(SUOMI, VALITETTAVASTI) Kampanjointi ensi kevään eduskuntavaaleihin käy jo nyt tulikuumana. Asiantuntijoiden mukaan keskeisimmäksi vaaliteemaksi nousee se, miten Suomi selviää tulevien vuosikymmenten haasteista, kuten väestön ikärakenteen muutoksesta, vientiteollisuuden murroksesta ja eläkejärjestelmän rapautumisesta. Teeman tärkeyden huomaa siitä, että erittäin monet ehdokkaat ja puolueet ovat nostaneet kampanjansa keskiöön kysymykset siitä mitä ne homot oikein kotonaan puuhaavat ja siitä, onko naapurin Salimalla oma uintivuoro.

“On selvää, että eläkesysteemin suurremontti on mahdoton toteuttaa jos on näitä homoja, koska ne ei maksa veroja ja missäs minä olinkaan”, pohtii protestiehdokas Rehti Lapin-Mies, jolla on oikeasti aika paha olla.

Erityisen suurta huomiota viime viikkoina on herättänyt vahvassa gallupnousussa olevien perussuomalaisten aloite, jonka mukaan kaikkien homoseksuaalien olisi jatkossa käytettävä paidanrinnuksessaan vaaleanpunaista kangaskolmiota. Aloitteen tarkoituksena on kohentaa maamme kansainvälistä kilpailukykyä ja parantaa vanhustenhuollon tilaa. Ehdotus on kerännyt suurta suosiota internetin keskustelupalstoilla, jossa sitä on pidetty raikkaana ja ryhdikkäänä avauksena vanhojen puolueiden arjesta vieraantuneiden juhlapuheiden keskellä.

“Homot ja lesbot senkun pelottelevat suurta enemmistöä, joka yrittää kaikin keinoin jatkaa elämää ja ihmislajia”, sanoo eräs ihan oikea ihminen ihan tosissaan. Siis vittu oikeasti sanoo, julkisesti ja omalla nimellään, ei tällaista pysty keksimään. Miettikää, vuonna 2010. Mitä helvettiä, siis mitä helvetin helvettiä täällä oikein tapahtuu ja mistä pääsee ulos?

Vähemmästäkin pitää kiskoa myssy silmille.

Rohkeat esitykset jakavat mielipiteitä

Suuret puolueet ovat toistaiseksi suhtautuneet ehdotukseen ristiriitaisesti. SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen mielestä pitää tarkoin pohtia, olisiko kolmion kenties oltava väriltään turkoosi tai ehkä beige. Myöskään kolmion koosta ei ole puhuttu riittävästi, Urpilainen kritisoi. Kokoomuksen Jyrki Katainen puolestaan arvioi, että asia on omantunnonkysymys, johon puoluejohdon ei ole syytä ottaa jyrkkää kantaa.

Keskustasta ei saatu kommenttia jutun painoon mennessä, koska kaikki olivat käräjillä.

Ennen kolmiokohua poliittista kenttää puhuttivat perussuomalaisten aloitteet ruotsin puhumisen kieltämisestä julkisilla paikoilla, 150-metristen veteraanimonumenttien pystyttämisestä kaikkien kaupunkien keskustaan ja kansalaisoikeuksien porrastamisesta sen mukaan, montako todistettavasti kantasuomalaista henkilön iso- ja isoisovanhempien joukossa on. Ehdotukset ovat keränneet suurta suosiota internetin keskustelupalstoilla, joissa niitä on pidetty raikkaina ja ryhdikkäinä avauksina vanhojen puolueiden arjesta vieraantuneiden juhlapuheiden keskellä.

Suuret puolueet ovat toistaiseksi suhtautuneet ehdotuksiin ristiriitaisesti. SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen mielestä pitää tarkoin pohtia, onko pitäisikö monumentin olla 180-metrinen. Myöskään isoisoisovanhempien taustasta ei ole puhuttu riittävästi, Urpilainen kritisoi. Kokoomuksen Jyrki Katainen puolestaan arvioi, että tällaiset asiat ovat omantunnonkysymyksiä, johon puoluejohdon ei ole syytä ottaa jyrkkää kantaa.

Keskustasta ei saatu kommenttia jutun painoon mennessä, koska kaikki olivat käräjillä.

Keskustelun kiihtyminen ennakoi Lehden vaalieksperttien mukaan äänestysvilkkauden kasvua ja “todennäköisesti historian murheellisinta vaalikampanjaa“.