Kielitoimisto päivittää Suomen kielen sanakirjaa

(KAUNAS) Kielitoimisto aikoo uudistaa Suomen kielen perussanakirjaa. Toimiston mukaan kirjaa päivitetään ajantasaisemmaksi lisäämällä sinne joukko uusia sanoja sekä muuttamalla joidenkin vanhojen tuttujen sanojen selityksiä paremmin nykyaikaa vastaavaksi. Kielitoimiston varasaniteettivastaavan Touho Ankan mukaan etenkin monet musiikin termit kaipasivat kipeästi remonttia.
”Nykykielessä monet sanat näyttävät muuttaneen merkitystään likimain täydellisesti, ja haluamme pysytellä ajan tasalla”, Ankka vaakkuu.
Kirjan uudistetun laitoksen on määrä ilmestyä ensi vuonna, mutta Lehden väkivaltaisesta painostuksesta kielitoimisto suostui paljastamaan muutamia korjattuja kohtia:
Klassikko – Tav. musiikissa; sävellys, jota on soitettu radiossa liki tauotta vähintään kolmen kuukauden ajan, ja jonka kaikki ovat kuulleet aivan liian usein. Ei kymmentä vuotta vanhempi. Useimmiten kyseinen kappale kuuluu nk. suomirock-genreen eikä sisällä mitään musiikillisia avuja. Ks. myös radiohitti, Radio Nova, suomirock.
Radiohitti – Tav. musiikissa; kausaalisuuden periaatteita venyttävä paradoksaalinen käsite; tarkoittaa musiikkikappaletta, jota soitetaan liki tauotta radiossa siksi, koska sitä soitetaan liki tauotta radiossa. Useimmiten tähän jatkuvaan soittamiseen ei ole mitään musiikillisia perusteita, ks. lisäksi Kardia, Happoradio, Tero Vaara ym.
Radiojuontaja – Nykypäivän vastine Neiti Ajalle. Kutsuu jokaista soittamistaan kaikkiaan neljästä eri kappaleesta klassikoksi. Osaa lukea iltapäivälehtiä, esiintyy yleensä vähintään kolmen ryhmissä. Kikattaa.
Suomirock – Musiikin alalaji, jolle tyypillistä tasapaksut ja mitäänsanomattomat melodiat , mollisävellaji sekä loppusointuisuus (esim. muistelen/puistelen/luistelen etc. ad. inf.). Sanoitukset kertovat useimmiten alkoholista, onnettomasta rakkaudesta, tuskasta, tuskasta ja tuskasta. Useimmat tyylilajin kappaleista ovat myös klassikoita, huolimatta niiden musiikillisesta annista. Ks. myös radiohitti, Tero Vaara, Martti Syrjä, Olli Lindholm.
Tero Vaara, Martti Syrjä, Olli Lindholm – Suomalaisia muusikoita, jotka ovat tehneet saman sävellyksen ilman minkäänlaisia uudistuksia noin 200 kertaa kukin. Useimmat näistä kappaleista ovat myös klassikoita ja radiohittejä ilman mitään järjellistä syytä. Ks. myös omaperäisyys ja sen puute , uudistumiskyky ja sen puute sekä oivaltavuus ja sen puute.