Matti-Jussi Einiön pitäisi olla tässä haastattelussa. Vaan ei ole, kun on kuollut. Maksakirroosi olisi vienyt miehen parin vuoden sisällä, mutta tätä ennen henkeä vaanivat niin auto-onnettomuus kuin katolle kipuaminen lievässä 3,4 promillen humalassa.
Lopulta Matti-Jussi Einiön nitisti vene, sepalus ja heikko tasapaino.
Tutkija Eila-Kaarina Vähä-Koura Suomen perhetutkimuskeskuksesta kertoo, että kymmenen vuoden tutkimuksen jälkeen on lopulta löydetty kriteerit tavalliselle suomalaiselle kesälle. Einiön tapaus on yksi esimerkki näistä kriteereistä.
”Suomalaiseen kesään kuuluu enemmän murhetta kuin iloa. Kesä on stressiä, epäonnistuneita kesäheiloja ja eksoottisia joskin parantumattomia sukupuolitauteja”, Vähä-Koura sanoo.
Isän moninaiset
kohtalot
Erityisesti perheen päälle eli isälle kesä on rankkaa aikaa. Vähä-Kouran tutkimuksen mukaan kesäisän kesä-isän velvollisuuksiin kuuluu muun muassa vähintään puolet ajasta kännissä räyhääminen, katoaminen selittämättä muutamiksi päiviksi, kirveellä ja puukolla uhkaaminen niin appea kuin eukkoa ja muutaman epäonnistuneen kesäprojektin aloittaminen.
Tällaisia kesäprojekteja voivat olla vaikkapa perunamaa tai uusi aita.
”Ja tietysti ne jäävät kesken. Se sitten vituttaa isiä aikaisempaa enemmän”, Vähä-Koura sanoo.
Vähä-Kouran mukaan tämän seurauksena isi lähtee vesille yksin, ottaa mäyräkoiran mukaan ja noin tunnin veneilyn jälkeen kokee virtsarakossa epämiellyttävää painetta.
”Sitten se onkin menoa.”
No entäs
loput perheestä?
Einiön perhe on Vähä-Kouran mukaan melkoisen hyvä esimerkkitapaus kesän muistakin tapahtumista.
Einiön tytär – Mirva (15) – ajautui rockfestivaaleilla pahoille teille, pöksytti pilveä, otti tatuoinnin vatsaan joka tulehtui, otti lävistyksen alahuuleen joka tulehtui, menetti neitsyytensä pitkähiuksiselle ja huonon hygienian omaavalle hipille ja kantaa nyt toista kuukautta tulehtuneessa vatsassaan ”rakkauden hedelmää”.
Ensio-poika (13) puolestaan on kuunnellut koko kesän hevimusiikkia, istunut tietokoneen ääressä selaten pornoa, käyttäen irc-ohjelmia ja pelaten CS:ää, juonut käsittämättömät määrät sokerisia virvoitusjuomia sekä säälinyt niitä onnettomia, jotka tarvitsevat aurinkoa.
Ensio ei vielä edes tiedä isänsä kuolemasta, koska sitä ei lue blogeissa tai Lehdessä.
”Perin säälittävää lasten osalta, mutta kyllä äiti on pahin”, huokaa Vähä-Koura.
Perheen Marja-Lennukka-äiti nimittäin istui koko kesän kotona, teki ruokaa perheelle, kesti miehensä huutamista, poikansa eristyneisyyttä ja tyttärensä tulehtuneita paikkoja. Eikä valittanut kertaakaan.
”Ei se ole ihmisen rooli”, Vähä-Koura huokaa.