Kategoriat
Kotimaa

Minä pääesiintyjänä toimittajien kesäjuhlilla jälleen tänä vuonna

(ESSEE) Tämän kesän festivaaleja vaivaavat artistiperuutukset sekä uutisdeskeissä keksityt narratiiviset ongelmat eivät uhkaa vuotuisten toimittajien kesäjuhlien järjestämistä. Juhlatoimikunnan mukaan pääesiintyjäksi tälläkin kertaa lupautunut minä on ilmoittanut tulevansa paikalle yhä runsaslukuisampana.

”Minä on ollut tärkein journalistinen esikuvani urani alusta saakka, joten olen itsekin todella innoissani esityksestä jo etukäteen”, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Matti ihan joku toinen H. kuin H. Virtanen.

Juhlien ohjelmassa on epävirallisten kohtaamisten ja rennon oikeassaolon lisäksi monia ammatillisia luentoja ja workshopeja, joista toimikunta nostaa esiin muun muassa työpajat minä ja kriisiuutisointi; minä, minä ja ihmisoikeudet, sekä minä, minä, minä, minä, startupit ja minä.

”Varttuneemmille kävijöille suunnattuja kohokohtia taas ovat minä, minä ja sananvapaus; minä, demokratia, ranskalaiset filosofit, pavut ja minä, sekä harmonikan vapaa säestys”, Matti siis todellakin jokin muu H. Virtanen jatkaa.

Juhlien pääsponsorina toimii HS Visio.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Tutkijat varoittavat: Suomen siltarumpujen ja iltalypsyjakkaroiden Nato-yhteensopivuus vielä keskeneräinen

(PARIKKALA) Suomen Nato-jäsenyyden valmistelut ovat monilta kriittisiltä osiltaan yhä keskeneräiset. Tutkijoiden mukaan muutosprosessin hitaus on valitettavaa, sillä jäsenyys tarjoaisi taloudellisesti merkittäviä mahdollisuuksia strategisesti kaistapäisiin poliittisiin päätöksiin.

”Muutamin paikoin on jo ehditty vaihtamaan nykyisten iltalypsyjakkaroiden tukipienat vanhasta 7,62mm koosta Nato-mallin 5,56:een. Tämä mahdollistaa jakkaran huomattavasti ketterämmän siirtämisen uusien houkuttelevien lypsykohteiden ääreen, mutta työ on edelleen pahasti kesken”, varoittaa aluetutkija Steve Doring.

Doringin mukaan on olemassa aito riski, että palvelumuotoilussa ja tuotteistamisessa meitä perinteisesti etevämmät ruotsalaiset ehtivät edelle. Verkossa on jo ehtinyt levitä ensimmäisiä prototyyppikuvia Ikean suunnittelemasta ”Bofors”-lypsyjakkarasta, joka soveltuisi erityisesti hämärien asekauppojen solmimiseen.

Myös esimerkiksi Malmin lentokentän säilyttämistä puoltavat tahot näkevät jäsenyyden mainiona mahdollisuutena uusille valituskierroksille aivan uudenlaisissa päätöksentekoelimissä. He huomauttavat, että Helsingillä olisi nyt ainutlaatuinen tilaisuus varautua tulevaisuuden turvallisuusuhkiin innovatiivisilla tavoilla.

”Maailmalta on runsaasti itse keksimäämme näyttöä siitä, että pienlentokoneita voitaisiin melko edullisin kustannuksin konvertoida JASSM-ohjuksille ja AIM 9 -Sidewindereille sopiviksi. Näin saataisiin suuria säästöjä tulevissa hävittäjäostoksissa ja turvattaisiin pääkaupunkiseudun ilmatila. Lisäksi ohjussiilot, asfalttikentät ja kehittyneet ilmapuolustusjärjestelmät tarjoaisivat turvapaikan seudun ainutlaatuisille uhanalaisille luontotyypeille”, sanoo lentotoiminnan puolustajien edustaja Cessna-Valtteri Lyijyinen.

Poliitikot kuitenkin korostavat, että Suomen tehtävä sotilasliitossa on ennen kaikkea tuoda mukaan lisää pohjoismaista näkökulmaa, jossa korostuvat vuoropuhelu, geopoliittinen vakaus ja oman vaalipiirin edunvalvonta.

”Sotarumpujen sijasta haluamme olla Natossa ennen muuta soittamassa siltarumpuja”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.), vaikkei edes kysytty.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Kysely: Yhä useampi suomalainen on valmis naapurin suurempiin uhrauksiin inflaation ja sodan vuoksi

(SASTAMALA) Suomalaisten kriisivalmius ja resilienssi ovat edelleen vankalla pohjalla rajusti nousseista energian ja ruuan hinnoista huolimatta, kertoo Lehden gallup. Yhä useampi suomalainen on valmis siihen, että naapuri joutuisi tekemään vielä nykyistäkin suurempia uhrauksia inflaation ja heikentyneiden talousnäkymien vuoksi.

”Tilanne on toki vaikea, mutta Suomen turvallisuus vaatii nyt sopeutumista. Naapurin on mahdollisesti siirryttävä halvempiin elintarvikkeisiin ja harkittava vaikkapa autoilun vähentämistä”, pohtii kauhajokinen Martti Vähä-Diesel.

Vastaajat muistuttavat, että historian saatossa suomalaiset naapurit ovat perinteisesti olleet valmiit kiristämään vyötä ja jakamaan vähästäänkin. Esimerkiksi sotien jälkeen naapuri antoi maitaan evakoiden asuttavaksi.

”Ja olisimmeko edes enää itsenäisiä, jos naapuri ei olisi Talvisodassa maksanut jopa sitä kaikkein kalleinta hintaa?” kysyy pieksämäkinen Marjukka Iso-Päärynä.

Kategoriat
Kansalaisjournalismi Kotimaa

Kassakaappi: Minulla ei ole mitään tekemistä Sture Fjäderin kanssa

(TERVANEVA) Kohun keskelle joutunut Akavan toimiston kassakaappi alleviivaa, että sillä ei ole mitään tietoa Sture Fjäderin kassakaappisopimuksista.

”On törkeää, että minut on vedetty mukaan tähän saunanlaudepolitiikkaan mukaan. Olisin halunnut itse kertoa päätöksistäni Suomen kansalle, ja nyt hieno ura on pistetty roskiin”, kassakaappi kommentoi.

Kassakaappi ei tiedä, mistä Fjäder on alunperin nostettu keskusteluihin mukaan.

”Kukaan ei sitä puheenjohtajaa halunnut, mutta hänet tuotiin siihen kassakaapin eteen. Minä en ollut tuota puheenjohtajaa valitsemassa, mutta ajattelin että helpommalla päästään laittamalla nimi puheenjohtajaan.”

Kassakaappi pitää erityisen ongelmallisena, että vanhakantainen ay-setien suhmurointi liitetään nimenomaan kassakaappeihin. ”Kaikkien maine tässä menee kun tällaiseen joutuu vielä mukaan, vaikka aikojen pitäisi olla muuttumassa”, kaappi sanoo.

Yksi kassakaappisopimuksen allekirjoittajista, Jari Jokinen, aloitti puheenjohtajakampanjansa tänään ilmoittamalla että puheenjohtajavaihdoksen myötä on mahdollisuus uudistaa toimintatapoja, vaikka varmaan tajuatte että tähän mahdollisuuteen voi olla myös tarttumatta.

Kategoriat
Kotimaa

Valkoinen mies venäytti selkänsä kantaessaan valkoisen miehen taakkaa

(SORTAVALA) Suomalaisten valkoisten miesten tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat lisääntyneet huolestuttavasti viime vuosina, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vielä laatimattomista ja todennäköisesti myös sellaisiksi jäävistä tilastoista.

Lehden terveysalan erikoisavustaja ja attekalevalainen irtojäsenkorjaaja Heikki Anttila-Spooner on seurannut ilmiötä jo pitkään. Hän kärsii itsekin vastaavista oireista, ja arvelee löytäneensä juurisyyn sairastavuuden kasvuun valkoisen miehen taakasta.

”Itse viime kesänä ollessani yhteiskunnassa jouduin kantamaan sellaista hyvin raskasta ja hankalan mallista valkoisen miehen taakkaa pitkiä aikoja muun muassa käydessäni keskusteluita ulkomaalaispolitiikasta, kehitysavusta ja mökkinaapurin saatanan kalastusoikeuksista. Kerran kun sen aamulla sitten nappasin olalleni lattialta – enkä hölmönä muistanut nostaa jaloilla – venäytin selkäni pahasti ja moneen viikkoon en pystynyt muuhun kuin makaamaan vuoteessa ja kiroamaan muijaani, kunnes se otti ja lähti”, Anttila-Spooner kertoo.

Kyseessä saattaa hänen mukaansa olla kokonainen tähän asti tuntematon oireyhtymä. Anttila-Spooner on aiemmin muun muassa viiltänyt käteensä syvän haavan paikatessaan lasikattoon tullutta halkeamaa, ja häntä vaivaa krooninen polvikipu, joka on seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta uurastuksesta sortavien rakenteiden ylläpitämiseksi.

”Se ei ole kuulkaa mukavaa päivittäin ulos mennessään huomata, että taas on joku aivan siinä kotikulmilla yrittänyt horjuttaa tai jopa murtaa rakenteita. Siellä liikkuu vanhuksia ja pieniä lapsia! Vaarallista leikkiä omalla ja muiden terveydellä”, hän varoittaa kirjoittaessaan jokaviikkoista tappouhkausta Twitteriin satunnaiselle naispuoliselle keskustelijalle.

Anttila-Spooner ei olekaan varma, kuinka pitkään hänen voimansa vielä riittävät.

”Ei tämä kyllä ole valkoisen miehen hommaa”, hän puuskahtaa.

Kategoriat
Kotimaa Talous Yleinen

Kielitoimisto hyväksyi sugardaddyn suomenkieliseksi vastineeksi setäystävän

(SOKERITOPPAVUORI) Kotimaisten kielten keskus on hyväksynyt uusia suomenkielisiä vastineita lainasanoille. Suurin osa tulokkaista ei aiheuttanut juurikaan keskustelua, sillä cheerleaderin vaihtaminen innokkiin, loaded friesin korvaaminen ylihintaisilla ranskalaisilla ja roadmanin palauttaminen junkkariksi ovat jo nyt vakiintunutta kielenkäyttöä. Sen sijaan sugardaddyn tilalle tuotu setäystävä on herättänyt voimakasta vastustusta.

”En samaistu kyllä yhtään”, toteaa kännykkänsä viestisovelluksia tottuneesti piilotteleva Timo Perheinsinööri.

Perheinsinööri ei ole mielipiteensä kanssa yksin. Kotuksen teettämän tutkimuksen mukaan kaikkein negatiivisimmin setäystävä-nimitykseen suhtautuvat keskimääräistä parempituloiset ja saksalaisilla autoilla ajavat miehet, jotka ovat eronneet tai joiden puolisoiden olisi syytä erota.

Kaikkein negatiivisimmin setäystävään puolestaan suhtautuvat ne ihmiset, jotka eivät pidä kusipäistä.

”Kusipää on jotenkin niin voimakas sana. Kuvailisin itseäni korkeintaan taloudellisen ja eettisen menestyksen ristipaineessa valintani tehneeksi”, Perheinsinööri toteaa vain lievästi kuolaten.

Sugardatingina, sokerideittailuna tai seksuaalisten palvelujen ostamisena huomattavasti itseään nuoremmilta henkilöiltä ja jopa alaikäisiltä tunnettu ilmiö on uusi. Kotus kaavaili sille sanaa setäystävystyminen, mutta siitä puuttui oikea niljakkuuden ja taloudellisen hyväksikäytön tunne. Tarkempi termi mahdollisuuksien tasa-arvo puolestaan oli jo varattu muuhun käyttöön.

Tiivistetysti ilmiössä kyse on siitä, että rikas liikemies maksaa nuorelle naiselle seksuaalisista palveluksista rahalla ja tavaroilla, mikäli nyrpeät vaatekaupan myyjät suostuvat. Lopulta lisärahan ja -tavaroiden jälkeen liikemies saapuu naisen asunnolle ruusukimppua ja sateenvarjoa limusiinin kattoikkunasta heiluttaen.

Kuten kuvauksesta voi huomata, kyse on selkeästi nykypäivän ilmiöstä, eikä sille löydy minkäänlaista vastinetta historiasta tai vuoden 1990 hittielokuvista.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Keskusta ehdottaa sukupuolikiintiöitä maaseudulle

Keskiviikon V75 vihje lähtöön kolme: numero kahdeksan, Kilin-Vittu ja kuusi, Bostik.
Maslowin tarvehierarkia keskustalaissovituksena. (san. trad.)

(JOKU LANDE, LOL) Maaseutukuntien naispulasta huolestunut keskustapuolue (kesk) vaatii valtiovallalta nopeita ja jämäkkiä toimia, jotta alueiden demografinen epätasapaino saataisiin korjatuksi ja jätkille pillua. Lappeenrannan puoluekokoukseen jätetyssä aloitteessa ehdotetaan esimerkiksi sukupuolikiintiöitä maaseutukuntiin ja haja-asutusalueille. Jatkossa kaikissa kunnissa ainakin 40 prosenttia asukaspaikoista tulisi mennä aliedustetun sukupuolen edustajille.

”Tämä voi olla monelle keskustalaiselle ristiriitainen ja vaikea asia tunnustaa, mutta ihminen ei elä yksistään turpeesta. Kyllä tasapainoiseen ja rikkaaseen elämään tarvitaan myös naista. Ainakin joskus. Muutamaksi minuutiksi kerrallaan”, kertoo puolueen vaali- ja kasslervaliokunnan jäsen Ilari-Viljami Äjjä.

Naisten määrän väheneminen maaseutukunnissa on tutkijoiden mukaan monisyinen ongelma, joka juontaa juurensa muun muassa koulutuseroihin ja siihen, että voi vittu ootko milloin viimeksi käynyt landella ja kuunnellut niiden juttuja hä. Äjjän mukaan keskustan suoranainen velvollisuus on puuttua uhkaavaan incelöitymiskehitykseen ajoissa.

”Olemmehan perinteisesti ollut maaseudun ihmisten holhoaja, anteeksi siis edunvalvoja”, hän korostaa.

Ehdotus on tuoreeltaan herättänyt kohua, sillä sen katsotaan puuttuvan ihmisten perusoikeuksiin ja olevan muutenkin helvetin typerä. Äjjä pitää keskustelun viriämistä kuitenkin tärkeänä, koska näin julkisuuteen voidaan nostaa myös maaseutuelämän hyviä puolia.

”Täällä on esimerkiksi turvetta ja lihaa, minkä lisäksi vuoden ympäri voi ampua erilaisia eläimiä tai esineitä. Ja ajaa autolla”, hän listaa.

Keskustan puoluehallitus on ottanut aloitteen positiivisesti vastaan. Puolue pitää tärkeänä muun muassa sitä, että valtio ja kunnat panostavat maaseudun hyviin internetyhteyksiin, jotta voisi edes katsella pornoa jos ei muuta.

Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri

Toimittaja sai potkut liian selkeiden otsikoiden takia – nyt tämä olennainen hahmo kertoo mitä sitten tapahtui kohuilmiölle: ”Jäätävä kuitti”

(JSN) Suomalaisia toimittajapiirejä on alkukesällä kohahduttanut tapaus, jossa pääkaupunkiseudulla työskennellyt verkkotoimittaja on tiettävästi joutunut jättämään työnsä kirjoitettuaan liian selkeitä otsikoita. Työntekijän häikäilemätön toiminta aiheutti journalismin etiikan kannalta kestämättömän tilanteen, jossa lukijat olivat vaarassa ymmärtää otsikon perusteella, mistä jutussa on kysymys ja mikä on sen näkökulma aiheeseen.

Erityisen raskauttavaksi journalistin ohjeiden kannalta tapauksen tekee se, että samalla syntyi riski, että haastateltavilla oli mahdollisuus tietää, missä yhteydessä heidän sanomisiaan käytetään ja miten ne esitetään yleisölle.

”Tämä erikoinen havainto johti suureen käännekohtaan elämässä – mutta sitten tapahtui jotain yllättävää, joka muutti kaiken: nyt hän paljastaa syyt kohtalokkaalle tapahtumaketjulle”, kertoo tapauksen taustoista toimittajan henkilöesihenkilö Jussi Historiallinen.

Historiallisen mukaan asiaa pohdittiin toimituksessa pitkään, mutta journalistisen integriteetin säilyttäminen ei jättänyt muuta vaihtoehtoa.

”Nyt tuli vakava varoitus: nämä sinullekin tutun kielen ilmaisut voivat aiheuttaa kummallisen ilmiön”, hän jatkaa.

Anteeksi, Jussi Historiallinen, mutta olisko mitenkään mahdollista, että kertoisitte jotain konkreettista tapauksesta?

”Grafiikat näyttävät sinunkin arkeasi koskettavan muutoksen: tämä karu kirjainkooste aloitti myllerryksen – sitten työntekijä katosi yllättäen jokapäiväiseltä sijaintipaikaltaan ja syy voi olla monelle yllätys”, Historiallinen myöntää.

Nyt vittu, ettekö te osaa enää edes puhua?

”Jäätävä kuitti keskeytti haastattelun tällä rajulla hidasta vastakkaisella tavalla – Esihenkilö: ’Jäätävä kuitti'”, hän päättää puhelun.

Kategoriat
Kotimaa Tiede

Moni hallintoylilääkäri kokee tulleensa toimittajien ghostaamaksi pandemiahuipun jälkeen

(HONKAJOKI) Työterveyskyselyt kertovat hälyttäviä tuloksia suomalaisten hallintoylilääkärien työssäjaksamisesta. Moni heistä kokee nyt vakavia masennusoireita, joiden syynä on lähes aina kokemus hylätyksi tulemisen tunteesta.

”Ennen me tekstattiin Ylen paikallistoimittajan ja maakuntalehden kanssa joka päivä, joskus iltaisinkin ja viikonloppuna. Nyt ne ei enää soita edes toimistoaikana, vaikka lähetin tiedotteen! Embargolla!” tilittää Väli-Pohjan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Iivo-Niklas Fektio.

”Jos et sä soita, miks valkotakin päälle puin?” hän nyyhkyttää.

Niin sanottuna ghostauksena tunnettu ilmiö on ollut valitettavan yleinen pandemiahuipun väistyttyä. Myös monen STM:n korkean virkamiehen on kerrottu kärsivän vastaavista tai vieläkin vaikeammista jälkitiloista.

”On esiintynyt esimerkiksi sellaista pakko-oireilua, että nämä ihmiset ovat järjestäneet itselleen ja läheisilleen isoja suku- ja syntymäpäiväjuhlia vain peruakseen ne omalla määräyksellään aattopäivänä. Lisäksi on käynyt niinkin, että pystytetään lasten kanssa omalle etupihalle limonadikioski, joka sitten itse käydään välittömästi sulkemassa. Pahimmissa tapauksissa oireilu on jatkunut kuukausia”, kertoo työterveyslääkäri Marjatta Saikku-Rokuli.

Väli-Pohjan koronadenialistien yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Lipton puolestaan vaatii viranomaisilta pikaista vastausta siihen, miksi NATO-rokotukset aiotaan sisällyttää kansalliseen rokotusohjelmaan ehkä jo tämän vuoden aikana.

”Kansalaiset alistettiin 1973 kokeellisille EEC-rokotteille, ja nytkö haluamme toistaa saman virheen? Jaha, anteeksi hetkinen, tulee juuri toinen puhelu hampaaseeni”, hän sanoo.

Kategoriat
Kotimaa

Paikallinen mies lopettaa z- ja v-kirjainten käytön protestina sodalle

(ANTAA) Espoolainen paikallinen mies Markku Stalin (kok.) on ryhtynyt Suomen oloissa merkittävään mielenilmaukseen Venäjän hyökkäyssotaa vastaan. Stalin ilmoitti viikonloppuna lopettaneensa kokonaan v- ja z-kirjainten käytön, koska kirjaimet ovat saaneet sodan seurauksena synkkiä sivumerkityksiä.

”Vitutti, anteeksi harmitti aivan helve siis paljon Venäjän tuota niin noin niiden toiminta. Huh zittu, eikun”, Stalin perustelee päätöstään.

Stalin kertoo, että protesti on aiheuttanut hieman ristiriitoja ja kommunikaatiovaikeuksia kotona hänen vaimonsa Zorron kanssa, mutta hän korostaa, että omien arvojen vuoksi on oltava valmis kärsimään myös menetyksiä. Hänen mukaansa nykypäivänä ihmiset turvautuvat usein vain helppoihin symbolisiin eleisiin ja hyvesignalointiin sen sijan, että tehtäisiin todellisia rakenteellisia muutoksia.

”Olen harkinnut myös nimenmuutosta, koska nykyinen aiheuttaa nykyään harmia jo arjessakin. Olenkin miettinyt uudeksi nimekseni Juhani Stalinia”, hän jatkaa.

Aiemmin esimerkiksi Lappeenrannan bussiyhtiö lopetti z-kirjaimen käytön linjojensa tunnisteena. Syynä olivat ”saatanan urpot asiakaspalautteet joita ei enää jaksettu selvistä päin”.