”Kun flunssa panee kylmäksi muutaman tuhatta kansaneläkeläistä ja ison kasan työtätekemättömiä pummeja niin kummasti talous elpyy ja bkt kasvaa. Että hei vaan suuret ikäluokat”, kommentoi VM:n silloin tällöin neuvotteleva virkamies Iikka-Eugen Nihilisti.
Nihilisti huomauttaa, että pandemia toisi uutta vipinää yrityselämään. Etenkin pitopalvelu- ja hautausurakoijapuolella olisi edessään lyhyt, mutta sitäkin voittoisampi jakso.
Kansainvälinen kilpailukyky nousuun
Ministeriön laskelmissa flunssa tappaisi muutamia tuhansia suomalaisia. Luvussa on kuitenkin otettu huomioon terveysministeriön suunnittelema massiivinen rokotuskampanja, mikä VM:n mielestä olisi paras jättää tekemättä.
”Ilman rokotuksia kuolleiden määrä voisi nousta useisiin kymmeniin tuhansiin, ja sen myötä vaikutukset työmarkkinoihin ja yrityksiin olisivat aina vain paremmat. Minusta on vastuutonta alkaa tällaisten tekohengitysten avulla pitää yhteiskunnan kuormana elinkelvotonta väkeä, joka vain rasittaa maamme kansainvälistä kilpailukykyä”, Nihilisti tuumaa.
”Ammuttavaa jengiähän tässä maassa riittäisi”, hän huomauttaa.
11 vastausta aiheeseen “Valtiovarainministeriö toivoo lintuinfluenssan iskevän nopeasti”
Totta
Nii-in. Ja mikä parasta.. Tutkijat ovat tulevaisuuden uhkien sijasta onnistuneet jo selvittämään, että tuntematon tauti tappoi melki sata vuotta sitten aika ison määrän lössiä. Tutkijat ovat myös selvittäneet, että tauti saattoi tulla linnuista. Seuraavaksi tutkijat aikovat siirtyä tarkastelemaan jo 1920-luvulla tapahtuneita kuolemantapauksia… Kauan eläköön CSI!
Lisäksi pandemia vähentäisi turhia internetpohjaisia pienjulkaisuja ja krokotiileja.
Influenssaa odotellessa voi parantaa loppuelämänsä laatua vaikkapa Risto E. J. Penttilän esittämiä tuoreita tutkimustuloksia pohtien:
”Perjantaina 30.9. pidetty seminaari kokosi Sibelius-Akatemian
kamarimusiikkisalin täyteen nimekkäitä puhujia ja
osanottajia Suomesta ja ulkomailta pohtimaan musiikin tulevaisuutta. – –
Tilaisuuden avannut Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtaja Risto E. J. Penttilä toi omassa puheenvuorossaan
esille aineettomien asioiden arvostuksen nousun.
Hän painotti, että viimeaikaisten tutkimusten mukaan raha ei
enää ole tärkein motiivi työn ja tulosten tekemiseen, vaan
tilalle on tullut käsite hyvä elämä [käsite kursivoitu, toim. huom.]. Tähän liittyvät olennaisesti aineettomat arvot, kuten kulttuuri, jolla on suuri rooli esim. asuinpaikkakuntien ja työpaikkojen houkuttelevuuden lisääjänä.”
Lähde:
Äänenkuljettaja nro 6/2005-2006
Me rahamiehet sen sijaan toivomme laman tulevan. On sen verran tuota rahaa käytössä että voisi sijoittaa asuntoihin niiden hintojen romahdettua. Sitten ne myydään tuplahinnalla ja taas on lisää rahaa odottamassa seuraavaa lamaa. Lama on rahamieshen paras ystävä.
Kauan eläköön CSI? Ja kaiketi KRP samalla? Kukas tässä nyt rikoksia on mennyt tekemään? Luontoäitiä on kovin vaikea viedä oikeuden eteen.
”Lintuinfluenssapandemian välittömät hyödyt näkyvät jo tällä vuosikymmenellä julkisen sektorin lisääntyvänä dynaamisuutena, ja työmarkkinoiden joustavuuden lisääntyminen sekä maksukyvyttömien tulodesiilien harventuminen tuovat niitä kaivattuja veronalennuksia suurituloisille, ja minulle syyn jatkaa tätä mitäänsanomatonta New Public Management -jorinaa”, hekumoi EVAn puheenjohtaja, yrittämättäkään peitellä valtaisaa erektiotaan. Vaalea taloustieteiden opiskelijatar säesti pöydän alta.
Olikos se Ernst Vettori Itävalta-Unkarista?
No nyt päästiin taas asiaan. Vettori oli niin Itävallasta kuin Unkarista vain voi olla, samoin pitkänhuiskea Heinz Kuttin. Molemmat selvästi arjalaisia. Heinz Kuttin muistutti mäkihyppytamineissaan lähinnä lipputankoa, jossa nuppi on tavanomaista suurempi. Laiturin tolpaksikin sopisi mainiosti. Ja nimikin sopivasti hassu.
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen on tiedotteessaan todennut, että jokaiselle kansalaiselle ei pystytä jakamaan ilmaista rokotetta lintuinfluenssaa vastaan. ”Budjetti ja alijäämä. Budjetti. Kun on perse auki, niin on perse auki.”, vastaa ministeri toimittajalle tämän tiedusteluun syistä, jotka johtivat yllätykselliseen muutokseen hallituksen linjassa. ”Töissä käyvät, korkeasti koulutetut kolmekymppiset lapsettomat parit rokotetaan. Muille tarjotaan ilmaisia suihkuvuoroja ’peseytymistä’ varten.”, säestää baaritiskiltä Kansanterveyslaitoksen pamppu T. Kilpi. Viereisessä pöydässä Nils Gustafsson siemaa oluensa loppuun, nousee, virnistää toimittajalle ja lähtee vihellellen kohti ulko-ovea.
(Kustavin Ströömi)
Lintuinfluenssa voi parantaa huomattavasti Itämeren tilaa, väittää ornitologi ja graffiittitaiteilija Mari Metso, jonka mielestä Turun saaristossa alkaa olla jo pulaa neitseellisistä ja puhtaista kallioluodoista.
”Jo oli aikakin”, toteaa viime vuosina pakolaisena toiminut Jussi Särki. ”Ei riitä, että kalastajat hätyyttelevät meitä. Lisäksi farmarit laskevat päällemme paskaa ja nyt vielä nuo merimetsotkin. Vie pandemia joko ihmiset tai linnut niin me olemme lopultakin voittajia. Suuri olkoon Ahti.”
Taiteilijapiireissä metsojen ylikansoitus ei kuitenkaan ole ainutlaatuinen tapahtuma. ”Ollaan sitä ennenkin tapeltu rantanaapurien kanssa”, toteaa Ferdinand von Wright.