Lehti

(ABU GARCIA GHRAIB) Valtaosa suomalaisista suhtautuu myönteisesti siihen, että heikentyvän huoltosuhteen ja pienenevien ikäluokkien tuomia haasteita valtiontaloudelle paikattaisiin työperäisen maahanmuuton avulla. Erityisen positiivisesti yli puoluerajojen suhtaudutaan sellaiseen työperäiseen maahanmuuttoon, joka koostuu syntyperäisistä suomalaisista, jotka ovat asuneet maassa koko ikänsä. Tiedot selviävät Helsingin yliopiston korrelaatio- ja kasuaalitutkimuksen huippuyksikön selvityksestä.

”Suosituin työperäisen maahanmuuton muoto oli tosiaankin tämä ’Menkää pois’ -nimellä kutsumamme skenaario, mutta kannatusta keräsi myös malli, jossa aamuisin eräs Ahmed tulisi maahan tekemään noin 40 000 ihmisen työpanoksen ja menisi illaksi takaisin sinne mistä tulikin. Myös tätä ns. Woltti-skenaariota kansalaisten enemmistö piti tavoittelemisen arvoisena”, kertoo huippuyksikön tutkimusprofessori Juhana Brandfilt.

Selvityksen mukaan vähintään 80 prosenttia vastaajista oli vähintään melko samaa mieltä väitteestä, että ”työperäinen maahanmuutto voi olla tarpeen, jotta nykyiset hyvinvointipalvelut voidaan tulevaisuudessakin säilyttää edes valkoiselle miehelle”. Brandfiltin mukaan Suomessa vallitseekin selvä konsensus siitä, että niiden muiden pitäisi tehdä enemmän tämänhetkisen elintasomme ylläpitämiseksi.

Tuleeko maahanmuuton varjolla Suomeen ihmisiä ulkomailta?

Työperäinen maahanmuutto ei kuitenkaan ole ongelmattomaksi koettu keino. Moni vastaajista epäili, että työperäisestä maahanmuutosta voisi seurata ilmiö, jossa ulkomailta muuttaa ihmisiä Suomeen. Tätä ei pidetty tavoittelemisen arvoisena tulevaisuudennäkymänä. Sen sijaan esimerkiksi polttoaineveron alentamista pidettiin varsinkin miesvastaajien keskuudessa hyvin suositeltavana työperäisenä maahanmuuttona.

Brandfiltin mukaan suomalaisista voidaankin selvityksen perusteella tunnistaa erilaisia profiileja, joiden suhtautuminen ja asenteet työperäiseen maahanmuuttoon vaihtelevat selvästi.

”Esimerkiksi oikeistolaisiksi itsensä lukevien miesten joukossa yleisin profiili on ’rationaalinen ja kriittinen talousajattelija’. Hän suhtautuu työperäiseen maahanmuuttoon viileän realistisesti ja siksi haluaisi mamut vittuun”, kertoo Brandfilt.

(RANTASALMI) Suomalaiset ovat kilvan intoutuneet keksimään energiansäästötapoja tulevan talven varalle. Rajusti nousevat hinnat ja kiihtyvä inflaatio pakottavat ihmiset etsimään tinkivaraa naapuriakin kauempaa ja joskus jopa omastakin kulutuksesta.

Mielipidekyselyjen ja ympärille katsomisen perusteella mukaan moni on jo aloittanut säästötalkoot sammuttamalla valot omalta vintiltään. Gallupanalyytikko Juho Paidaton muistuttaa, että kyseessä on perinteinen vanhan kansan konsti.

”Esimerkiksi sotien jälkeen jopa kokonaiset sukupolvet saattoivat elää vuosikymmeniä koskaan laittamatta valoja päälle”, hän huomauttaa.

Paidattoman mukaan on myös selviä merkkejä, että yhä useampi on alkanut käydä yhä hitaammalla hinnankorotusten ja ahdistavien sotauutisten paineessa. Näin voidaan säästää energiaa esimerkiksi kotimaiseen syrjintään, joka koetaan mittausten perusteella verrattomasti aseapua halvemmaksi keinoksi auttaa Ukrainaa sodassa.

Ilahduttavaa on kommentaattorien mukaan ollut yrityselämän liittyminen talkoisiin. Tilastoista on havaittu, että muun muassa viestintätoimistot, ajatuspajat ja yksittäiset elinkeinoelämän vaikuttajat ovat voimakkaasti lisänneet kuuman ilman tuotantoaan syksyn aikana. Tämä synnyttää välittömiä lämpöenergiahyötyjä ja voi samalla tukea pohjoismaista tuulivoiman tuotantoa muutoin melko tyynessä säässä.

Säästövinkit tulevat silti tarpeeseen ilmojen viilentyessä. Paidaton kehottaa kuitenkin odottamaan omiin housuihin kusemista talven kovimpiin pakkaspäiviin, jolloin toimenpiteestä saatava rajahyöty on merkittävästi tämänhetkistä suurempi.