(SIVU KAKSI) Maakuntalehtien päätoimittajien rauhallisena alkanut mielenosoitus riistäytyi käsistä, kun sotilaspassien lisäksi poltettiin myös siltarummut, rintaliivit ja lomat. Ajatus yhteisestä mielenilmauksesta syntyi, kun Karjalaisen päätoimittaja ja reservin yliluutnantti Pasi Koivumaa kertoi julkisesti harkitsevansa vakavasti sotilaspassinsa palauttamista.
”No me sitten päätettiin lähteä mukaan, mutta vahingossa luin että ’sotilaspassin polttaminen’ ja siitä se sitten karkasi käsistä”, rovion edessä seisova nimetön maakuntalehden päätoimittaja kertoo.
Sotilaspasseista palo levisi siltarumpuihin, jonka jälkeen sytytettiin rintaliivit ja poltettiin lomat. Tässä vaiheessa meno oli jo niin riehakas, että pian päätoimittajat huomasivat polttavansa marihuanaa Hotelli Hanhen pihalla.
Vahvistamattomien tietojen mukaan matkalla Lapinjärvelle nähtiin myös, miten hirvi paloi poroksi.
Kategoriat
11 vastausta aiheeseen “Päätoimittajat polttivat sotilaspassit, siltarummut, rintaliivinsä ja lomat”
Vitu homo sivarit.
Sääli ettei näitä nysväsivareita nyt sitten enää voida viedä kokeilemaan luvassa olevia uusia taisteluhulikuuppereita ja etäpommitus-Hornetteja. Ne onkin toista kun Romon pusikot ja sissijotostelun paratiisit!
Kataisen ja Wallinin palattua Rion karnevaaleilta päätoimittajat kutsuttiin pitopöytään laulamaan yhdessä, että KAVEREITA EMME POLTA!
Mutta miksi tässä kiihkossa eivät palaneet hihat?
Ai teitä vituttaa siellä maakunnissa, arvaa vituttaako meitä pääkaupunkiseutulaisia. Meille jäi vieläkin se vitun Dragsviikki!
Samaan rovioon myös pakkoruotsin kirjat kellä hejpådeit on vielä tallessa!
Ku Lapinjärvi palaa maan tasalle, se on yhtä säästöö ja sivarit näkee vähä mistä kana kusee – muistan ku kerranki Vekarajärvellä valvoin vartiossa 6 yötä putkeen -70 asteen pakkasessa ja nahka lähti irti päätä myöten, ni että repikää siitä itujen pössyttelijät!
Ja Rovion tj vain nauroi tulista kaljuaan samalla kun kotiutti sata varista ja yhden räjähtävän hanhen.
Ei sotilaspassia pidä polttaa. Sille on paljon käyttöä arkielämässä, esimerkiksi matkustaessa ei tarvitse ostaa viiden vuoden välein kalliita passeja, vaan rajalla voi vilauttaa rehvakkaasti sotilaspassia.
Ei tartte hienoja biotunnisteitakaan, rajavartijat nopeasti tekevät kunniaa, kun tajuavat että rehellinen suomen sotilas on saapunut rajalle. Samalla kun tullimiesten kantapäät kopisevat yhteen, voi vähän leikkisästi keventää tunnelmaa ja oikoa rajamiesten ryhtiä, rivien suoruutta ja rintataskun nappeja. Tst-välinemateriaalin tarkastusta ei kannata toteuttaa – se hidastaa normaalia rajavalvontaa, ja hämmentää liikaa ulkomaalaisia turisteja, varsinkin jos suomalaisia sotilaspasseja on liikkeellä useampia samaan aikaan.
Sotilaspassia näyttämällä saa kyllä aina hyvän vastaanoton ja kohtelun kaikilla rajoilla, paitsi venäjän rajalla: venäläiset rajamiehet kun aina juoksevat pakoon suomalaisen sotilaspassin nähdessään.
Tästä ne rekkajonotkin aina itärajalle syntyvät, kun muutamat rekkamiehet eivät millään malta olla jekuttamatta venäjän poikia sotilaspasseillaan. Passia näytettyään rekkamies saattaa joutua odottaamaan parikin tuntia, ennenkuin ensimmäinen vanja uskaltaa hiipiä metsistä puomia avaamaan. Takana olevat eivät ole oikein tyytyväisiä.
Avaishan sen puomin muuten itsekin, mutta kun avain on sen Vladimirin taskussa.
Lassie paloi pätkittäin.
hei, tulin just