(HARTWALL AREENA) Vääryysministeri Tuija Brax (virh.) ja liikemiesmoguli Hjallis Harkimo ovat päässeet sopuun eduskunnan ja jääkiekon SM-liigan tulevasta yhteistyösuunnitelmasta. Yhteistyö tulee aiheuttamaan suuria muutoksia eduskuntavaaleja koskevaan lainsäädäntöön.
Eduskuntavaaleissa otetaan käyttöön SM-liigasta tuttu 58 ottelun runkosarja, joka kestää eduskuntavaaleja edeltävän vuoden syyskuusta aina vaalivuoden kevääseen. Tämän jälkeen runkosarjassa parhaiten menestyneet puolueet ja ehdokkaat jatkavat playoff-kierrokselle.
”Tavoitteena on lisätä eduskuntavaalien mediaseksikkyyttä ja saada nuoria kiinnostumaan politiikasta. Omalta osaltani kyse on tietysti myös bisneksestä”, Harkimo toteaa.
Pienpuolueille ja sitoutumattomille ehdokkaille järjestettäisiin uudistuksen jälkeen omat leikkimieliset Mestis-vaalit, joiden voittajilla ei kuitenkaan olisi asiaa eduskuntaan.
”Työryhmämme tuli lopulta siihen tulokseen, että on viisainta lukita eduskunnan puoluekoostumus nykyiselleen. Aiemmin esitetty kolmen prosentin äänikynnys ei tuntunut riittävän tehokkaalta keinolta, mutta Hjalliksen ehdotuksesta keksimme Mestis-vaalit”, latelee Brax eduskunnan ruokalassa lautasellaan grillattuja toisinajattelijain sormia paholaisen kastikkeessa (47,90€).
Ministeri Brax korostaakin lain psykologisia vaikutuksia.
”Jatkossa äänestäjät uskaltavat ehkä rohkeammin äänestää sitä ensisijaista vaihtoehtoaan. Osa äänestäjistä jää nyt kotiin, koska on toivotonta saada omaa ehdokasta läpi. Vaikka eduskuntapaikkaa ei tulisikaan, ääni voi jatkossa riittää Mestis-vaaleissa tikkunekkuun ja kauniiseen diplomiin.”
Työryhmä esittää myös vaalifinaalin siirtämistä Hartwall-areenalle.
”Haemme uudistuksella parempia sääoloja kampanjointiin ja äänestämiseen. Hartwall-areenan sääolosuhteet ovat tiettävästi kohtalaisen vakaat ympäri vuoden”, toteaa Harkimo.
Suosikkeina kauden 2010–2011 eduskuntavaaleihin lähtevät Kokoomus, SaiPa ja Porin Ässät.
Tekijä: Vintero Apunen (avustaja)
(AIVORIIHIMÄKI) Opiskelijat valmistuisivat nopeammin, jos he maksaisivat esimerkiksi tuhannen euron suuruisen opintomaksun joka lukuvuosi. Näin ehdottaa opetusministeriön työryhmä, joka pohtii korkeakouluopintojen nopeuttamista.
Maksut tuottaisivat nykyisillä opiskelijamäärillä noin 250 miljoonaa euroa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen. Sillä voitaisiin esimerkiksi käydä jätkien kanssa kaljalla tai ostaa vaikka vaimolle jotain kivaa.
Kaikille opiskelijoille yhtenäinen lukukausimaksu on vain yksi työryhmän vaihtoehtoisista ehdotuksista. Maksujen lisäksi esillä on ollut opintojen nopeuttaminen hassujen karnevaalihattujen käyttöä edistämällä sekä kaiken opetusmateriaalin tarjoaminen jatkossa vain morse-aakkosilla. Työryhmä on myös esittänyt opetustilanteiden taustalle valtavasta megafonista soitettavaa loppua kohden kiihtyvää, vittumaista taustamusiikkia.
Kiihtyvän taustamusiikin ja tehokkaan loppukirin yhteydestä on saatu luotettavia todisteita muun muassa eduskunnan täysistunnossa teetetyissä niin kutsutuissa ”Tetris-kokeissa”.
Viimeksi lukukausimaksut nousivat esiin, kun Facebookiin perustettiin ryhmä, jossa varmaan taas vastustettiin jotakin.
Maksut tuottaisivat nykyisillä opiskelijamäärillä noin 250 miljoonaa euroa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen. Sillä voitaisiin esimerkiksi käydä jätkien kanssa kaljalla tai ostaa vaikka vaimolle jotain kivaa.
Kaikille opiskelijoille yhtenäinen lukukausimaksu on vain yksi työryhmän vaihtoehtoisista ehdotuksista. Maksujen lisäksi esillä on ollut opintojen nopeuttaminen hassujen karnevaalihattujen käyttöä edistämällä sekä kaiken opetusmateriaalin tarjoaminen jatkossa vain morse-aakkosilla. Työryhmä on myös esittänyt opetustilanteiden taustalle valtavasta megafonista soitettavaa loppua kohden kiihtyvää, vittumaista taustamusiikkia.
Kiihtyvän taustamusiikin ja tehokkaan loppukirin yhteydestä on saatu luotettavia todisteita muun muassa eduskunnan täysistunnossa teetetyissä niin kutsutuissa ”Tetris-kokeissa”.
Viimeksi lukukausimaksut nousivat esiin, kun Facebookiin perustettiin ryhmä, jossa varmaan taas vastustettiin jotakin.
(FLORIDA) Jos amerikkalaisnuorten tiedot Suomesta ovat erikoisia, voi vika olla juutalaisten ohella myös paikallisissa koulukirjoissa. Floridassa arkkitehtuuria opiskeleva suomalainen Pekka Peitsi oli pudota entisöidyltä rokokootuoliltaan, kun hän näki oppikirjansa Euroopan kartan.
”Kartassa oli nimetty kaikki maat ja merkitty jokaisesta muutama suurin kaupunki. Muut maat oli esitelty oikein, mutta Suomessa kaikki oli pielessä”, Peitsi nauraa.
Kartassa Suomen pääkaupungin nimeksi oli kerrottu ”Helsinki”. Muut kartalle merkityt kaupungit olivat ”Vantaa”, ”Espoo”, ”Tampere” ja Viipuri – joka on erikoisen painovirheen johdosta jäänyt kartalla Venäjän puolelle.
”Kyllä siellä on graafikko ollut lounastauolla, sillä Venäjän puolelle on kartalla sijoitettu myös Karjalankannas, Petsamo, Kalastajansaarento ja vanha Salla, vaikka Suomeenhan nuo kuuluvat”, Peitsi jatkaa silmät kiinni Jääkärinmarssia hyräillen.
Peitsi kertoo ottaneensa yhteyttä kustantajaan ja kertoneensa heille hullunkurisesta virheestä.
”Virhe oli yllättävä, koska kirja on alan arvostettu teos, josta on otettu jo useita painoksia. Se maksoikin satoja itsenäisen Suomen markkoja. Kustantajalta ei kuitenkaan koskaan tullut vastausta kirjeeseeni.”
Arkkitehtuurin näkökulmasta Vantaan, Espoon ja Tampereen valinta kartalle on toki perusteltua, sillä niitä kaikkia yhdistää helvetin ruma julkisivu.
”Kartassa oli nimetty kaikki maat ja merkitty jokaisesta muutama suurin kaupunki. Muut maat oli esitelty oikein, mutta Suomessa kaikki oli pielessä”, Peitsi nauraa.
Kartassa Suomen pääkaupungin nimeksi oli kerrottu ”Helsinki”. Muut kartalle merkityt kaupungit olivat ”Vantaa”, ”Espoo”, ”Tampere” ja Viipuri – joka on erikoisen painovirheen johdosta jäänyt kartalla Venäjän puolelle.
”Kyllä siellä on graafikko ollut lounastauolla, sillä Venäjän puolelle on kartalla sijoitettu myös Karjalankannas, Petsamo, Kalastajansaarento ja vanha Salla, vaikka Suomeenhan nuo kuuluvat”, Peitsi jatkaa silmät kiinni Jääkärinmarssia hyräillen.
Peitsi kertoo ottaneensa yhteyttä kustantajaan ja kertoneensa heille hullunkurisesta virheestä.
”Virhe oli yllättävä, koska kirja on alan arvostettu teos, josta on otettu jo useita painoksia. Se maksoikin satoja itsenäisen Suomen markkoja. Kustantajalta ei kuitenkaan koskaan tullut vastausta kirjeeseeni.”
Arkkitehtuurin näkökulmasta Vantaan, Espoon ja Tampereen valinta kartalle on toki perusteltua, sillä niitä kaikkia yhdistää helvetin ruma julkisivu.
(SYNKKÄ KELLARI) Seiska-lehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suomalaisten asenteet pakolaiskritiikkivastaisuutta kohtaan ovat koventuneet. Jopa puolet haastatelluista ilmoittaa suhtautuvansa siirtolaisvastaisuuskritiikin kyseenalaistamiseen aiempaa epäilevämmin. Gallupkyselyyn haastateltiin tuhatta norjalaista.
Vastaajista vain joka viides on sitä mieltä, että työperäisen maahanmuuton kritiikin vastustajat saavat julkisessa keskustelussa äänensä kuuluviin riittävällä volyymillä. Erityisen kriittisesti humanitaarismaahanmuuttokritiikkivastustusepäilyihin suhtautuvat nuoret hyvin koulutetut naiset, joista peräti 80 prosenttia ilmoittaa vastustavansa ympäristöpakolaiskritiikin vastustamisen kritiikkiä.
Homojen kirkkohäät saavat myös kannatusta
Kyselyn mukaan ylivoimainen enemmistö kannattaa lakimuutosta, jossa maastamuuton kritisoinnin vastustamisen kannattavuuden epäilemistä halutaan kritisoida.
”Kyllä kansa tietää. Missä EU, siellä ongelma. Rötösherrat kuriin”, kommentoi kyselyä Prysselistä faksilla tavoitettu Timo Soini.
Vastaajista vain joka viides on sitä mieltä, että työperäisen maahanmuuton kritiikin vastustajat saavat julkisessa keskustelussa äänensä kuuluviin riittävällä volyymillä. Erityisen kriittisesti humanitaarismaahanmuuttokritiikkivastustusepäilyihin suhtautuvat nuoret hyvin koulutetut naiset, joista peräti 80 prosenttia ilmoittaa vastustavansa ympäristöpakolaiskritiikin vastustamisen kritiikkiä.
Homojen kirkkohäät saavat myös kannatusta
Kyselyn mukaan ylivoimainen enemmistö kannattaa lakimuutosta, jossa maastamuuton kritisoinnin vastustamisen kannattavuuden epäilemistä halutaan kritisoida.
”Kyllä kansa tietää. Missä EU, siellä ongelma. Rötösherrat kuriin”, kommentoi kyselyä Prysselistä faksilla tavoitettu Timo Soini.