Tekijä: toimitus

Uusi äänikynnyskokeilu suurmenestys – Vaaliviranomaiset ja poliittiset ryhmät ovat pääosin tyytyväisiä kunta- ja aluevaalien yhteydessä tehtyyn suomalaiseen äänikynnyskokeiluun. Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, äänikynnys ei pilotissa kohdistu puolueisiin vaan äänestäjiin, joista kaikkein tyhmimpien mielipide jää noteeraamatta. ”Kynnys oli alustavien tietojen mukaan varsin hyvin kalibroitu, eli että jos äänestäjä on niin vitun saapas että kaksi eriväristä äänestyslippua ja kaksi eri lailla numeroitua listaa ovat liian vaikeita hahmottaa, on demokratian toimivuuden kannalta oikein hyvä, että näiden ihmisten ääni ei kuulukaan”, sanoo vaalipäällikkö Antti Oksid. Vain yhden vaalilipun vaaleissa aiotaan jatkossa saman vaikutuksen saamiseksi testata ovellisia äänestyskoppeja, joihin ei ole kirjattu vedä/työnnä-ohjeita.

Orpon perussuomalaiset päihitti selvästi Purran perussuomalaiset – Etukäteen mielenkiintoiseksi arvioitu kahden hallitusvastuussa olevan perussuomalaisen puolueen vaalitaisto tyssäsi heti ääntenlaskun alkumetreille. Myös lopulliset tulokset varmistivat, että Petteri Orpon (ps.) perussuomalainen puolue rökitti ylivoimaisesti Riikka Purran (ps.) perussuomalaiset. Asiantuntijoiden mukaan yksi tekijä voi olla ero varsinkin puolueiden pienituloisemmissa kannattajaryhmissä. ”Vaikuttaa siltä että Orpon perussuomalaisten keskuudessa on paremmin ymmärretty, että kun ylhäältä lyödään ja vittuillaan päälle, pitää pysyä kyykyssä ja kuuliaisesti hiljaa eikä alkaa pullikoida”, pohtii dosentti Armo Viiner Ylivieskan yliopistosta.

(EDUSKUNTA) Väistyvän työministerin Arto Satosen (lol) mahdollisesta Kela-pestistä on noussut myrsky. Satosen pääjohtajaehdokkuus on herättänyt runsaasti keskustelua, koska nimitystä voitaisiin pitää poliittisena. Lisäksi Satosta pidetään asiantuntijapiireissä muun muassa ”ihan vitun toistaitoisena” kyseiseenkin tehtävään.

Kokoomuksen riveistä kritiikki tyrmätään ykskantaan. Puoluetoimiston strategiaosaston pääsihteeri Mikko-Dille Roisto huomauttaa, että kokoomus on kautta vuosien johdonmukaisesti vastustanut muiden puolueiden poliittisia virkanimityksiä.

”Ja mitä ehdokkaan ammattitaitoon tulee, niin eihän hän tiennyt töistäkään yhtään mitään ennen työministerinuraansa ja katsokaa millaista jälkeä on syntynyt!” myhäilee Roisto.

Myös puoluetoveri Jalmari Kehveli puolustaa nimitystä ja muistuttaa, että Satonen toisi raikasta ajattelua Kelan johtoon: koska hän ei ymmärrä sektorista tuon taivaallista, hän voisi välttää vanhakantaisen luutuneen päätöksenteon sudenkuopat.

”Kun Herra antaa viran, hän antaa myös hyvän palkan ja luontoisedut, kuten sanonta kuuluu”, Kehveli vakuuttaa.

(RITARIHUONE) Eduskunnan oppositiopuolueet jakoivat tiistaina poikkeuksellisia kiitoksia pääministeri Petteri Orpolle (kok) tämän osoitettua jämäkkää päättäväisyyttä ja lujaa johtajuutta eheytyshoitoja koskevassa lainvalmistelukiistassa. Orpo totesi aamulla käytävähaastattelussa, että on ilmiselvää, että hallituksen tulee noudattaa eduskunnan ilmaisemaa tahtoa ja ryhtyä ripeään lainvalmisteluun hyväksytyn kansalaisaloitteen mukaisesti.

Oikeusministeri Leena Meri (tööt) oli aiemmin todennut, ettei asiassa ole edellytyksiä edetä, koska lainvalmistelu on ruuhkautunut ja eipä paljon kiinnosta homot. Orpon mukaan oikeusministeri ei kuitenkaan voi toimia eduskunnan enemmistöä vastaan.

Orpo on kuluvan vaalikauden aikana myös useasti aiemmin uhmannut hallituskumppaniensa tahtoa vahvalla esimerkillään ja saanut aikaan useita muutoksia mm. hallitusohjelman alun perin kireisiin sosiaaliturva- ja maahanmuuttolinjauksiin, jotka hänen mukaansa olisivat vaarantaneet hyvinvointivaltion perustaa ja Suomen kansainvälisiä sitoumuksia. Pääministeri on myös tarmokkaasti puuttunut hallituskumppanien rasistisiin lausumiin.

”Kokoomus haluaa kehittää Suomea vapaaseen, länsimaiseen yhteiskuntajärjestykseen perustuvana avoimena yhteiskuntana, jossa yksilönvapaus ja ihmisoikeudet on turvattu”, Orpo huomautti.

(KILJAVA) Kiristyvä turvallisuustilanne on tuomassa täyskäännöksen suomalaiseen puolustuspolitiikkaan, kertovat joistain asioista perillä olevat lähteet Lehdelle. Suomi on mahdollisesti jo pian seuraamassa Baltian maiden esimerkkiä ja ottamassa uudelleen käyttöön kiistellyt rauhanjalkaväkimiinat tai erillisjalkaväkimiinat, joilla nimillä ne nykykielessä paremmin tunnetaan.

Suomi liittyi miinat kieltäneeseen Ottawan sopimukseen vuonna 2012, koska niitä pidettiin harvinaisen vittumaisena keksintönä. Sittemmin on kuitenkin käynyt ilmi, että ratkaisu saattoi perustua kyseenalaiseen ajatteluun.

”Tuolloin mahdollisesti jossain piireissä arvioitiin, että emme muka olisikaan kaikki ankeita omaan perseeseemme pudonneita kusipäitä, jotka ovat ryhmämatkalla haadekseen bisnesluokassa, mutta se oli idealistista haihattelua. Myös asetekniikan eufemistisen kehityksen myöhempää nopeutta ei osattu vielä ennakoida”, kertoo turvallisuuspolitiikan asiantuntija Ilari Götterdämmerung.

Siinä missä sopimuksessa määritellyt miinat saattoivat aiheuttaa silmitöntä ja sattumanvaraista tuhoa siviiliväestölle vielä vuosia konfliktien jälkeen ja sulkea laajoja maa-alueita kaiken hyötykäytön ulkopuolelle, uudet rauhanmiinat ovat siitä erilaisia, etteivät ne tee yhtään ollenkansa niin, vakuuttavat asiantuntijat kautta kiven ja kannon.

”2010-lukuinen miina saattoi ehkä poikkeustapauksessa ja huolimattomasti – eli ulkomaalaisten – käyttämänä teoriassa olla riski, mutta uusi rauhanmiina vaikuttaa ainoastaan pahan puolelaisiin, ja niiden käyttäminen jo itsessään takaa, ettei niitä tarvitse edes käyttää”, perustelee puolustuskonsortio Königlich Württembergische Gewehrfabrikin viestintäjohtaja Viktor About. Hän huomauttaa, että Suomi voisi olla edelläkävijä ja valmistaa maailman vastuullisimmat sekä hiilineutraaleimmat erillismiinat.

”Jatkossa jokainen verisiksi riekaleiksi repeytynyt pikkuinen jalantynkä ja raastava kirkaisu voisi olla elävä muistutus Suomen vahvasta sitoutumisesta ilmastotavoitteisiin ja puhtaaseen siirtymään.”