(MONTAILLOU) Joka kesä eläintensuojelijat toitottavat samaa virttä: älkää ottako kesäkissaa, ja joka syksy seuraa tuttu veisu: ei mennyt viesti perille tälläkään kertaa. Niinpä. Aina syksyisin pitkin metsiä ja pellonpientareita kiertelee satoja hylättyjä mouruajia. Niistä vain osa pelastuu talven alta löytöeläintalojen suojiin, loppujen kohtalona on paleltua pakkasten kourissa.
Vaan tämä toistuva tragedia saattaa olla genetiikan saralla tehtyjen läpimurtojen myötä jo pian historiaa, uskovat Helsingin yliopiston eläinlääketieteen erikoisyksikön, Moreau-instituutin, tutkijat.
”Instituutissa on meneillään paraikaa jalostusohjelma, jonka päämääränä on muokata kissojen geneettistä perustaa niin, että siitä tulisi paremmin syömäkelpoinen. Näin kesäkissa voitaisiin syksyn tullen pistellä poskeen”, hahmottelee tutkija Suvi-Kulta Smörgåsbord.
Osaksi venetsialaisperinteitä
Smörgåsbordin mukaan ajatusta kesäkissojen syömisestä hylkäämisen sijaan on lämmitelty aiemminkin, mutta hanke on aina kaatunut kissanlihan heikkoon laatuun. ”Sitkasta ja syistä, kuin vastamäkeen tapettua hevosta järsisi”, hän kuvailee kulinaristista elämystä.
Juuri tähän ongelmaan instituutin ”Patakatti”-projekti pyrkii löytämään ratkaisun. Tutkijat kehittelevät mm. kalkkunan- ja naudanlihan makuisia kissalajikkeita. Saaristohenkisille on suunnitteilla tonnikala-arominen maatiaiskissa ja vegaaneille tofukissa.
”Ajatuksenamme on, että kesäkissan syömisestä tulisi eräänlainen kesän lopetusperinne, siirtymäriitti huolettomasta lomailusta takaisin työelämään. Se sopisi mainiosti osaksi venetsialaisjuhlia”, uskoo Smörgåsbord.
Ja mikä parasta, ratkaisu olisi humaani, ja johtaisi kissojen kohtelun paranemiseen. ”Mökkiläiset saattaisivat jopa kilpailla siitä, mikä perhe pystyy lihottamaan oman kissansa parhaaseen varraskuntoon”, pohtii Smörgåsbord.
Helsingin yliopisto aikoo projektin yhteydessä myös julkaista ”Sata tapaa käyttää kuollutta kissaa” -keittokirjan.
7 vastausta aiheeseen “Tieteellä maukas ratkaisu kesäkissaongelmaan”
Jossain Kiinassa päin syödään muistaakseni juhla-ateriana koiria. Ihan näin suoraan ei kannattaisi plagioida vaan keksiä jotain omaperäisempää, jospa näin saataisiin Suomen kansantaloudelle kokonaan uusi tukijalka. Jos esimerkiksi kissoille tehtäisiin sellainen geenimanipulaatio että syksyllä niistä tulee verenhimoisia saalistajia joilta lemmikkikoirat, pikkulapset ja vanhukset eivät ole turvassa, niin johan olisi metsästäjillä puuhaa. Voitaisiin Keravan lähimetsissäkin ja Oulun Hönttämäessä järjestää kissasafareita, metsästystarvikemyynti kasvaisi ja pruttokänsäntuote kasvaisi erityisesti seurannaisvaikutusten takia roimasti.
tofukissa… *vegaani menee nurkan taakse nauramaan*
Mauton.
Hyvä tuleva Viinanen, kyllä koiria syödään vähän siellä sun täällä ja mitä helvetin tekemistä niillä on kissojen kanssa. Keksi itse jotain omaperäisempää, leijonat on jo keksitty ja yksi sellainen jopa vieraili Ruokolahdella 1992.
jiihaaaa!
Nääsvillen kenguru lienee epäonnistunut kesäkissan geenimanipulaatio joka on karannut instituutista.
Moreau-instituutti 😀