Kategoriat
Tiede

Uudet monitahtimoottorit säästävät polttoainetta

(TEKNIIKAN MAAILMA) Uudet monitahtimoottorit säästävät polttoainetta jopa useita kymmeniä prosentteja verrattuna vanhanaikaisiin laitteisiin. Tehokkaamman tekniikan uskotaan auttavan paitsi parantamaan kulkuneuvojen suorituskykyä, myös hidastamaan maailmanlaajuista lämpenemistä.
”Testeissämme 4-tahtimoottori kulutti jopa 150 prosenttia enemmän kuin uusi 12/8-tahtimoottori”, laboratorioteknikko Neil Peart kertoo.
Niin kutsuttu portnoy-moottori paljastettiin tänään karmiininpunaisen kuninkaan hovissa pidetyssä rumpuklinikkatapahtumassa. Tutkijat uskovat, että lähivuosina markkinoille saadaan 12/8-tahtimoottoreiden lisäksi myös ainakin 5/4-tahtikoneita, jotka soveltuvat paremmin pieniin laitteisiin, kuten mopedeihin, moottorisahoihin ja rumpulavojen nostamiseen.
Kaikkia prototyyppien ongelmia ei ole vielä saatu hiottua pois. Suurimpana esteenä laajamittaiselle käyttöönotolle on tällä hetkellä se, että portnoy-moottori saattaa vaatia useita minuutteja käynnistyäkseen. Lisäksi joitain saattaa haitata uusien moottoreiden käyntiääni, joka muistuttaa erehdyttävästi 1970-luvun progea.

23 vastausta aiheeseen “Uudet monitahtimoottorit säästävät polttoainetta”

Tulevaisuuden sana on adaptiivinen (kuormituksen mukaan säätyvä sykli) moottori, jossa eri sylinterit toimivat asynkronisesti. Kampiakselien profiili on näillä fraktaalimainen, ja käyntijaksoja voidaan kuvata parhaiten irrationaaliluvuilla. Esimerkiksi moottorille, jonka sylinterien pituuden ja säteen suhde on kultainen leikkaus, on optimaalinen käyntitahti pii (3.1415…). Jazz-muusikoille optimaalinen on itseinspiroituva moottori, tällainen kelpaa ihan hyvin bändin jäseneksi.

Tanskalaisvalmisteiset Ulrich-epätahtimoottorit ovat myös saavuttaneet vuosien aikana huomattavaa suosiota, etenkin nuorten kuluttajien piirissä. Siitäkin huolimatta että käynti on välillä hyvin, hyvin epävarmaa.

Oon käsittänyt, että collins-moottoritkin olisivat joskus 70-luvulla olleet tosi hyviä, mutta valitettavasti häviävät tänä päivänä joutavanpäiväisten muiden puitteiden varjoon, eikä tuote enää vetoa kuin konttoriväkeen, pikkujouluseurueisiin ja puhuviin gorilloihin.

Suomessa 90-luvulla kehitetylle Virtanen-Darude -moottorille ennusteltiin loistavaa tulevaisuutta ulkomaita myöten. Ongelmaksi muodostui kuitenkin korkeasta kierrosluvusta johtuva liikkuvien osien väsyminen.
”Ei prkl sen dikidikidiin tahtiin jaksa kovempikaan bile-eläin minuuttia kauempaa hetkua!”, kommentoi alan mies G.B.H. Raver Vauhdin Maailma -lehdessä.

Naulan kantaan. Olen itsekin tuskaillut käynnistymishitauden kanssa ja tapanani on nykyään rukata vehjettä käsin eteenpäin, kunnes portnoy alkaa ujeltaa.

Ja 7/8-tahtimoottorit käyvät parhaiten, kun niiden polttoaineena on Ja-lo-Vii-na-Pu-te-li. Hohhoijaa.

Mutta nuo uudet 12/8 moottorit ovat aivan yliarvostettuja suuren mäntämääränsä takia. Kuka tarvitsee niin montaa mäntää / venttiiliä, kun kovimmat jätkät prutkuttelee pienemmälläkin setillä.

Matikkamusiikki kiittää koska uudella teknologialla logistiikka toimii kevyemmin ja matikat kuskataan konsertteihin entistä ekologisemmin, jolloin jää tilaa rahan muuhun käyttöön ja kikkailijaesiintyjien egoille.

Kotimaisvalmisteiset eläkeläismoottorit taas ovat herättäneet ihastusta erityisesti Saksassa, jossa pidetään sen käynnistysäänestä ”tättärä-rättän-tä, tsih” ja tasaisen varmasta vaikkakin horjuvasta käynnistä. Myös luonnonsuojelupiirit kannattavat eläkeläismoottoria sen voimanlähteenä käytetyn etanolin vuoksi.

Thomas Haake moottorit olisivat mielestäni luotettavia vaikka kävisivätkin hieman epätasaisesti. Tosin Haake -moottori on kuitenkin pohjiltaan vain 4/4 moottori ja ei näin saavuttaisi suurta hyötyä.
Derek Roddy, George Kollias, Kai Hahto, Sami Latva ja Dave Suzuki -moottorit eivät tule edes kysymykseenkään kuin ehkä formuloissa korkean kierroslukunsa ansiosta. Nämäkin valitettavasti ovat pääasiassa 4/4 moottoreita. Kuitenkin ne ovat teknisesti pitkälle kehittyneitä, joten metallin väsyminenkään ei tule ongelmaksi.

Olinko ainoa jota huvitti karmiininpunaisen kuvinkaan hovi? In the court of Crimson King, that is.

Niin, tosiasiassahan crimson = karmosiini, eikä suinkaan karmiini (joka olisi carmine). Eli siis karmosiininpunaisen kuninkaan hovissa.

Keith Moon -moottori oli varsin suosittu 1960-luvun lopulla, mutta räjäytti sylinterit lopulta järjestäen kaikissa tuotantoon päässeissä malleissa. Myös muutamiin Rolls Royce -merkkisiin autoihin asennettiin Keith Moon -moottoreita, mutta autot todettiin markkinakelvottomiksi, kun ne ajoivat itsensä spontaanisti uima-altaaseen.

Vastaa käyttäjälle Jorma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Read previous post:
Musiikkipiireissä kinaa klassisen asemasta

(MUSIIKKITALON KUOPPA) Onko klassinen musiikki unohtumassa suomalaisessa yhteiskunnassa, maamme kulttuurieliitti pohtii. Vanha ongelma on noussut jälleen pinnalle, kun yhteiskunnan tukirahoitusta...

Close