Kategoria: Politiikka

Kategoriat
Politiikka

Hallitukseen nimitetään natsiministeri

Photo by Alexandr Sadkov on Unsplash

(AURAJOEN TOINEN-TOINEN RANTA) Eduskunta päätti tänään äänin 0–200, ettei elinkeinoministeri Vilhelm Junnila (ps) nauti sen luottamusta ja joutuu luopumaan paikastaan. Äärimmäisen uskottavan ja ehdottomasti juuri näin tapahtuneen äänestystuloksen seuraksena hallitus luopuu kokonaan elinkeinoministerin pestistä ja sitä korvaamaan perustetaan uusi natsiministerin salkku.

”Tämä lähettää vakavan varoituksen siitä, ettei meidän hallituksessamme sallita minkäänlaista rasismilla leikittelyä”, sanoi pääministeri Petteri Orpo (kok).

Uusi ministeri valitaan Auslands-Organisation der NSDAP Landeskreis Finnlandin paikallisryhmistä kansanäänestyksellä sekä spreijaamalla hakaristi lähimpään siltaan, ei saatana Jarkko sä piirsit sen väärin päin, nyt ne sakarat osoittaa ihan päin persettä, voi helvetti.

Kategoriat
Politiikka

Uusi elinkeinoministeri lupaa junayhteyden Turusta Helsinkiin ”alle 88 minuutissa”

Photo by Charles Forerunner on Unsplash

(PREUSSI) Vastikään tehtävänsä aloittanut Petteri Orpon (rotfl) hallitus aikoo nopeassa tahdissa kehittää kotimaan liikenneinfraa ja etenkin saada junat kulkemaan ajallaan.

Yksi isoimmista ponnistuksista on Helsingin ja Turun välinen niin kutsuttu tunnin juna -hanke. Elinkeinoministeri Vilhelm II Junnila (pspspsps) lupaa Lehden erikoishaastattelussa, että jatkossa kaupunkien välin pääsee kulkemaan ”jopa alle 88 minuutissa, heh heh”.

”Meilläpäin on sellainen lentävä lause, että neljästätoista sanasta miestä, sarvesta härkää – läppä läppä”, ministeri myhäilee silmäänsä villisti iskien. Hän arvelee, että ripeästi etenevän projektin ansiosta ”junailijan koirapilli kuullaan keskustassa jo piankin, ja sitten voidaan yhdessä tuulettaa, vitsi vitsi”.

Toistuvien kainalopierujen tekemisen lomassa tuore elinkeinoministeri toteaa, että lopullinen ratkaisu, lol, uuden junayhteyden reitistä on vielä tekemättä, mutta päätös tehdään valtakunnan kokonaisetu mielessä.

”Toivottavaa olisi, että kiskot vedetään suoraan leirin, siis Ruisrockin telttaleirin, leikki leikkinä, portista sisään”, ministeri myhäilee.

Ministeri Vilhelm Perinteinen 400g Junnila, arveletteko, että tämä vitsi olisi nyt viety jo tarpeeksi pitkälle?

”No jos aikaa on, niin sellaista tässä vielä, että tiedättekö mitkä ovat turkulaisen suosikkikalat? Tietenkin siik’ ja hail’ ”, ministeri pohtii.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

RKP tyytyväinen hallitusohjelman kompromissiin: työläisen perseeseen työnnettävässä kartussa jopa viidennes vähemmän nauloja kuin alkuperäisessä suunnitelmassa

Hallitusohjelma saattaa asiantuntijoiden mielestä merkitä Suomen työmarkkinoilla siirtymää poispäin ns. kolmikantaisen puisen persekartun perinteestä. Photo by Mockup Graphics on Unsplash

(HAADES) Petteri Orpon (okw) hallituksen syntyminen oli vaakalaudalla vielä aivan viime metreillä, kertovat luotettavat ja omaa etuaan tavoittelemattomat lähteet Lehdelle. Neuvotteluita viikkojen ajan varjostaneet konservatiivisempien ja liberaalimpien puolueiden kiistat olivat kärjistyä ratkaisemattomaksi riidaksi etenkin työläisen perseeseen työnnettävän puisen kartun koostumuksen osalta.

Lähteiden mukaan liberaalien, eli erityisesti RKP:n, vaatimuksesta kartussa olevien naulojen määrää vähennettiin 20 prosentilla alkuperäisestä ehdotuksesta. Vastineeksi perussuomalaiset ja kokoomus saivat myönnytyksen, että paikallisesti voidaan sopia, että osa naulojen vähennyksestä kompensoidaan ruuveilla tai lisäämällä karttuun tervaa.

Elinkeinoelämän väläyttämää kartun poikkipuolaa ei sisällytetty hallitusohjelmaan, mutta sen käyttöönoton mahdollisuuksista aiotaan teettää vaalikauden aikana riippumaton vaikutusarvio.

Pitääkö karttu hioa ennen poskien levittämistä?

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson myöntää, että päätös hyväksyä perseeseen työnnettävän kartun lopullinen naulamäärä ei ollut puolueelle yksinkertainen. Toukokuun lopulla puolueen eduskuntaryhmä asettui jo tukemaan hallitukseen menoa siinäkin tapauksessa, että karttua ei hiottaisi ennen kuin se survotaan suoleen. Vielä vaalitaistelun aikana puolue oli ehdottomasti ainakin osittaisen hiomisen kannalla vedoten muun muassa Suomen kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin.

”Tiesin, että siitä ei tulisi helppoa. Siitä tuli kuitenkin vielä haastavampaa kuin olisin voinut kuvitellakaan”, Henriksson kuvailee keskusteluja, joita kartun läpimitasta käytiin Säätytalon puheenjohtajapöydässä.

Lopputulos oli kuitenkin kaikkia osapuolia tyydyttävä kompromissi. Persekartun koko, karheus sekä naulojen määrä heijastavat puheenjohtajien mielestä hyvin vaalitulosta ja äänestäjien tahtoa. Petteri Orpo muistuttaa, että tämä hallituspohja sai vaaleissa kansalta vahvan mandaatin työntää puinen karttu perseeseen, ja sitä on syytä kunnioittaa.

”Se, että nyt käytettiin niin paljon aikaa, niin se maksaa itsensä takaisin hallituksen toimintakykynä ja kestävyytenä”, hän sanoo.

Kategoriat
Politiikka

Hallitussähkeet perjantaiksi: Orpon kysymykset julki – haluaa tietää, ovatko muut puolueet kenties demareita

Oletko tänä aamuna muuttunut demariksi – Hallitustunnustelija Petteri Orpo (kkk.) on antanut puolueille listan kysymyksistä, joiden avulla valitaan hallitusneuvotteluihin lähtevät puolueet. Lehden tutkivan toimituksen Lepakkomiehen vessasta löytämän paperin mukaan kysymysten joukossa ovat ainakin ”Ethän ole demari”, ”Tissit vai perse” ja ”Moro ookko päissään”. Vastoin ennakko-odotuksia Orpon patterissa ei kuitenkaan ollut kiivaan vaalikamppailun aikana usein kuultua tiedustelua ”Jätä jämät?”.

Maahanmuutto olisi tehokkainta ilman mamuja – Ripeimmin Orpon kysymyksiin vastasi vaaleissa toiseksi suurimman puolueen paikan napannut perussuomalaiset. Puoluesihteeri Arto Luukkasen mukaan tehtävä oli hyvin helppo, koska kysymykset heijastelevat täsmällisesti puolueen arvomaailmaa. ”No vaikkapa: ’Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?’ – Ei mamuja. Ja sitten tämä: ’Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia?’ – No, ei mamuja. Ja vaikkapa ’Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena? – Taaskin, ei mamuja. Tämä oli todella yksinkertainen harjoitus”, hän myhäilee.

Uudet kansanedustajat pohtisivat Karjalan kannaksen remilitarisointia – Monet turvallisuuskysymyksiin ja itsetyytyväisyyteen erikoistuneet uudet kansanedustajat pitävät ajankohtaisena arvioida uudelleen Karjalan kannaksen puolustusta Suomen Nato-jäsenyyden myötä. He huomauttavat, että Euroopan nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa on vakavasti mietittävä onko kestävää, ettei kannaksella ole vuosikymmeniin ollut ollenkaan suomalaisia joukkoja, vaikka siellä samanaikaisesti on venäläisten virallista edustusta. Kansanedustajien mukaan tilanteen kansainvälinen sopimusperusta on pahasti vanhentunut, ja ethän vain ole kommunisti.

Kategoriat
Politiikka

Paikallinen kokoomuslainen pettyi erektioonsa Nato-ratifioinnin jälkeen

Photo by K O'Shaughnessy on Unsplash

(ESPOON ERITYISTALOUSALUE) Pitkään odotettu Turkin ratifiointi Suomen Nato-jäsenyydelle ei aiheuttanut riemunkiljahduksia mikkeliläisen Severi S. Paribuksen (kok.) kotona myöhään torstai-iltana. Paribus oli jo vuosikymmeniä odottanut Suomen liittymistä puolustusliittoon, jotta kansallinen turvallisuus vahvistuisi, integraatio länsimaiseen arvoyhteisöön täyttyisi ja hän saisi kunnon erektion.

Toisin kävi.

”Suomesta tulee vahva ja kyvykäs liittolainen, joka on sitoutunut liittokunnan turvallisuuteen. Suomen paikka lännessä saa sinettinsä!”, hän lietsoo itseään hurmokseen.

”Mutta löysä mikä löysä”, Paribus joutuu alistuneesti toteamaan.

Hän muistelee kaihoisasti edellistä muhkeaa stondistaan istuttuaan hajareisin Tampellan 155K83-kanuunan putken päällä kertausharjoituksissa, vain lievästi humalassa ja muistellen Georg C. Ehrnroothin ja Kalevi Lammisen kunnian hetkiä.

”Liittolaisina saamme ja annamme turvaa. Puolustamme toisiamme. Suomi seisoo nyt ja tulevaisuudessa Ruotsin rinnalla ja maan jäsenhakemuksen tukena!” Paribus yrittää, mutta pikku-Severi ei ponnahda thyrsossauvana taivasta kohden.

Hän esittääkin seuraavalle hallitukselle kaikkien maanpuolustushenkisten suomalaisten yhteisen toiveen: Suomeen olisi pikimmiten saatava sotilasliiton tukikohta, joka viimeistään takaisi rikkumattoman suvereniteetin, alueellisen koskemattomuuden ja sykkiväsuonikkaan parruparaatin.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Ensi vaalikaudelle esitetään uutta lääninsössöttäjän virkaa – ehdolla muun muassa Keskisarja

Photo by Priscilla Du Preez on Unsplash

(JOKA NIEMI, NOTKO, SAARELMA) Perinteinen läänintaiteilijoiden instituutio on saamassa täydennystä tulevalla vaalikaudella, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön syystäkin julkistamaton esiselvitys. Maakunnallisten kulttuuripalvelujen täydentämiseksi ollaan perustamassa erityistä lääninsössöttäjän virkaa, joka samalla helpottaisi yhteiskunnallisen rakennemuutoksen läpivientiä ja lieventäisi poliittista polarisaatiota, kertoo ministeriön edustaja Joakim Kampa-Viiner.

Kampa-Viinerin mukaan uutta kolmen vuoden määräaikaista tehtävää kokeiltaisiin ensin pahimmin väestön vähenemisestä kärsivissä maakunnissa. Ne ovat tutkimusnäytön perusteella lääninsössöttämiselle hedelmällisimpiä, koska näillä alueilla asuvilla päänsisäinen todellisuus on jo useimpien kohdalla syrjäyttänyt reaalitodellisuuden. Tällaisissa olosuhteissa lääninsössöttämisen kustannustehokkuus on suurimmillaan, mikä havaittiin myös ministeriön Kainuussa (nimi muutettu) toteuttamassa pilottihankkeessa.

”Koeasetelmassa sijoitettiin historioitsija Teemu Keskisarja hakkuuaukiolle keskelle hömötiaisten maatuvia kalmoja hokemaan maanomistajille loputtomalla luupilla ’olette oikeassa olette oikeassa kaikki muut ovat väärässä’. Mittausten perusteella tämä auttoi lähes jokaista kokeiluun osallistunutta unohtamaan, että kuset olivat jo housuissa”, kertoo Kampa-Viiner.

Mittauksissa huomattiinkin, että lääninsössöttäminen on verrattomasti valtionavustuksia tai muita aluepoliittisia instrumentteja tehokkaampi tukimuoto taantuville seuduille. Kampa-Viiner korostaa, että pilottitutkimuksen rakenteesta huolimatta virkaa ei ole tarkoitettu vain korkeakoulutetuille asiantuntijoille tai epätoivoisille kansanedustajaehdokkaille.

”Esimerkiksi Satakunnan lääninsössöttäjäksi riittäisi aivan kuka tahansa läski jankkaamaan, että omat epäonnistumisesi ovat mamun syy”, hän muistuttaa.

Kategoriat
Politiikka

Liikennevalojen punavihreys huolettaa yhä useampaa, paljastavat vaalikonevastaukset

Photo by Joakim Honkasalo on Unsplash

(COME OUT YE BLACK AND GAL-TANS) Politiikan polarisoituminen oikeisto-vasemmisto-akselilla aiheuttaa laajaa huolta äänestäjien keskuudessa, selviää Lehden vaalikoneeseen annetuista vastauksista. Yli puolet humalaisista vastaajista oli selvästi sitä mieltä, että esimerkiksi liikennevalojen lähes kaikkialle ulottuva punavihreys on ongelma, johon ensi hallituskaudella tulisi puuttua muun muassa veronalennuksilla keski- ja suurituloisille.

Jotkut oikeiston kansanedustajaehdokkaista muuttaisivatkin oikeudenmukaisuuden nimissä osassa liikennevaloista kaikki lamput sinisiksi, mikä samalla lisäisi liikenteen tasa-arvoisuutta risteysalueilla.

Äänestäjien huolestuminen niinkutsutusta wokeismista sekä perinteisten arvojen ja käytöstapojen alamäestä näkyvät myös vastauksissa vaalikoneen kysymyksiin ”mitään ei saa enää sanoa huoraamisesta ja klamydiasta naapurin emännän hautajaisissa” ja ”kohteliaisuus ja hyvät tavat ovat hukassa nyky-yhteiskunnassa senkin homeiset mäyrännussimat äpärät”. Monen vastaajan mielestä Suomessa tulisikin elvyttää perinteisiä politiikanteon ihanteita, minkä vuoksi he olivat vähintään melko samaa mieltä kysymyksestä ”kristilliset arvot kuten heikompien kiusaaminen ja yleinen persnaamaisuus ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle”.

Lehden vaalianalyytikon Juho-Pasi Kusikiven mukaan vastausdata kertoo kuitenkin samalla poliittisesta yhtenäisyydestä etenkin talouspolitiikassa. Käytännössä kaikki äänestäjät oikealta vasemmalle olivat täysin samaa mieltä kysymyksestä ”jos on pakko valita, on parempi korottaa niiden muiden veroja kuin leikata minun julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia”.

Lehden vaalikone on toteutettu yhteistyössä mutsis kanssa.

Kategoriat
Politiikka Talous

Somevaikuttaja moittii Laukon kartanon torpparien vaatimuksia taksvärkkipäivien vähentämisestä

Aivan tavallinenkin torppari voi haaveilla varhaisista eläkepäivistä, jos osakesäästämisen aloittaa ajoissa. Photo by Martin Dalsgaard on Unsplash

(TOTTIJÄRVI) Laukon kartanon torpparien kiistanalainen vaatimus taksvärkkipäiviensä ja työaikansa vähentämisestä saa rajun tyrmäyksen elinkeinoelämän järjestöiltä sekä somevaikuttajilta. Torpparit vetosivat tällä viikolla kartanon paroniin, jotta työpäivien kesto rajattaisiin kesällä kymmeneen tuntiin ja talvella seitsemään.

”Miksi kymmenen tunnin työpäivä ei. Oo. Hyvä asia. Työvoimapulan takia väkeä ei riitä töihin muutenkaan. Ei sovi kaikille aloille. Työtahti voisi kiristyä”, tyrmää tunnettu somevaikuttaja Merja Mähkä (kaupallinen yhteistyö: kruununvouti) Instagram-videollaan.

Hän ehdottaa paremmaksi ratkaisuksi torpparikysymykseen tavoitteellista sijoittamista ja säästämistä. Esimerkiksi osakesäästötilin avulla tavoitteellisesta sijoittamisesta ja kansankapitalismista on tullut mahdollista ihan jokaiselle.

”Vaikka jemmassa ei olisikaan kymmeniä tuhansia euroja, voi silti yhä vaurastua. Jos esimerkiksi sijoittaa palkastaan joka kuukausi kaikenlaisille sijoittajille sopiviin indeksirahastoihin, niiden arvosta voi pahimmillaankin kadota noin puolet”, Mähkä pohtii.

Osakepuolelta hän suosittelee torppareille Laukon maita laajemminkin esimerkiksi konepajayhtiöitä. Esimerkiksi Valmetissa tapahtuu koko ajan oikeita ja hyviä asioita ihan oppikirjan mukaisesti, hän vinkkaa.

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää torpparien vaatimuksia ylimitoitettuina. Etujärjestö ei pidä millään tasolla realistisena, että suomalaisten työaikaa lyhennettäisiin. Päinvastoin.

”Suomessa on tärkeämpää pikemminkin saada työtunteja lisättyä”, sanoo järjestön edustaja August Viljelm Vikström.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Puhuvien päiden suojeluspyhimykseksi on julistettu Mika Aaltola

Photo by Ramez E. Nassif on Unsplash

(PYHÄ SYNODI) Suomalaisten pyhien miesten joukko on saanut Mannerheimin ja Kekkosen jälkeen vihdoin täydennystä, kun kirkolliskokous ja valtioneuvosto julistivat perjantaina Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan (HRH) puhuvien päiden suojeluspyhimykseksi. Uudessa asemassaan Aaltola myös johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa sanomalehtikolumnistien kanssa, ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita poliitikkoja.

Julistusta oli ehditty odottaa jo kauan, mutta asia varmistui alkuvuodesta, kun oppineet vahvistivat Aaltolan kolmannen ihmeteon, jossa hän karkotti pahan suomettumisen hengen kanaanilaisnaisen tyttärestä. ”Voi tätä epäuskoista ja suomettunutta sukupolvea! Kuinka kauan minun vielä on oltava teidän keskuudessanne?” hänen kerrotaan todenneen ihmettelijöille.

Aiemmat ihmeteot olivat, kun Aaltola käveli vettä pitkin Turkin suurlähetystölle ja kun hän ruokki viisituhatta uutisnälkäistä toimittajaa viidellä twiitillä ja kahdella naistenlehtihaastattelulla niin, että tähteeksi jääneitä paloja kerättiin vielä vaalikirjaa varten.

Ihmeteot ovat säilyneet jälkipolville Aaltolan uskollisten opetuslasten, autuaiden Justuksen ja Petruksen retweettaamina.

Kategoriat
Politiikka Ulkomaat

Kohuehdotus: Suomi voisi mennä yksin Natoon ja vaatia Ruotsia muuttamaan nimensä Rüotsiyeksi ja poistamaan Mats Sundin Hockey Hall of Famesta ratifioinnin ehtona

Photo by Linus Mimietz on Unsplash

(MUSTARITARIHUONE) Turkin uhittelu Ruotsin Nato-jäsenyyden kohtalolla voi koitua arvaamattomaksi hyödyksi Suomelle, arvelevat Lehden haastattelemat asiantuntijat. Riippumattomista ulkopolitiikan ja jätkänshakin eksperteistä koostuvan Me Tienataan Tällä -tutkijaryhmän mukaan Suomen kannattaisi tässä tilanteessa pikaisesti varmistaa oma jäsenyytensä sotilasliitossa ja sen jälkeen vaatia itse Ruotsilta poliittisia myönnytyksiä ehtona sille, että Suomi ratifioisi ruotsalaisten mukaanpääsyn.

”Voisimme muun muassa vaatia Ruotsia muuttamaan nimekseen Rüotsiye sekä vaihtamaan kansallislaulukseen Den Glider In. Täysin poissuljettua ei olisi sekään, että Suomi voisi edellyttää Ruotsia poistamaan Mats Sundinin nimen Hockey Hall of Famesta”, arvioi tutkijayhmän edustaja Peppi Lång St. Rumpa.

Tutkijaryhmän laskelmien mukaan hyödyllisiä vaatimuksia voisivat olla myös folkölin kieltäminen euroopanlaajuisesti sekä pidempien takuuhuoltojen ja ruostesuojauksien vaatiminen suomalaisten vanhoihin Volvoihin. Jatkossa ankarasti rangaistaviksi teoiksi voitaisiin säädättää autojen tahallaan ajattaminen monttuun ynnä muu ruotsalainen vittuilu.

”Lisäksi Ruotsin ja Suomen yhteisymmärrysasiakirjassa voitaisiin jättää vielä jatkoneuvottelujen aiheeksi muun muassa kysymykset mahdollisista tulevista avioliittosopimuksista Ruotsin ja Suomen kuningashuoneiden välillä”, Lång St. Rumpa arvioi.