Kategoriat
Kotimaa Talous

Toimeentulotukeen lisäkiristys – saajat työpalveluun Woltille: ”Suomesta kierotalouden kärkimaa”

Uusi toimeentulotukimalli antaa ihmisille lisää työelämässä tarvittavaa kokemusta ja kohentaa terveyttä.

(APPLE STORE) Vaikean taloustilanteen ja oman mielihyvänsä vuoksi Suomen hallitus suunnittelee lisäkiristyksiä toimeentulotuen ehtoihin. Lehden viekkaudella ja vääryydellä haltuunsa saaman luonnoksen mukaan ensi syksystä alkaen toimeentulotuen asiakkailta edellytettäisiin vastikkeetonta työtä kuljetus- ja alistuspalvelu Woltin alaisuudessa.

”Kyseessä ei ole oikeastaan tuen leikkaus vaan monitahoinen taloudellinen sekä kansanterveydellinen hanke, joka linkittyy saumattomasti valtioneuvoston Suomi liikkeelle -ohjelmaan ja yrittäjyyden tukemiseen”, selittää erityisavustaja Konsta Pyöröovi-Rälssi (kok).

Pyöröovi-Rälssi muistuttaa, että tutkitun tiedon valossa on kiistämätöntä, että pitkäaikainen työttömyys heikentää paitsi ihmisten työkykyä, myös fyysistä kuntoa. Tämä yhdistelmä tekee työelämään palaamisesta moninkertaisesti vaikeampaa, ja tätä kynnystä uudistuksella halutaan madaltaa.

”Kuriirityöhön sisältyy runsaasti reipasta liikuntaa, joka nostaa tuensaajien peruskuntoa jo lyhyessä ajassa. Samalla heidät saadaan ihmiskontaktien ja työrutiinien ääreen, mikä hidastaa työelämätaitojen rappeutumista. Lisäksi kohennamme kotimaisen menestysyhtiön toimintaedellytyksiä tavalla, joka sopii niin Suomen hallituksen kuin Woltin arvoihin. Tavoitteemme on lyhyessä ajassa nostaa Suomi – ei minkään vanhanaikaiseksi käyneen kiertotalouden vaan upouuden leanimman kierotalouden kärkimaaksi.”

Välistäveto on talouden uusi moottori

Woltin kaleeriairovastaava Thulsa Doom pitää suunnitelmaa erinomaisena ja johdonmukaisena kehitysaskeleena alustatalousyritysten evoluutiossa. Hän viittaa yritysten ammattislangiin kuuluvaan termiin ’disruptio’ joka tarkoittaa suomeksi jotakuinkin ’välistävetämistä’:

”Alustataloudessa puhutaan monivaiheisesta disruptiosta. Ensi vaiheessa työmarkkinoilta disruptoitiin työntekijän suoja ja oikeudet, ja samalla disruptoitiin ravintolabisneksestä katteet. Tätä kehitystä syvennettiin taannoin uutisoidulla innovaatiolla, jossa työtilien uudelleenvuokraamisella voidaan nostaa työmarkkinadisruptio toiseen potenssiinsa. Ja tässä pian alkavassa kolmannessa vaiheessa disruptoidaan mitä jäljelle jäi. HRRAAHHAHHAHAHA”, sanoo Doom hohottaen muhkealla bassoäänellään.

Pyöröovi-Rälssin mukaan uudistuksen vaikutusarviot on jo tehty ja suurimmaksi osaksi heitetty ikkunasta. Jäljelle jäävät arviot tukevat täysin uudistuksen toteuttamista. Kuten kaikissa muissakin hallituksen esityksissä, pitkän aikavälin tavoitteena on, että suomalaiset jäisivät kotiinsa istumaan muna toisessa ja markettiviinitonkka toisessa kädessä, lukuun ottamatta niitä, jotka kuljettavat heille uuden tonkan.

”Joitakin hankalia kysymyksiä on toki pitänyt ratkaista, mutta lopulta kävi ilmiselväksi, että jos palveluun määrätty toimeentulotuen asiakas sattuisi saamaan kuljetuksestaan tippiä, se tietysti vähennetään täysimääräisesti tuesta. Tämä on varmaan jokaisen mielestä maalaisjärkeä”, hän sanoo.

Kategoriat
Talous

Björn Wahlroos Lehden armottomassa revolverihaastattelussa – tämä grilli ei jätä kylmäksi!

(KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIALUE) Parhaiten roolistaan Björn Wahlroosina tunnettu pankkiiri Björn Wahlroos on noussut Suomessa poikkeukselliseen asemaan finanssivaikuttajana, jonka sanomisia kuullaan herkällä korvalla, joidenkin mielestä jopa kritiikittömästi. Nyt Wahlroos on kuitenkin saapunut ehkäpä uransa tiukimpaan paikkaan, eli Lehden palkitun taloustoimittajan Mauri-Keino Nääränkosken erikoishaastatteluun.

Nääränkoski on toiminut useita vuosia Lehden taloustoimituksen esipäällikkönä ja hänet on palkittu tutkivasta journalismistaan sekä lumi- että leipälapioilla. Hänet tunnetaan armottomana talousjournalistina, nykypäivän Leif Salménina, joka ei päästä ainuttakaan löysää vastausta tai populistista heittoa korviensa lomitse. Nääränkoski on kuvaillut itseään tinkimättömäksi totuuden tavoittelijaksi, vallan vahtikoiraksi ja aukottomaksi allitteroijaksi. Miten tässä titaanien taistossa ja jäätävässä grillissä pärjää itse magnaatti Wahlroos? Tällä kertaa häntä ei päästetä helpolla!

Björn Wahlroos, tervetuloa Lehden revolverihaastatteluun. Ensimmäinen kysymys: sen lisäksi että olette rikas ja menestynyt, teillä on käsittääkseni aivan tosi iso muna?

”Otetaan perintö- ja lahjaverot pois. Luodaan superluokan osakesäästötili, eli rakennetaan Suomeen holding-yhtiömalli Viron mallin mukaan, missä yhtiön voitot voi jättää yhtiöön odottamaan verotusta. Siinä on rautainen alkupaketti.”

Olette oikeassa, kuten aina. Ja on päivänselvää, että munanne on verrattomasti suurempi kuin sosialisteilla?

”Jos maa ei pysty ylläpitämään kilpailukykyistä verotusjärjestelmää siten, että myös kapitalistit tai pienet sellaiset haluavat siellä asua, niin onhan se perin ikävää.”

Miten me muutkin voisimme saada niin ison munan kuin teillä on?

”Suomi on luonut voimakkaan kannustimen muuttaa pois. Tämä koskee varakkaiden henkilöiden lisäksi myös nuoria osaajia. Jos se muuttaa tilanteen vähän neutraalimmaksi, olen varma, että sillä on myönteinen vaikutus. Ainakin Ruotsissa kävi niin.”

On myös todella hämmästyttävää, että kaikilla vastustajillanne on niin surkean pieni muna?

”Rakennetaan kilpailukykyinen verotus, ei meidän tarvitse rakentaa Irlantia tai Luxembourgia, ei tarvita dramaattista muutosta.”

Voisitteko vielä kuvailla miten iso munanne on?

”Verotus”

Iso muna.

”Verot”

Mauri-Keino Nääränkosken Wahlroos-haastattelu on ehdolla vuoden 2025 Suuren journalistipalkinnon saajaksi Vuoden juttu -kategoriassa.

Kategoriat
Politiikka Talous

Työttömyys häviää Suomesta jo lähiviikkoina – syynä budjettiriihen jättiuudistus

Uuden ulkoasun ja termistön mukaiset tilastoinnit otetaan käyttöön vielä kuluvan vuoden aikana. Valmisteluryhmä neuvoo, että siihen asti heikolta vaikuttavia tilastoja kannattaa katsoa päällään seisten, jolloin laskevat trendit vaikuttavat nousevilta. Tai vaihtoehtoisesti silmät voi laittaa tosi tosi sirrilleen, jolloin kaikki kuviot näyttävät harmailta suhruilta. Kuva: Tilastokeskus, kuvankäsittely naapurin Oliver, 5v.

(RANTASALMI) Voivottelu Suomen synkistä työttömyysluvuista loppuu tämän syksyn budjettiriiheen, kertovat monistakin asioista perillä olevat hallituslähteet Lehdelle. Hallitusohjelman lupauksista poiketen työllisyys ei ainoastaan tule kasvamaan reippaasti vaan työttömyys häviää maasta kokonaan.

Mullistuksen taustalla on usean ministeriön ja hallitusryhmien valmistelema jättiuudistus, jossa virallisista tilastoista ja yleiskielestä poistetaan termi työttömyys ja sen kaikki johdannaiset. Jatkossa työttömien sijaan aletaan puhua ”tarjokkaista” ja työttömyyden sijaan ”tarjokkuudesta”.

”Itsestäänselväähän on, että työn runsas tarjonta vaikuttaa työllisyyteen, kasvattaa kysyntää markkinoilla ja lisää myös mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Se on siis yksinomaan myönteinen asia. Ja kuka olisi enemmän tarjolla kuin henkilö, jolla ei ole juuri nyt mitään tehtävää! Harvoin, jos koskaan, on yksikään hallitus toiminut niin rivakasti kuin nykyinen tällä saralla. Tarjokkaiden määrä on vain parissa vuodessa kohonnut useilla kymmenillä tuhansilla. Pitkäaikaistarjokkaita puolestaan on pian enemmän kuin vuosikymmeniin, mikä on saavutus jota pitäisi juhlia eikä moittia”, kertoo valmistelutyöryhmän poliittinen sihteeri Elmeri Olmi-Aksolotli.

Olmi-Aksolotlin mukaan perisuomalainen pessimismi ja kateellisuus kuitenkin ovat estäneet valoisan kehityksen näkemistä, ja sanavalinnoilla on ollut siinä valitettavan suuri merkitys. ”Työttömyys” näyttäytyy stigmana, joka vaikeuttaa menestystä työelämässä ja johtaa pahimmillaan jopa syrjäytymiseen ja mielenterveyden haasteisiin. Tämä aikansa elänyt poltinmerkki siirretään nyt kertaheitolla historiaan.

”Kun ihminen on ylpeästi tarjokkaana, hänen itsetuntonsa kohenee, ja rekrytoijakin osaa paremmin kiinnittää huomiota hänen potentiaaliinsa ja tärkeään rooliin työmarkkinoilla. Tavoitteemme on, että yhä useampi suomalainen pääsisi tähän asemaan, Ja tietenkään tarjokkaat eivät etuoikeutetun tilanteensa vuoksi tarvitse niin paljon tukia kuin ennen, mikä tuo huomattavia säästöjä valtiontalouteen”, hän sanoo.

Opposition tarjokkuuskritiikki kumisee onttouttaan

Hallituslähteiden mukaan muutos tarkoittaa samalla pläkkiselvästi sitä, että opposition ja ammattiyhdistysliikkeen esittämältä kritiikiltä hallituksen politiikkaa kohtaan putoaa pohja.

”Tämän jälkeen kuuluisa sokea Reettakin näkee, että ei oppositio ole pystynyt viime vuodet kuin kikkailemaan tilastoilla ja ehdottamaan näennäisiä temppuja. Hallitus sen sijaan iskulauseensa mukaisesti puhuu teoin, mistä tämä muutos on paraatiesimerkki”, kertoo neuvotteluja hiukan epämiellyttävän lähellä oleva lähde.

”Ajatelkaa sitä valtavaa asennemuutosta! ’Tarjokkuus, viina, kirves ja perhe’ on jatkossa tarmokkaan pk-yrittäjyyden ja kansankapitalistisen sijoittajahengen ylistysveisu”, hän jatkaa.

Muutoksen seuraukset näkyvät myös kansainvälisesti: Suomi singahtaa yhdessä yössä Euroopan tarjokkuuskärkeen, ja budjettiriihestä odotetaan vielä lisätoimia, jotka varmistaisivat maamme ykköspaikan tässä mittelössä. Rohkaisevana merkkinä järjestelmän tehosta pidetään muun muassa sitä, että monet suomalaiset ovat tarjokkaita jo useammassa sukupolvessa.

”Tietysti jotkut julkisuushakuiset kellokkaat ovat syyttäneet uudistusta väsyneesti ’orwellilaiseksi’, mutta siitä tämä on kaukana. Tämä on mitä puhtain ’sammallahtelainen’ toimenpide”, kehaisee Olmi-Aksolotli.

Kategoriat
Talous Tiede

Turkistarhaus voikin olla pelastus agorafobiasta kärsiville ketuille

(PELKOSENNIEMI, KKO) Turkistarhaus saattaa olla tulevaisuuden Suomelle todellinen rahasampo, kertovat lähteet, joille maksetaan sen kertomisesta Lehdelle. Alaa viime vuosina koetelleet huonot uutisetkin voivat heidän mukaansa osoittautua onnenpotkuksi nurinkurinmaassa.

Olemme tietenkin saaneet jo kauan kuulla erilaisten ideologisten tahojen suusta kaikenlaista panettelua, kuten että tarhaustoiminta olisi tappiollista ja lainoituskelvotonta, tai jostain todellisuudelle vieraasta ’eettisestä’ näkökulmasta tyystin katastrofaalista, haitta Suomen kansainväliselle maineelle tai sellaisen ääriliikkeen kuten THL:n väittämänä jokin mystinen ’kulkutautiriski’. Mutta jos jätämme sivuun talouden, etiikan, maineen ja terveyden, niin minä kysyn, mitä aitoja argumentteja tarhausta vastaan muka on? Sanokaapa se”, myhäilee viestintäkonsultti Jalmari Yersinia-Pestis.

Hän huomauttaa, että olisi suorastaan kammottava visio, jos suomalaiset eivät enää sulkisi eläimiä pieniin häkkeihin, tappaisi niitä ja myisi nahkoja autoritaarisiin maihin – ja joku kiinalainen tai kreikkalainen tekisi sen vittumaisemmin.

”Pitää muistaa, että suomalainen eläinten tappaminen tehdään aiempien sukupolvien työtä kunnioittaen eikä minkään kylmän suurpääoman lukuun, kasvottomasti ja nimettömästi.”

Puheita eläinten lajityypillisen käyttäytymisen estymisestä häkkioloissa Yersinia-Pestis pitää kummallisina. Hän harmittelee, että itseään ns. eläinsuojelijoina pitävät ihmiset näkevät eläimet pelkkänä massana eikä yksilöinä, joilla on omat individuaalit tarpeensa.

”Jos nyt vaikka siniketulla on paha agorafobia, niin kysyn vaan, eikö ole todellisen eläinystävän teko pitää se pienessä häkissä yhteisöllisesti lajikumppaniensa seurassa kuin jättää se yksin avaraan armottomaan luontoon, jossa vaanii erilaisia saalistajia?”

Kategoriat
Seksivau Talous Tiede

Eksegetiikan tutkijat erimielisiä valtiovarainministeriön muistioiden tulkinnasta – ”Pitää ymmärtää vertauskuvalliset merkitykset”

person holding magnifying glass
Tutkijat eivät pidä poissuljettuna, etteikö valtiovarainministeriön kätkettyjen kirjoitusten teknisistä liitteistä paljastuisi myös Jumalan salattu nimi. Photo by Mick Haupt on Unsplash

(PATMOS) Kotimaisissa ja kansainvälisissä eksegetiikan tutkijapiireissä on revennyt raju oppikiista Suomen valtiovarainministeriön pyhien kirjoitusten toisistaan poikkeavien versioiden tulkinnasta. Hurjimmissa puheenvuoroissa on kuultu syytöksiä harhaoppisuudesta ja jumalanpilkasta muun muassa Pannonian Johannesta kohtaan, mutta viitteitä kompromissistakin on jo näkyvissä.

Kohu alkoi tässä kuussa, kun arkeologisissa kaivauksissa Helsingin muinaisen ydinkeskustan alueelta löydettiin kaksi kirjoitusta, joita molempia pidetään valtiovarainministeriön laatimina, mutta joiden näkemykset keskeisistä uskon opinkappaleista kuten dynaamisista vaikutuksista ja itserahoitusasteesta eroavat selvästi toisistaan.

Varhaisempi teksti suhtautuu näihin hengellisiin ilmiöihin hyvin kriittisesti ja asettaa paikoin niiden olemassaolon kyseenalaiseksi, kuten jakeissa ”Empiirinen tutkimus ei selkeästi tue sitä, että yhteisöverokannan alentaminen lisäisi merkittävästi kasvua tai toimena rahoittaisi itse itsensä. Koiniks-mitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin!” Sen sijaan myöhempi versio samasta tekstistä sivuuttaa tämän kokonaan, ja toteaa veroalen maksavan itsensä takaisin peräti 60-prosenttisesti.

Eksegeetikkoja näin suuri teologinen kuperkeikka ilmeisen lyhyen ajan sisällä on kummastuttanut suuresti, ja koulukunnasta riippuen jompaa kumpaa tekstiä on pidetty myöhempinä aikoina laadittuna väärennöksenä, tai sitten on arveltu kyseessä olevan esimerkiksi käännösvirheestä johtuva sekaannus.

Toisaalta historian saatossa on ollut tavallista, että dynaamiseksi vaikutukseksi kutsuttua, nykyihmisen silmin yliluonnolliselta vaikuttavaa ilmiötä on tulkittu eri tavoin. Keskiajalla katolinen kirkko piti sitä eteläranskalaisten kataarien harhaoppina, kun taas koptikirkossa sillä on aina ollut vakiintunut asema niiden tapojen joukossa, joilla Pyhä Henki vaikuttaa seurakunnassa. Myös myöhempi amerikkalainen niin sanottu menestyksen teologia ammentaa dynaamisia vaikutuksia käsittelevistä kirjoituksista.

Jumaluusopin ja eksegetiikan tutkija, tuomiolukkari Älä-Tee-Huorin Hämäläinen arvioi, että kiistan keskellä on unohtunut se perusasia, että pyhiä kirjoituksia tulisi aina tarkastella kirjaimellisen asunsa ohella vertauskuvallisesti. Tällä tavoin nyt käsillä oleva kiista löytää nopeasti ratkaisun.

Tässä varhaisemmassa tekstissä pistää heti silmään, miten sen kirjoittaja etäännyttää itsensä aiheesta ja toteaa, että tämä mystinen entiteetti ’empiirinen tutkimus’ asettaa dynaamiset vaikutukset kyseenalaiseksi, ei hän itse. Vaikka meillä ei olekaan selkeää tietoa siitä, mikä tai kuka tällainen ’empiirinen tutkimus’ oikeastaan on, sillä todennäköisesti viitataan vertauskuvallisesti johonkin senaikaiseen lahkoon tai kilpailevaan pakanauskoon, joka ei tunnusta näitä meille yhteisiä opinkappaleita. Näin ollen tulkinta kääntyy päälaelleen, ja kriittiseltä vaikuttanut tekstinkohta onkin kirjoittajan oma kiihkeä tunnustus dynaamisten vaikutusten puolesta. Myöhempi teksti vain korostaa samaa näkökantaa, vain selkeämmin ilmaistuna. Näennäinen ristiriita versioiden väliltä katoaa”, Hämäläinen selittää.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Marginaaliveron lasku innosti suurituloisen pelastamaan lapsen palavasta talosta ja koiranpennun hukkumasta

people in white shirt holding clear drinking glasses
Nämäkin lääkärit tekevät jatkossa töitä viikon jokaisena päivänä sekä torjantaisin. Photo by National Cancer Institute on Unsplash

(ALAJÄRVI) Espoossa koettiin ensin kauhunhetkiä ja sitten ilonpurkauksia keskiviikkona, kun uhkaavat tragediat muuttuivat hallituksen kasvutoimien seurauksena menestystarinoiksi. Päivän sankari oli paikallinen suurituloinen Teemu Parkkipaikka, joka vain parin tunnin aikana pelasti lapsen palavasta talosta, nouti koiranpennun turvaan järvenselältä, auttoi kolme mummoa vilkkaan kadun yli ja samalla tuotti runsaasti verotuloja, joilla rahoitetaan kaikkien suomalaisten palveluita ja hyvinvointia.

Mikä on moisen urhoollisuuden selittäjä? Parkkipaikka suhtautuu urotekoihinsa vaatimattomasti – hänen mukaansa kaikki johtuu vain siitä, että esteet ahkeruudelle on yhteisin voimin poistettu.

”Kun viime viikolla kuulin hallituksen aikovan kehysriihessä laskea suurituloisimpien verotusta ja etenkin rajata marginaaliveroasteita, tiesin, että aikani on tullut. Jo seuraavana iltapäivänä ajoin tiehensä takapihalla sinitiaista ahdistelleen näädän, nostin 220kg suorille käsille ja juoksin puolimaratonin 13 kilometrissä – ja se oli vasta alkua”, iloitsee Parkkipaikka.

Hän kertoo, että olisi jo aiemmin kovasti halunnut lisätä työtuntiensa määrää, mutta kun hän yritti mennä toimistolle takomaan lisää myyntikatetta, seisoi ovensuussa jopa yli 55 prosentin marginaalivero ja väkivalloin esti häntä pääsemästä ovesta sisään. Joinakin kertoina marginaalivero oli myös piilottanut Parkkipaikan hiiren sekä näppäimistön, laittanut purukumia työtuolille ja julkaissut firman intrassa ilkeitä juoruja pikkujoulujen jatkoilta talousosaston Pirjon kanssa.

Korkean verotuksen puolustajat ovat kateellisia

Kriitikkojen mielestä on erittäin epätodennäköistä, että veroale lisäisi tehtyjen työtuntien määrää, eikä aiempi tutkimus esimerkiksi Ruotsin muutoksista tällaista tulkintaa heidän mukaansa tue. Espoolainen aito esimerkki kuitenkin todistaa, että kritiikeissä lienee enemmän kyse kateudesta tai talkoohengen puutteesta.

Parkkipaikka onkin jo toiminut innoituksena lähistöllä asuvalle erikoislääkäri Petri Verorälssille. Hän aikoo välittömästi lopettaa nelipäiväisen työviikon tekemisen yksityisellä lääkäriasemalla työterveystehtävissä ja siirtyä jopa kahdeksanpäiväiseen malliin terveyskeskuksessa muuttotappioalueella.

”Suoraan sanoen vituttikin viettää enemmän aikaa perheen ja ystävien kanssa, autella ikääntyviä vanhempia arjessa tai harrastaa perhokalastusta. Onneksi kannustimet on vihdoin mitoitettu oikein, koska enemmän kuin vapaa-ajasta tykkään kuunnella päivät pääksytysten potilaiden ruikutusta keksityistä vaivoistaan tai ronkkia vanhusten peräsuolia. Vaimokin tykkää”, sanoo Verorälssi ilahtuneena.

Kategoriat
Politiikka Talous

Orpon hallitus: Riihipäätökset vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja turvallisuutta

brown and white smoke on brown rock formation
Puoliväliriihessä linjatuilla toimilla tuetaan vahvaa ja vakaata talouskasvua. Photo by Luke Jernejcic on Unsplash

(VALTIONEUVOSTO) Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmasta. Tehtyjen päätösten ytimessä ovat Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Samalla hallitus huolehtii julkisen talouden kestävyydestä. Kasvupaketti rahoitetaan vastuullisesti muita julkisen talouden tuloja lisäävillä ja menoja vähentävillä toimilla.

Suomalainen hyvinvointi turvataan vain työllä ja yrittämisellä. Teemme nyt ratkaisuja, jotka parantavat työn kannustavuutta ja suomalaisten ostovoimaa tuntuvasti, ja joilla saamme talouskasvua liikkeelle. Jo aiemmin ja nyt tehtyjen kasvutoimien kokonaisuudella varmistamme, että Suomi pystyy entistä paremmin kilpailemaan investoinneista”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.

Hallitus on jo aiemmin tekemillään päätöksillä lisännyt Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä. Uudistukset työmarkkinoille, mittavat panostukset tutkimukseen ja kehitykseen sekä varmaan ja puhtaaseen energiaan täydentyvät nyt kasvutoimilla, jotka vahvistavat erityisesti työn, yrittämisen ja investointien edellytyksiä. Hallitus on rakentanut kokonaisuuden hyödyntäen muun muassa Risto Murron johtaman kasvutyöryhmän raporttia.

Hallitus pitää kiinni tavoitteestaan vakauttaa julkisen talouden velkasuhteen kasvu hallituskauden aikana. Hallitus on myös sitoutunut noudattamaan valtiontalouden menoja koskevaa kehysmenettelyä ja hallitusohjelman mukaista kehyspäätöstä. Vastuullinen taloudenpito edellyttää, että kasvua tukevista toimista aiheutuvia verotulomenetyksiä kompensoidaan muilla julkisen talouden tuloja lisäävillä ja menoja säästävillä toimilla. Menosäästöillä varmistetaan myös valtion menokehysten noudattaminen.

Poimintoja:

  • Saattohoito: Toteutetaan pikaisesti lain sanamuotojen tarkennus, jotta jokaiselle tulee lakisääteinen oikeus saattohoitoon.
Kategoriat
Talous Ulkomaat

Trumpille ehdotetaan degrowth-tunnustuspalkintoa

blue red and yellow abstract painting
Havainnekuva Yhdysvalloista vuonna 2026. (Lähde: Valkoinen talo) Photo by Simon Champagne on Unsplash

(EL PASO) Yhdysvaltain presidentti Donald Trump (pnf) on ehdolla arvostetun ympäristöpalkinnon saajaksi. Useat maineikkaat luonnonsuojelun ja taloustieteen vaikuttajat esittävät Trumpille kunniamainintaa vuoden 2025 vaikuttavimmasta degrowth-teosta keskiviikkoisen tullipäätöksensä ansiosta.

Yhdysvallat määräsi tulleja lähes kaikille maailman maille, koska ne ovat olleet ihan epistä ja sitäpaitsi toi alotti. Ulkopuolelle jäi vain muutamia valtioita, kuten presidentin oma vaalipiiri Venäjä. Palkintolautakunnan edustaja Katherine Noworth sanoi perusteluissaan, että Yhdysvaltain uusi globaaliin talouskasvuun kriittisesti suhtautuva linja on tervetullut muutos uusklassisen taloustieteen dogmien hallitsemaan politiikkaan.

Noworth tunnetaan niin sanotusta muffinssitalous-teoriastaan, jonka mukaan perinteinen talous on ihan epistä ja sitäpaitsi toi alotti. Teorialla on ollut viime vuosina suuri kannatus muun muassa naapurin hipin ja abiturienttien keskuudessa.

Toistaiseksi on epävarmaa, miten muut valtiot suhtautuvat tullipäätökseen. Trump itse on kuitenkin ilmoittanut, että ellei vastausta kuulu, hän pidättää hengitystään niin kauan, että hänelle tapahtuu jotain.

”Kalaa, kiitos”, presidentti sanoi.

Kategoriat
Politiikka Talous

Suuryritykset peräänkuuluttavat talouden piristämiseksi verovähennyskelpoista talvisodan henkeä

white sofa chair near window
Tämänkin rappiotilan paikalla voisi olla lupaava innovaatio, jos vain yritysten kannustimista pidettäisiin parempaa huolta. Photo by Lee Blanchflower on Unsplash

(NOUSIAINEN) Suomen talous on madellut jo vuosia ja kasvun idut ovat jääneet oraalle, vaikka poliitikot ovat jo pitkään panostaneet perinteiseen hyväksi todettuun myötäsykliseen talouspolitiikkaan. Suuryritykset ja muut talouden voimatekijät peräänkuuluttavatkin nyt erityistä talvisodan henkeä, yhteisöverovähennyskelpoisessa muodossa, jotta maamme nousisi uuteen kukoistukseen.

”Elinkeinoelämä on ollut aina valmis tekemään kaiken voitavansa, mihin yritystuki suinkin yltää, niin myös tällä kertaa. Suomi on tunnettu siitä, että tiukan paikan tullen meillä yhdistetään voimat ja ryhdytään rehteihin talkoisiin, listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus säilyttäen”, muistuttaa Elinkeinoelämän keskusvallan kaleeripäällikkö Zacharias Sika.

Sian mukaan olisi kuitenkin suotavaa, että valtiovalta tekisi julkisen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta pieniä, mutta kannustavia vastaantuloja yrityksille ottaen huomioon haastavan investointiympäristön ja toisaalta työntekijäpuolen hallituskauden aikana saamat mittavat etuudet.

”Hallitushan on määrätietoisesti toiminut jo parin vuoden ajan sanoisinko työntekijän lukuun. Ajatellaan vaikka tehtyjä muutoksia ansiosidonnaiseen turvaan, joilla nimenomaan taataan nopeampi työllistyminen sopivaan työhön, niin ovathan nämä jo aikamoinen kultainen laskuvarjo monen paikkansa menettävän toimitusjohtajan ahdinkoon verrattuna”, Sika toteaa.

”Toisena esimerkkinä nostaisin tämän muutoksen, että irtisanomiseen tarvitaan edelleen syy. Syy! Anteeksi, mutta lähimmissä verrokkimaissamme Etelä-Sudanissa ja Nicaraguassa varmaan naurettaisiin katketakseen tällaisille kultapossukerhosäännöille. Mutta ymmärrämme toki, että työmarkkinoilla tasapuolisuus on tärkeää ja eri osapuolten on voitava tuntea itsensä kuulluksi. Tämä on meillekin ollut aina tärkeä periaate. Reiluuttahan tässä vain haetaan”, muistuttaa Sika.

Elinkeinoelämän yhteisjulistus ”Karaa pyllyyn plebeijille” luovutettiin tällä viikolla pääministeri Petteri Purralle (amk). Sen on allekirjoittanut yli 200 eri toimijaa ja Mähönen.

”Roses are red / Hallitus is blue / Tässä kara pyllyyn / Just for you”, herkistyy Sika.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka Talous

Hyvinvointialueiden valtuustojen tehtäviä priorisoidaan tanhuun ja pahkatöihin

women in green and brown dress dancing
Vaikutusarvioiden mukaan suomalaiset kansantanssit olisivat hyvinvointialueiden käytössä jopa 30 prosenttia tehokkaampia kuin eteläeurooppalaiset vastineensa. Photo by Jennie Clavel on Unsplash

(SÄÄKSJÄRVI) Pian valittavien uusien aluevaltuustojen tehtävänkuva saattaa muuttua huomattavasti aiempaa monipuolisemmaksi ja käytännönläheisemmäksi, selviää sosiaali- ja terveysministeriön valmisteluasiakirjoista. Siinä missä väistyvien valtuustojen tehtävänkuvissa korostuivat voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti kokoukset, palaverit, istunnot ja yleinen paskantaputtelu, halutaan jatkossa korostaa erityisesti sellaisia rooleja, joissa valtuustoilla on aitoa päätäntävaltaa ja -kykyä alueen elinvoiman lisäämiseen.

”Tällä hetkellähän tilanne on se, että aluevaltuustot käyttävät hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa niiltä osin kuin sitä ei tosiasiassa käytä maan hallitus, mikä tarkoittaa että ei juuri miltään osin. Tämä on hyvinvointikyselyjen mukaan aiheuttanut paikoitellen hankalia tilanteita, kun valtuustojen asema on koettu muun muassa ’vitun turhaksi’ tai ’saatanalliseksi ajanhukaksi’. Tiedossa kuitenkin oli, että lainsäädäntöön saattaisi jäädä joitain valuvikoja, joiden paikkaaminen on kuitenkin melko yksinkertainen tehtävä”, sanoo STM:n kirkkoväärti Antti Kolepa.

Ministeriössä valmisteilla olevassa lakiuudistuksessa aluevaltuustoilta poistettaisiin tulevaisuudessa sellaiset hyvinvointialueen ja sosiaali- ja terveydenhuollon strategiaan, pelastustoimen palvelutasoon ja hyvinvointialueen talouteen liittyvät tehtävät, joista kuitenkin viime kädessä päättää hallitus, eli siis kaikki tällaiset tehtävät. Niiden tilalle on suunnitteilla esimerkiksi kansantansseja, puhdetöitä ja sijaistoimintoja.

”Koska hyvinvointialuejako noudattaa pääosin maakuntarajoja, esimerkiksi sellaisten alueellisten perinteiden kuten tanhuamisen tai suullisten traditioiden, eli kaskujen ja sananparsien, ylläpito soveltuisi valtuustoille erinomaisesti. Voi olla että paikka paikoin valtuustojen osaaminen yltäisi myös vaativampiin tehtäviin, kuten pahkanveistoon”, hahmottelee Kolepa. Priorisointi heijastaisi valmisteluasiakirjojen mukaan samalla erinomaisesti Marinin hallituksen aikana laaditun sote-uudistuksen perimmäistä maakunnallista henkeä.

Uudistushankkeessa sivutaan myös yhtä sote-uudistuksen kuuminta kiistakysymystä, eli alueellista verotusoikeutta. Kriitikoiden mielestä nykyinen rahoitusperiaate, jossa valtio rankaisee alueita alijäämäisistä tuloksista, mutta vastapainona rankaisee niitä ylijäämäisistä tuloksista ei luo riittäviä kannusteita tehokkaaseen taloudenpitoon.

Kolepan mukaan uusilla valtaoikeuksilla ryyditetyt valtuustot voisivat saada luvan rajoitettuihin verotuskokeiluihin esimerkiksi tilanteissa, joissa aluevaltuuston perinnejuhlan puffettiin on vaikkapa leivottu yhteisesti mokkapaloja ja valmistettu punaherukkamehua myyntiin. Näin verokannustinten vaikutusta päätöksentekoon voitaisiin ensin testata selkein satunnaistetuin kokein ja kerättyä tietoa käyttää mahdollisten uskaliaampien kokeilujen suunnittelussa.

”Kokonaisuutena näin leikkisästi voisi sanoa, että jos aikanaan oli tanssiva kongressi, niin meilläpä onkin nyt jenkkaava aluevaltuusto”, hän lohkaisee.