(SORTAVALA) Suomalaisten valkoisten miesten tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat lisääntyneet huolestuttavasti viime vuosina, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vielä laatimattomista ja todennäköisesti myös sellaisiksi jäävistä tilastoista.
Lehden terveysalan erikoisavustaja ja attekalevalainen irtojäsenkorjaaja Heikki Anttila-Spooner on seurannut ilmiötä jo pitkään. Hän kärsii itsekin vastaavista oireista, ja arvelee löytäneensä juurisyyn sairastavuuden kasvuun valkoisen miehen taakasta.
”Itse viime kesänä ollessani yhteiskunnassa jouduin kantamaan sellaista hyvin raskasta ja hankalan mallista valkoisen miehen taakkaa pitkiä aikoja muun muassa käydessäni keskusteluita ulkomaalaispolitiikasta, kehitysavusta ja mökkinaapurin saatanan kalastusoikeuksista. Kerran kun sen aamulla sitten nappasin olalleni lattialta – enkä hölmönä muistanut nostaa jaloilla – venäytin selkäni pahasti ja moneen viikkoon en pystynyt muuhun kuin makaamaan vuoteessa ja kiroamaan muijaani, kunnes se otti ja lähti”, Anttila-Spooner kertoo.
Kyseessä saattaa hänen mukaansa olla kokonainen tähän asti tuntematon oireyhtymä. Anttila-Spooner on aiemmin muun muassa viiltänyt käteensä syvän haavan paikatessaan lasikattoon tullutta halkeamaa, ja häntä vaivaa krooninen polvikipu, joka on seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta uurastuksesta sortavien rakenteiden ylläpitämiseksi.
”Se ei ole kuulkaa mukavaa päivittäin ulos mennessään huomata, että taas on joku aivan siinä kotikulmilla yrittänyt horjuttaa tai jopa murtaa rakenteita. Siellä liikkuu vanhuksia ja pieniä lapsia! Vaarallista leikkiä omalla ja muiden terveydellä”, hän varoittaa kirjoittaessaan jokaviikkoista tappouhkausta Twitteriin satunnaiselle naispuoliselle keskustelijalle.
Anttila-Spooner ei olekaan varma, kuinka pitkään hänen voimansa vielä riittävät.
”Ei tämä kyllä ole valkoisen miehen hommaa”, hän puuskahtaa.
