellaiset vaan jotenkin sellaset tosi kiinteet ja sileet ja räpylät on ihan whole other story tietenkin mut KANAT, niinku mitä, vai onks se sillee että kaikilla god tier eläimillä niinku kissoilla ja koirilla jalat on samaa matskua kuin muu eläin mutta shit tier eläimillä eri, ei kyl salee, meidän isän perheellä oli kanoja kun se oli nuori, millainen vaikutus sun isällä on ollu suhun ja sun käsitykseen siitä mitä on hyvä elämä?” kertoo projektivastaava David Ewen Cameron.

Vahingosta viisastunut Posti aikoo seuraavaksi korvata LSD:n amfetamiinilla. Cameron arvioi, että sopiva annostus voisi selvästi tuoda piristystä ja uutta vauhtia joskus monotonisilta tuntuviin työpäiviin. Mahdolliset kielteiset vaikutukset, kuten työntekijöiden vieterin kiristyminen, ovat hallittavissa.

”Oletsä milloin viimeksi nähnyt sun isän jalat, onks ne semmoset enemmän kananjalat voi luoja voi luoja voi luoja voi luoja, vai silleen samaa matskua kuin muu isä, meidän äidin jalat tiiätkö, puhutsä mulle katotsä tänne hei miks sä tölläät miks mä SULLE puhun vittu mitään näistä vittu kuka sä oot SAATANA SAATANAN SAATANA nyt lähetään äkkiä MAKE HEI MAKE TUU TÄNNE MAKE”, Cameron jatkaa.

Lehden tietojen mukaan seuraavan Postin henkilöstön virkistyspäivän ohjelmanumeroksi on hankittu lahtelainen teknoyhtye Business City.