Kategoriat
Politiikka Talous

Työttömyys häviää Suomesta jo lähiviikkoina – syynä budjettiriihen jättiuudistus

Uuden ulkoasun ja termistön mukaiset tilastoinnit otetaan käyttöön vielä kuluvan vuoden aikana. Valmisteluryhmä neuvoo, että siihen asti heikolta vaikuttavia tilastoja kannattaa katsoa päällään seisten, jolloin laskevat trendit vaikuttavat nousevilta. Tai vaihtoehtoisesti silmät voi laittaa tosi tosi sirrilleen, jolloin kaikki kuviot näyttävät harmailta suhruilta. Kuva: Tilastokeskus, kuvankäsittely naapurin Oliver, 5v.

(RANTASALMI) Voivottelu Suomen synkistä työttömyysluvuista loppuu tämän syksyn budjettiriiheen, kertovat monistakin asioista perillä olevat hallituslähteet Lehdelle. Hallitusohjelman lupauksista poiketen työllisyys ei ainoastaan tule kasvamaan reippaasti vaan työttömyys häviää maasta kokonaan.

Mullistuksen taustalla on usean ministeriön ja hallitusryhmien valmistelema jättiuudistus, jossa virallisista tilastoista ja yleiskielestä poistetaan termi työttömyys ja sen kaikki johdannaiset. Jatkossa työttömien sijaan aletaan puhua ”tarjokkaista” ja työttömyyden sijaan ”tarjokkuudesta”.

”Itsestäänselväähän on, että työn runsas tarjonta vaikuttaa työllisyyteen, kasvattaa kysyntää markkinoilla ja lisää myös mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Se on siis yksinomaan myönteinen asia. Ja kuka olisi enemmän tarjolla kuin henkilö, jolla ei ole juuri nyt mitään tehtävää! Harvoin, jos koskaan, on yksikään hallitus toiminut niin rivakasti kuin nykyinen tällä saralla. Tarjokkaiden määrä on vain parissa vuodessa kohonnut useilla kymmenillä tuhansilla. Pitkäaikaistarjokkaita puolestaan on pian enemmän kuin vuosikymmeniin, mikä on saavutus jota pitäisi juhlia eikä moittia”, kertoo valmistelutyöryhmän poliittinen sihteeri Elmeri Olmi-Aksolotli.

Olmi-Aksolotlin mukaan perisuomalainen pessimismi ja kateellisuus kuitenkin ovat estäneet valoisan kehityksen näkemistä, ja sanavalinnoilla on ollut siinä valitettavan suuri merkitys. ”Työttömyys” näyttäytyy stigmana, joka vaikeuttaa menestystä työelämässä ja johtaa pahimmillaan jopa syrjäytymiseen ja mielenterveyden haasteisiin. Tämä aikansa elänyt poltinmerkki siirretään nyt kertaheitolla historiaan.

”Kun ihminen on ylpeästi tarjokkaana, hänen itsetuntonsa kohenee, ja rekrytoijakin osaa paremmin kiinnittää huomiota hänen potentiaaliinsa ja tärkeään rooliin työmarkkinoilla. Tavoitteemme on, että yhä useampi suomalainen pääsisi tähän asemaan, Ja tietenkään tarjokkaat eivät etuoikeutetun tilanteensa vuoksi tarvitse niin paljon tukia kuin ennen, mikä tuo huomattavia säästöjä valtiontalouteen”, hän sanoo.

Opposition tarjokkuuskritiikki kumisee onttouttaan

Hallituslähteiden mukaan muutos tarkoittaa samalla pläkkiselvästi sitä, että opposition ja ammattiyhdistysliikkeen esittämältä kritiikiltä hallituksen politiikkaa kohtaan putoaa pohja.

”Tämän jälkeen kuuluisa sokea Reettakin näkee, että ei oppositio ole pystynyt viime vuodet kuin kikkailemaan tilastoilla ja ehdottamaan näennäisiä temppuja. Hallitus sen sijaan iskulauseensa mukaisesti puhuu teoin, mistä tämä muutos on paraatiesimerkki”, kertoo neuvotteluja hiukan epämiellyttävän lähellä oleva lähde.

”Ajatelkaa sitä valtavaa asennemuutosta! ’Tarjokkuus, viina, kirves ja perhe’ on jatkossa tarmokkaan pk-yrittäjyyden ja kansankapitalistisen sijoittajahengen ylistysveisu”, hän jatkaa.

Muutoksen seuraukset näkyvät myös kansainvälisesti: Suomi singahtaa yhdessä yössä Euroopan tarjokkuuskärkeen, ja budjettiriihestä odotetaan vielä lisätoimia, jotka varmistaisivat maamme ykköspaikan tässä mittelössä. Rohkaisevana merkkinä järjestelmän tehosta pidetään muun muassa sitä, että monet suomalaiset ovat tarjokkaita jo useammassa sukupolvessa.

”Tietysti jotkut julkisuushakuiset kellokkaat ovat syyttäneet uudistusta väsyneesti ’orwellilaiseksi’, mutta siitä tämä on kaukana. Tämä on mitä puhtain ’sammallahtelainen’ toimenpide”, kehaisee Olmi-Aksolotli.

Kategoriat
Talous Tiede

Turkistarhaus voikin olla pelastus agorafobiasta kärsiville ketuille

(PELKOSENNIEMI, KKO) Turkistarhaus saattaa olla tulevaisuuden Suomelle todellinen rahasampo, kertovat lähteet, joille maksetaan sen kertomisesta Lehdelle. Alaa viime vuosina koetelleet huonot uutisetkin voivat heidän mukaansa osoittautua onnenpotkuksi nurinkurinmaassa.

Olemme tietenkin saaneet jo kauan kuulla erilaisten ideologisten tahojen suusta kaikenlaista panettelua, kuten että tarhaustoiminta olisi tappiollista ja lainoituskelvotonta, tai jostain todellisuudelle vieraasta ’eettisestä’ näkökulmasta tyystin katastrofaalista, haitta Suomen kansainväliselle maineelle tai sellaisen ääriliikkeen kuten THL:n väittämänä jokin mystinen ’kulkutautiriski’. Mutta jos jätämme sivuun talouden, etiikan, maineen ja terveyden, niin minä kysyn, mitä aitoja argumentteja tarhausta vastaan muka on? Sanokaapa se”, myhäilee viestintäkonsultti Jalmari Yersinia-Pestis.

Hän huomauttaa, että olisi suorastaan kammottava visio, jos suomalaiset eivät enää sulkisi eläimiä pieniin häkkeihin, tappaisi niitä ja myisi nahkoja autoritaarisiin maihin – ja joku kiinalainen tai kreikkalainen tekisi sen vittumaisemmin.

”Pitää muistaa, että suomalainen eläinten tappaminen tehdään aiempien sukupolvien työtä kunnioittaen eikä minkään kylmän suurpääoman lukuun, kasvottomasti ja nimettömästi.”

Puheita eläinten lajityypillisen käyttäytymisen estymisestä häkkioloissa Yersinia-Pestis pitää kummallisina. Hän harmittelee, että itseään ns. eläinsuojelijoina pitävät ihmiset näkevät eläimet pelkkänä massana eikä yksilöinä, joilla on omat individuaalit tarpeensa.

”Jos nyt vaikka siniketulla on paha agorafobia, niin kysyn vaan, eikö ole todellisen eläinystävän teko pitää se pienessä häkissä yhteisöllisesti lajikumppaniensa seurassa kuin jättää se yksin avaraan armottomaan luontoon, jossa vaanii erilaisia saalistajia?”

Kategoriat
Seksivau Talous Tiede

Eksegetiikan tutkijat erimielisiä valtiovarainministeriön muistioiden tulkinnasta – ”Pitää ymmärtää vertauskuvalliset merkitykset”

person holding magnifying glass
Tutkijat eivät pidä poissuljettuna, etteikö valtiovarainministeriön kätkettyjen kirjoitusten teknisistä liitteistä paljastuisi myös Jumalan salattu nimi. Photo by Mick Haupt on Unsplash

(PATMOS) Kotimaisissa ja kansainvälisissä eksegetiikan tutkijapiireissä on revennyt raju oppikiista Suomen valtiovarainministeriön pyhien kirjoitusten toisistaan poikkeavien versioiden tulkinnasta. Hurjimmissa puheenvuoroissa on kuultu syytöksiä harhaoppisuudesta ja jumalanpilkasta muun muassa Pannonian Johannesta kohtaan, mutta viitteitä kompromissistakin on jo näkyvissä.

Kohu alkoi tässä kuussa, kun arkeologisissa kaivauksissa Helsingin muinaisen ydinkeskustan alueelta löydettiin kaksi kirjoitusta, joita molempia pidetään valtiovarainministeriön laatimina, mutta joiden näkemykset keskeisistä uskon opinkappaleista kuten dynaamisista vaikutuksista ja itserahoitusasteesta eroavat selvästi toisistaan.

Varhaisempi teksti suhtautuu näihin hengellisiin ilmiöihin hyvin kriittisesti ja asettaa paikoin niiden olemassaolon kyseenalaiseksi, kuten jakeissa ”Empiirinen tutkimus ei selkeästi tue sitä, että yhteisöverokannan alentaminen lisäisi merkittävästi kasvua tai toimena rahoittaisi itse itsensä. Koiniks-mitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin!” Sen sijaan myöhempi versio samasta tekstistä sivuuttaa tämän kokonaan, ja toteaa veroalen maksavan itsensä takaisin peräti 60-prosenttisesti.

Eksegeetikkoja näin suuri teologinen kuperkeikka ilmeisen lyhyen ajan sisällä on kummastuttanut suuresti, ja koulukunnasta riippuen jompaa kumpaa tekstiä on pidetty myöhempinä aikoina laadittuna väärennöksenä, tai sitten on arveltu kyseessä olevan esimerkiksi käännösvirheestä johtuva sekaannus.

Toisaalta historian saatossa on ollut tavallista, että dynaamiseksi vaikutukseksi kutsuttua, nykyihmisen silmin yliluonnolliselta vaikuttavaa ilmiötä on tulkittu eri tavoin. Keskiajalla katolinen kirkko piti sitä eteläranskalaisten kataarien harhaoppina, kun taas koptikirkossa sillä on aina ollut vakiintunut asema niiden tapojen joukossa, joilla Pyhä Henki vaikuttaa seurakunnassa. Myös myöhempi amerikkalainen niin sanottu menestyksen teologia ammentaa dynaamisia vaikutuksia käsittelevistä kirjoituksista.

Jumaluusopin ja eksegetiikan tutkija, tuomiolukkari Älä-Tee-Huorin Hämäläinen arvioi, että kiistan keskellä on unohtunut se perusasia, että pyhiä kirjoituksia tulisi aina tarkastella kirjaimellisen asunsa ohella vertauskuvallisesti. Tällä tavoin nyt käsillä oleva kiista löytää nopeasti ratkaisun.

Tässä varhaisemmassa tekstissä pistää heti silmään, miten sen kirjoittaja etäännyttää itsensä aiheesta ja toteaa, että tämä mystinen entiteetti ’empiirinen tutkimus’ asettaa dynaamiset vaikutukset kyseenalaiseksi, ei hän itse. Vaikka meillä ei olekaan selkeää tietoa siitä, mikä tai kuka tällainen ’empiirinen tutkimus’ oikeastaan on, sillä todennäköisesti viitataan vertauskuvallisesti johonkin senaikaiseen lahkoon tai kilpailevaan pakanauskoon, joka ei tunnusta näitä meille yhteisiä opinkappaleita. Näin ollen tulkinta kääntyy päälaelleen, ja kriittiseltä vaikuttanut tekstinkohta onkin kirjoittajan oma kiihkeä tunnustus dynaamisten vaikutusten puolesta. Myöhempi teksti vain korostaa samaa näkökantaa, vain selkeämmin ilmaistuna. Näennäinen ristiriita versioiden väliltä katoaa”, Hämäläinen selittää.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Marginaaliveron lasku innosti suurituloisen pelastamaan lapsen palavasta talosta ja koiranpennun hukkumasta

people in white shirt holding clear drinking glasses
Nämäkin lääkärit tekevät jatkossa töitä viikon jokaisena päivänä sekä torjantaisin. Photo by National Cancer Institute on Unsplash

(ALAJÄRVI) Espoossa koettiin ensin kauhunhetkiä ja sitten ilonpurkauksia keskiviikkona, kun uhkaavat tragediat muuttuivat hallituksen kasvutoimien seurauksena menestystarinoiksi. Päivän sankari oli paikallinen suurituloinen Teemu Parkkipaikka, joka vain parin tunnin aikana pelasti lapsen palavasta talosta, nouti koiranpennun turvaan järvenselältä, auttoi kolme mummoa vilkkaan kadun yli ja samalla tuotti runsaasti verotuloja, joilla rahoitetaan kaikkien suomalaisten palveluita ja hyvinvointia.

Mikä on moisen urhoollisuuden selittäjä? Parkkipaikka suhtautuu urotekoihinsa vaatimattomasti – hänen mukaansa kaikki johtuu vain siitä, että esteet ahkeruudelle on yhteisin voimin poistettu.

”Kun viime viikolla kuulin hallituksen aikovan kehysriihessä laskea suurituloisimpien verotusta ja etenkin rajata marginaaliveroasteita, tiesin, että aikani on tullut. Jo seuraavana iltapäivänä ajoin tiehensä takapihalla sinitiaista ahdistelleen näädän, nostin 220kg suorille käsille ja juoksin puolimaratonin 13 kilometrissä – ja se oli vasta alkua”, iloitsee Parkkipaikka.

Hän kertoo, että olisi jo aiemmin kovasti halunnut lisätä työtuntiensa määrää, mutta kun hän yritti mennä toimistolle takomaan lisää myyntikatetta, seisoi ovensuussa jopa yli 55 prosentin marginaalivero ja väkivalloin esti häntä pääsemästä ovesta sisään. Joinakin kertoina marginaalivero oli myös piilottanut Parkkipaikan hiiren sekä näppäimistön, laittanut purukumia työtuolille ja julkaissut firman intrassa ilkeitä juoruja pikkujoulujen jatkoilta talousosaston Pirjon kanssa.

Korkean verotuksen puolustajat ovat kateellisia

Kriitikkojen mielestä on erittäin epätodennäköistä, että veroale lisäisi tehtyjen työtuntien määrää, eikä aiempi tutkimus esimerkiksi Ruotsin muutoksista tällaista tulkintaa heidän mukaansa tue. Espoolainen aito esimerkki kuitenkin todistaa, että kritiikeissä lienee enemmän kyse kateudesta tai talkoohengen puutteesta.

Parkkipaikka onkin jo toiminut innoituksena lähistöllä asuvalle erikoislääkäri Petri Verorälssille. Hän aikoo välittömästi lopettaa nelipäiväisen työviikon tekemisen yksityisellä lääkäriasemalla työterveystehtävissä ja siirtyä jopa kahdeksanpäiväiseen malliin terveyskeskuksessa muuttotappioalueella.

”Suoraan sanoen vituttikin viettää enemmän aikaa perheen ja ystävien kanssa, autella ikääntyviä vanhempia arjessa tai harrastaa perhokalastusta. Onneksi kannustimet on vihdoin mitoitettu oikein, koska enemmän kuin vapaa-ajasta tykkään kuunnella päivät pääksytysten potilaiden ruikutusta keksityistä vaivoistaan tai ronkkia vanhusten peräsuolia. Vaimokin tykkää”, sanoo Verorälssi ilahtuneena.

Kategoriat
Politiikka Talous

Orpon hallitus: Riihipäätökset vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja turvallisuutta

brown and white smoke on brown rock formation
Puoliväliriihessä linjatuilla toimilla tuetaan vahvaa ja vakaata talouskasvua. Photo by Luke Jernejcic on Unsplash

(VALTIONEUVOSTO) Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmasta. Tehtyjen päätösten ytimessä ovat Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Samalla hallitus huolehtii julkisen talouden kestävyydestä. Kasvupaketti rahoitetaan vastuullisesti muita julkisen talouden tuloja lisäävillä ja menoja vähentävillä toimilla.

Suomalainen hyvinvointi turvataan vain työllä ja yrittämisellä. Teemme nyt ratkaisuja, jotka parantavat työn kannustavuutta ja suomalaisten ostovoimaa tuntuvasti, ja joilla saamme talouskasvua liikkeelle. Jo aiemmin ja nyt tehtyjen kasvutoimien kokonaisuudella varmistamme, että Suomi pystyy entistä paremmin kilpailemaan investoinneista”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.

Hallitus on jo aiemmin tekemillään päätöksillä lisännyt Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä. Uudistukset työmarkkinoille, mittavat panostukset tutkimukseen ja kehitykseen sekä varmaan ja puhtaaseen energiaan täydentyvät nyt kasvutoimilla, jotka vahvistavat erityisesti työn, yrittämisen ja investointien edellytyksiä. Hallitus on rakentanut kokonaisuuden hyödyntäen muun muassa Risto Murron johtaman kasvutyöryhmän raporttia.

Hallitus pitää kiinni tavoitteestaan vakauttaa julkisen talouden velkasuhteen kasvu hallituskauden aikana. Hallitus on myös sitoutunut noudattamaan valtiontalouden menoja koskevaa kehysmenettelyä ja hallitusohjelman mukaista kehyspäätöstä. Vastuullinen taloudenpito edellyttää, että kasvua tukevista toimista aiheutuvia verotulomenetyksiä kompensoidaan muilla julkisen talouden tuloja lisäävillä ja menoja säästävillä toimilla. Menosäästöillä varmistetaan myös valtion menokehysten noudattaminen.

Poimintoja:

  • Saattohoito: Toteutetaan pikaisesti lain sanamuotojen tarkennus, jotta jokaiselle tulee lakisääteinen oikeus saattohoitoon.
Kategoriat
Talous Ulkomaat

Trumpille ehdotetaan degrowth-tunnustuspalkintoa

blue red and yellow abstract painting
Havainnekuva Yhdysvalloista vuonna 2026. (Lähde: Valkoinen talo) Photo by Simon Champagne on Unsplash

(EL PASO) Yhdysvaltain presidentti Donald Trump (pnf) on ehdolla arvostetun ympäristöpalkinnon saajaksi. Useat maineikkaat luonnonsuojelun ja taloustieteen vaikuttajat esittävät Trumpille kunniamainintaa vuoden 2025 vaikuttavimmasta degrowth-teosta keskiviikkoisen tullipäätöksensä ansiosta.

Yhdysvallat määräsi tulleja lähes kaikille maailman maille, koska ne ovat olleet ihan epistä ja sitäpaitsi toi alotti. Ulkopuolelle jäi vain muutamia valtioita, kuten presidentin oma vaalipiiri Venäjä. Palkintolautakunnan edustaja Katherine Noworth sanoi perusteluissaan, että Yhdysvaltain uusi globaaliin talouskasvuun kriittisesti suhtautuva linja on tervetullut muutos uusklassisen taloustieteen dogmien hallitsemaan politiikkaan.

Noworth tunnetaan niin sanotusta muffinssitalous-teoriastaan, jonka mukaan perinteinen talous on ihan epistä ja sitäpaitsi toi alotti. Teorialla on ollut viime vuosina suuri kannatus muun muassa naapurin hipin ja abiturienttien keskuudessa.

Toistaiseksi on epävarmaa, miten muut valtiot suhtautuvat tullipäätökseen. Trump itse on kuitenkin ilmoittanut, että ellei vastausta kuulu, hän pidättää hengitystään niin kauan, että hänelle tapahtuu jotain.

”Kalaa, kiitos”, presidentti sanoi.

Kategoriat
Politiikka Talous

Suuryritykset peräänkuuluttavat talouden piristämiseksi verovähennyskelpoista talvisodan henkeä

white sofa chair near window
Tämänkin rappiotilan paikalla voisi olla lupaava innovaatio, jos vain yritysten kannustimista pidettäisiin parempaa huolta. Photo by Lee Blanchflower on Unsplash

(NOUSIAINEN) Suomen talous on madellut jo vuosia ja kasvun idut ovat jääneet oraalle, vaikka poliitikot ovat jo pitkään panostaneet perinteiseen hyväksi todettuun myötäsykliseen talouspolitiikkaan. Suuryritykset ja muut talouden voimatekijät peräänkuuluttavatkin nyt erityistä talvisodan henkeä, yhteisöverovähennyskelpoisessa muodossa, jotta maamme nousisi uuteen kukoistukseen.

”Elinkeinoelämä on ollut aina valmis tekemään kaiken voitavansa, mihin yritystuki suinkin yltää, niin myös tällä kertaa. Suomi on tunnettu siitä, että tiukan paikan tullen meillä yhdistetään voimat ja ryhdytään rehteihin talkoisiin, listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus säilyttäen”, muistuttaa Elinkeinoelämän keskusvallan kaleeripäällikkö Zacharias Sika.

Sian mukaan olisi kuitenkin suotavaa, että valtiovalta tekisi julkisen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta pieniä, mutta kannustavia vastaantuloja yrityksille ottaen huomioon haastavan investointiympäristön ja toisaalta työntekijäpuolen hallituskauden aikana saamat mittavat etuudet.

”Hallitushan on määrätietoisesti toiminut jo parin vuoden ajan sanoisinko työntekijän lukuun. Ajatellaan vaikka tehtyjä muutoksia ansiosidonnaiseen turvaan, joilla nimenomaan taataan nopeampi työllistyminen sopivaan työhön, niin ovathan nämä jo aikamoinen kultainen laskuvarjo monen paikkansa menettävän toimitusjohtajan ahdinkoon verrattuna”, Sika toteaa.

”Toisena esimerkkinä nostaisin tämän muutoksen, että irtisanomiseen tarvitaan edelleen syy. Syy! Anteeksi, mutta lähimmissä verrokkimaissamme Etelä-Sudanissa ja Nicaraguassa varmaan naurettaisiin katketakseen tällaisille kultapossukerhosäännöille. Mutta ymmärrämme toki, että työmarkkinoilla tasapuolisuus on tärkeää ja eri osapuolten on voitava tuntea itsensä kuulluksi. Tämä on meillekin ollut aina tärkeä periaate. Reiluuttahan tässä vain haetaan”, muistuttaa Sika.

Elinkeinoelämän yhteisjulistus ”Karaa pyllyyn plebeijille” luovutettiin tällä viikolla pääministeri Petteri Purralle (amk). Sen on allekirjoittanut yli 200 eri toimijaa ja Mähönen.

”Roses are red / Hallitus is blue / Tässä kara pyllyyn / Just for you”, herkistyy Sika.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka Talous

Hyvinvointialueiden valtuustojen tehtäviä priorisoidaan tanhuun ja pahkatöihin

women in green and brown dress dancing
Vaikutusarvioiden mukaan suomalaiset kansantanssit olisivat hyvinvointialueiden käytössä jopa 30 prosenttia tehokkaampia kuin eteläeurooppalaiset vastineensa. Photo by Jennie Clavel on Unsplash

(SÄÄKSJÄRVI) Pian valittavien uusien aluevaltuustojen tehtävänkuva saattaa muuttua huomattavasti aiempaa monipuolisemmaksi ja käytännönläheisemmäksi, selviää sosiaali- ja terveysministeriön valmisteluasiakirjoista. Siinä missä väistyvien valtuustojen tehtävänkuvissa korostuivat voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti kokoukset, palaverit, istunnot ja yleinen paskantaputtelu, halutaan jatkossa korostaa erityisesti sellaisia rooleja, joissa valtuustoilla on aitoa päätäntävaltaa ja -kykyä alueen elinvoiman lisäämiseen.

”Tällä hetkellähän tilanne on se, että aluevaltuustot käyttävät hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa niiltä osin kuin sitä ei tosiasiassa käytä maan hallitus, mikä tarkoittaa että ei juuri miltään osin. Tämä on hyvinvointikyselyjen mukaan aiheuttanut paikoitellen hankalia tilanteita, kun valtuustojen asema on koettu muun muassa ’vitun turhaksi’ tai ’saatanalliseksi ajanhukaksi’. Tiedossa kuitenkin oli, että lainsäädäntöön saattaisi jäädä joitain valuvikoja, joiden paikkaaminen on kuitenkin melko yksinkertainen tehtävä”, sanoo STM:n kirkkoväärti Antti Kolepa.

Ministeriössä valmisteilla olevassa lakiuudistuksessa aluevaltuustoilta poistettaisiin tulevaisuudessa sellaiset hyvinvointialueen ja sosiaali- ja terveydenhuollon strategiaan, pelastustoimen palvelutasoon ja hyvinvointialueen talouteen liittyvät tehtävät, joista kuitenkin viime kädessä päättää hallitus, eli siis kaikki tällaiset tehtävät. Niiden tilalle on suunnitteilla esimerkiksi kansantansseja, puhdetöitä ja sijaistoimintoja.

”Koska hyvinvointialuejako noudattaa pääosin maakuntarajoja, esimerkiksi sellaisten alueellisten perinteiden kuten tanhuamisen tai suullisten traditioiden, eli kaskujen ja sananparsien, ylläpito soveltuisi valtuustoille erinomaisesti. Voi olla että paikka paikoin valtuustojen osaaminen yltäisi myös vaativampiin tehtäviin, kuten pahkanveistoon”, hahmottelee Kolepa. Priorisointi heijastaisi valmisteluasiakirjojen mukaan samalla erinomaisesti Marinin hallituksen aikana laaditun sote-uudistuksen perimmäistä maakunnallista henkeä.

Uudistushankkeessa sivutaan myös yhtä sote-uudistuksen kuuminta kiistakysymystä, eli alueellista verotusoikeutta. Kriitikoiden mielestä nykyinen rahoitusperiaate, jossa valtio rankaisee alueita alijäämäisistä tuloksista, mutta vastapainona rankaisee niitä ylijäämäisistä tuloksista ei luo riittäviä kannusteita tehokkaaseen taloudenpitoon.

Kolepan mukaan uusilla valtaoikeuksilla ryyditetyt valtuustot voisivat saada luvan rajoitettuihin verotuskokeiluihin esimerkiksi tilanteissa, joissa aluevaltuuston perinnejuhlan puffettiin on vaikkapa leivottu yhteisesti mokkapaloja ja valmistettu punaherukkamehua myyntiin. Näin verokannustinten vaikutusta päätöksentekoon voitaisiin ensin testata selkein satunnaistetuin kokein ja kerättyä tietoa käyttää mahdollisten uskaliaampien kokeilujen suunnittelussa.

”Kokonaisuutena näin leikkisästi voisi sanoa, että jos aikanaan oli tanssiva kongressi, niin meilläpä onkin nyt jenkkaava aluevaltuusto”, hän lohkaisee.

Kategoriat
Politiikka Talous

Suomen oma atomipommi voisi toimia ydinasecocktailvarjona tai ainakin kalosseina

Soyuz rocket launches from Baikonur launch pad
Havainnekuvassa kotimaisen Mannerheim-ohjuksen koelaukaisu Senaatintorilta itsenäisyyspäivänä. Photo by NASA on Unsplash

(PERKIÖ) Nopeasti muuttuva geopoliittinen tilanne voi lisätä painetta monille maille harkita oman ydinaseen hankkimista, arvioivat tutkijat. Myös Suomella olisi kyvykkyys ja motiivi oman aseistuksen rakentamiseen. Se toimisi pelotteena ja näyttäisi tosi siistiltä puolustusvoimain lippujuhlan paraatissa.

”Nykyinen paraati on, sanokaamme se suoraan, melkoisen säälittävä penkkariajelu, vain tylsemmillä kuoseilla. Huippukohtana joku kusisen maakuntaprikaatin kuhmuinen Pasi, kyydissä muutama gonahtanut varusmies. Mutta helvetin iso ydinohjus! Siinä on suuren maailman tyyliä”, arvioi ydinaseistukseen perehtynyt erikoistutkija, tohtori Kummahimo.

Kummahimo muistuttaa, että Suomella on valmiina jo monta tärkeää ydinasepalapelin osaa, kuten reaktoreita ja teknologista osaamista. Uraanin rikastamisessa tarvittavat sentrifugit voisi sijoittaa hyvään suojaan esimerkiksi Eurajoen ydinjätteen maanalaiseen loppusijoitustilaan Onkaloon. Aseiden testaukseen taas voitaisiin käyttää huonokuntoisia kirkkoja ja seurakuntakeskuksia, joiden purkukustannuksissa saavutettaisiin näin merkittävää säästöä.

”Synergiaedut omasta ydinasehankkeesta olisivat niin suuret, että on suorastaan kummallista, ettei sitä otettu osaksi Risto Murron kasvutyöryhmän raporttia. Suomalainen ydinaseklusteri kun nostaisi alamaissa mataneet t&k-panostukset uuteen kukoistukseen ja tekisi ihmeitä Suomen maineelle vihreän siirtymän investointikohteena”, ihmettelee Kummahimo.

Itse valmiiden aseiden sijoituspaikoista olisi odotettavissa melkoinen kilpailu maakuntien kesken, mutta Lehden saamien tietojen mukaan seuraavassa puolustusselonteon päivityksessä pohdinnassa olisi esimerkiksi Senaatintorin Aleksanteri-patsaan korvaaminen upouudella Mannerheim-ohjuksella. Samoin voitaisiin toimia Turun Puolalanmäen Lenin-rintakuvan kanssa. Näin annettaisiin myös selkeä ulkopoliittinen signaali arvopohjaisen realismin hengessä, luonnostekstissä todetaan.

Ydinsotatrauma kohentaisi yhteisöllisyyttä

Kriitikot ovat huomauttaneet, että kiihtyvä ydinasevarustelu toisi tullessaan monia vakavia ongelmia. Varustelu vie rahaa muista, mahdollisesti tärkeämmistä käyttökohteista, lisää konfliktien mahdollisuutta sekä sen todennäköisyyttä, että aivan kaikki räjähtää hevon vitun päreiksi. Kummahimo pitää tällaisia puheita vastuuttomina kansallisen turvallisuuden näkökulmasta ja uumoilee niissä piilevän takavuosikymmenten tunkkaisia suomettumisen sävyjä.

”Kritiikki ohittaa täysin myös muut yhteiskunnalliset ulottuvuudet ja varsinkin yhteisöllisyyden. Ydinsodan ja maailmanlopun pelko oli kahdeksankymmentäluvulla kasvaneiden keskeisiä trauman lähteitä, joten mikä toisi erilleen ajautuneita sukupolvia paremmin yhteen kuin se, että 2020-luvun lapsilla olisi tämä sama kokemus jaettavana vanhempiensa kanssa. Pommi on paras lääke polarisaatioon, sanovat sosiologitkin”, hän huomauttaa.

Toinen kritiikin kärki kohdistuu siihen, että muutama strateginen ydinase ei ehkä riittäisi uskottavan pelotteen muodostamiseen tai tuottaisi kykyä vastata hitaasti eskaloituvaan ydinkonfliktiin. Kummahimon mukaan tällaiset väitteet voivat olla osin hyvää tarkoittavia, mutta perustuvat jo vanhentuneeseen geopoliittiseen tutkimustietoon.

”Voi olla, että kourallinen strategisia aseita ei vielä tarkoittaisi, että Suomella olisi perinteisessä mielessä oma ydinasesateenvarjo, mutta kenties se jo olisi oikein tehokas cocktailvarjo, tai ainakin kalossit syyskelien varalle tai tai tai, sellainen kätevä kokoontaittuva sadeviitta, josta voi sokaisevan välähdyksen jälkeen pyyhkiä enimmät bekkerellit pois kuusenhavulla”, hän arvioi.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Kasvutyöryhmän esitys: Suomi nousuun kuoppia kaivamalla ja täyttämällä

brown and white round hole on white sand
Tämäkin kuoppa voisi tulevaisuudessa sisältää useita tonneja innovatiivista ydinjätettä. Photo by Kurt Cotoaga on Unsplash

(LAURITSALA) Suomen kituliaan talouskasvun vauhdittamista pohtinut työryhmä on luovuttanut odotetun loppuraporttinsa hallitukselle. Jo aiemmin julkisuuteen vuotaneiden esitysten lisäksi raportti sisältää Lehden ylioppilaslakista vetämien tietojen mukaan monia uusia kekseliäitä toimia, joiden tarkoituksena on ryhmän tehtävänannon mukaisesti siirtää lisää yhteistä varallisuutta parhaimmin toimeentulevien sekä omien sidosryhmien taskuun.

Eräs tehokkaimmista keinoista koskee raportin mukaan Suomen tulevaa roolia maailman johtavana innovatiivisen kuoppien kaivamisen ja niiden uudelleen täyttämisen edelläkävijänä.

”Suomella on monia hyvin potentiaalisia kasvutekijöitä, joiden hyödyntäminen on vielä alkutekijöissään. Havaitsimme esimerkiksi harvinaislaatuisen synergiaedun kotimaisen kaivoslainsäädännön ja maailmalla kasvavan ydinenergian lisärakentamisen välillä. Tiivistetysti tämä kiertotalouteen perustuva kasvun kehä toimii niin, että ensin ulkomainen kaivosyhtiö tulee, kaivaa kuopan maahan ja vie sieltä arvokkaat mineraalit mukanaan. Tämän jälkeen toinen ulkomainen yhtiö tulee ja täyttää näin syntyneen kuopan reaktoreista kertyvällä ydinjätteellä. Suomi voittaa joka vaiheessa”, iloitsee työryhmän edustaja Riku Näpistys.

Työryhmä esittää myös, että lisäkasvua olisi saatavissa kiinnittämällä erityishuomiota tuloerojen kasvattamiseen. Näin voitaisiin paremmin palkita oman etunsa ajamisessa ansioituneita yksilöitä ja kannustaa heitä jatkossa yhä etevämpiin suorituksiin omien intressiensä edistämiseksi. Näpistyksen mukaan tärkeintä on kuitenkin saman kolikon kääntöpuoli, eli huonompiosaisten rankaiseminen. Näin ylläpidetään kasvulle kriittisen tärkeää yhteiskuntarauhaa ja yhteishenkeä etenkin hyvätuloisten keskuudessa.

”On myös olennaista keskittyä selkeämmin siihen, miten myös julkinen talous saadaan entistä paremmin palvelemaan talouskasvun kannalta tärkeimpiä tekijöitä, eli yksityisiä lääkäriasemia, edunvalvontaorganisaatioita sekä näiden lähimipiä sidosryhmiä”, hän sanoo.

Viikon mittaan runsaasti huomiota on saanut julkisuuteen vuotanut työryhmän esitys perintöveron poistamisesta ja sen muuntamisesta luovutusvoittoveroksi. Näpistys torjuu esityksen saaman kritiikin, ja huomauttaa sen perustuvan eri toimijoiden laajaan osallistamiseen ja keskusteluihin.

”Työryhmä on kuullut työnsä aikana laajasti yhteiskunnan eri toimijoita, eli Keskuskauppakamaria, Elinkeinoelämän keskusliittoa ja Perheyritysten liittoa, ja kannatus oli käytännössä yksimielinen. On myös muistettava, että monissa hallituspuolueissa, kuten Keskuskauppakamarissa, Elinkeinoelämän keskusliitossa ja Perheyritysten liitossa, on jo pitkään oltu myötämielisiä tämänkaltaiselle uudistukselle.”