(KUUSANKOSKI) Näin jalkapallo- ja jääkiekkojoukkueiden taaperruksen aikana kuulee usein esitettävän kysymyksen: onko Suomessa ollenkaan voittamisen kulttuuria? Nyt tähän retoriseen pulmaan on annettu konkreettinen vastaus, kun suomalais-ruotsalainen arkeologiryhmä on löytänyt Itä-Suomesta Suomussalmen liepeiltä muinaisjäänteitä, jotka osoittavat voittamisen kulttuurin kiistattomasti vaikuttaneen seudulla, tosin kauan, kauan sitten.
”Nämä löydökset osoittavat kiistattomasti, että Suomen alueella on aikanaan vallinnut hyvin voimakas ja laajalle levittäytynyt voittamisen kulttuuri. Radiohiilimenetelmän avulla kulttuurin kukoistuskaudeksi on määritelty noin 1000-1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua”, kertoo arkeologiryhmän johtaja Pentti Matikainen takatukka väristen.
Tähän tutkijoiden ”arkeologiseksi aarreaitaksi” nimittämään muinaislöytöön törmättiin, kuinkas muuten, sattumalta, kun paikallinen maanviljelijä peltoa kääntäessään huomasi kynnöksen pohjalla outoja luun- ja kivenkappaleita. Ne ovat voittamisen kulttuurin viimeiset jäännökset suomenniemellä.
Vaikutteita myös kielessä
Matikaisen mukaan voittamisen kulttuuri on omana aikakautenaan hallinnut liki koko nykyistä Suomen aluetta, muutamia eristyneitä osia lukuun ottamatta. Hän arvioi, että kulttuurin teknologinen taso oli selvästi ympäröiviä kansoja korkeammalla, mikä takasi sen menestyksen – mutta vain lyhyeksi aikaa.
”Lähes kiistatta voidaan osoittaa, että voittamisen kulttuuri katosi Suomesta viimeistään 800-luvulla eaa. ja sen viimeiset edustajat sulautuivat valtaväestöön muutamien satojen vuosien kuluessa”, teoretisoi Matikainen.
Kulttuurin tuhoksi koituivat ilmeisesti tutut seikat; lukuisat tilastotappiot, heikot vieraspelit, taktinen taitamattomuus ja johdon eripuraisuus pelisysteemistä. Täysin kulttuurin vaikutteet eivät kuitenkaan ole kadonneet.
”Esimerkiksi Suomen kielessä elää edelleen muutamia tälle kulttuurille tyypillisiä ilmaisuja kuten ’hattutemppu’, ’vierasvoitto’, ’lopputurnauspaikka’ ja ’venyminen’, jotka eivät olisi voineet syntyä nykykulttuurin oloissa”, huomauttaa Matikainen.
Monet muut voittamisen kulttuurin käsitteistä ovat kuitenkin saaneet väistyä sen valloittaneiden kansojen termistön tieltä. Tämän prosessin myötä Suomi tuntee mm. sellaiset sanonnat kuten ’tavoitteemme on nolla-nolla-tasapeli’, ’hyvä taistelu’, ’joka jätkä teki parhaansa’ sekä ’miksi meille käy aina näin.’
2 vastausta aiheeseen “Voittamisen kulttuurin jäänteitä löydetty kaivauksissa”
Luulenpa, että voittamisen kulttuurin alamäki alkoi siinä vaiheessa, kun Suomi Ruotsin yhteydestä Venäjän valtakuntaan siirrettiin. Autonomian aikahan se sai suomalaisen kulttuurin kukoistamaan…
Ennen kaikkea Jalkapalloliiton johtohahmot Antti Hämäläinen ja Pekka Muurinen ovat muistuttaneet kulttuurin nykytilasta. ”Eteenpäin on menty”-lausahdus 3-0 tappiossa sekä useissa johtoaseman menettämisissä muistuttanevat suomalaisia hiilikuitukaudella tappiokulttuurista luuserimentaliteettiin syventyneestä tilanteesta. Suomen urheilukulttuurissa on selkeä kulta-aika meneillä; edellistä olympiakultaa tuskin kukaan enää muistaakaan.