Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka on mahdollistanut Lehti-konsernille muun muassa investoinnit toimituksen uusiin virkistystiloihin.
(VARISTO, KKO.) Pohjoismaiden johtava mediakonserni Lehti on jälleen ottanut edistysharppauksia journalismin keihäänkärjessä, kertoo tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, söpö ja pörröinen Nirppula-undulaatti. Yhtiön kaikissa julkaisuissa on helmikuun aikana käyttöönotettu lukuisia tekoälyyn pohjautuvia työkaluja, jotka auttavat toimittajia tekemään jutuistaan yhä laadukkaampia kovassakin humalatilassa.
”Erityisen tarpeelliseksi on koettu Tyhmäyttäjäksi ristitty apuri, joka muuttaa jutun sellaiseksi, että debiileinkin puolilukutaidoton kestotilaaja tajuaa, mistä on kyse. Se poistaa jutuista automaattisesti ylipitkät sanat, vierasperäiset kirjaimet ja kaiken yhteiskunnallisen sisällön. Ne korvataan parkkipaikkoja koskevalla aineistolla. Sillä pahinta, mitä lehden lukija voi kokea on, että hän tuntee itsensä tyhmäksi. Siitä ei ole enää vaaraa”, sirkuttaa Nirppula.
Tyhmäyttäjän läheisenä kumppanina puurtaa Visiootti, joka etsii ulkomaisista medioista vähintään useita kuukausia vanhoja hypejuttuja, joiden se arvioi käsittelevän espoolaisia insinöörejä ja osakesijoittajia kiinnostavia aiheita. Nämä tekoälytyökalu muuntaa ylipitkiksi löysiksi kolumneiksi, jotka se lopuksi nimeää esseiksi. Visiootin eräänlainen ”veli” on Uutisjatkumoija, josta kehitysosasto on erityisen ylpeä:
”Kaikkihan me tiedämme tilanteen, kun toimituksessa syntyy kiireen ja paineen tuloksena aivan saatanan typerä juttuidea, joka journalistisessa prosessissa sitten jalostuu ja kirkastuu helvetin ääliömäiseksi jutuksi. Tässä vaiheessa peliin astuu Uutisjatkumoija, joka keksii alkuperäisen jutun pohjalta loputtomasti lisää vähintään yhtä typeriä jatkojuttuideoita. Olipa alkupisteenä stadionkonsertti, tv-visailu tai vaikka valtamerisoutu, tämä työkalu ei jätä pulaan!” kehuu Nirppula.
Mielipiteellistä aineistoa tuottavien toimittajien uusi tukipylväs puolestaan on Seuristori. Se automatisoi kaikki pääkirjoitukset toisensa jälkeen kertomaan erilaisin vivahtein ja sanamuodoin, miten poikkeuksellista ja ennennäkemätöntä journalismia julkaisu on jälleen menneellä viikolla tuottanut ja miten toimitus on taas keksinyt uudestaan esimerkiksi uutisformaatin, toimituskokoukset sekä pyörän. Ja vaikka helposti luulisi, että variaatiot loppuisivat äkkiä, pystyy tekoäly luomaan muunnelmia käytännössä loputtomiin, tai vähintään seuraavaan rahoituskierrokseen saakka.
Toistaiseksi betatestausvaiheessa on Augustaatti, joka lisää vielä nykyistäkin enemmän kirosanoja Lehden juttuihin, jotta ne näyttäisivät edgymmiltä nuoremman lukijakunnan tavoittamiseksi tai ainakin merkkimäärätavoitteiden saavuttamiseksi.
Mutta miten käy itse journalistien näiden uusien välineiden tulvassa? Toimituspäällikkö Hannes Profit huomauttaa, että kaikesta sisällöstä vastaa lopulta ihminen, joko toimituksessa tai naapurissa.
”On journalistin ohjeiden pohjalta itsestäänselvää, että lopputuloksesta vastaa aina ihminen, ja ihminen, olipa hän miten rajussa tuiskeessa tahansa, tarkistaa kaiken sisällön ennen julkaisua tai ainakin sanoo tekevänsä niin jos joku kysyy. Aivan samalla tavoin kuin kaikissa lehdissä joka kerta tarkistetaan mahdollisimman hyvin muiden medioiden juttujen tiedot ennen siteeraamista, kuten ohjeet edellyttävät.”
Ja yhteen pyhään asiaan tekoäly ei ikinä Lehdessä koske, Profit korostaa.
”Lukijakommentteja ei ole meillä kukaan lukenut tähänkään asti, emmekä koe että tekoälynkään tarvitsisi vaivautua.”
4 vastausta aiheeseen “Lehti ottaa käyttöön uusia tekoälytyökaluja sisällön kehittämiseksi – Tyhmäyttäjä ja Uutisjatkumoija ahkeroivat jo toimittajien apuna”
No huh, huh! Hetken jo luulin maailmani romahtavan, mutta viimeinen virke sai sydämeni vielä potkaisemaan. Otsikkona ”Tekoäly tappoi Lehden kommentoijan” olisi tietysti nostanut lukijamäärät hurjaan kasvuun enkä olisi ollut enää ainoa kommentoija. Siinä mielessä hieman harmittaa.
— Voisitko kirjoittaa lukijapalautteen tästä jutusta?
— Tässä yksi napakka lukijapalaute, joka osuu jutun satiiriin mutta myös vähän kutittaa toimitusta kyljestä:
Juttu osuu hauskasti siihen hermoon, joka monella lukijalla on jo pitkään ollut kireänä: tunne siitä, että journalismia ”kehitetään” joskus enemmän lukijoiden aliarvioinnin kuin heidän palvelemisensa suuntaan. Tyhmäyttäjä, Visiootti ja Uutisjatkumoija ovat nimiltään överejä, mutta tunnistettavia ilmiöitä – uutiskierrätys, päälleliimatut trendit ja jatkojutut jatkojuttujen vuoksi eivät ole pelkkää fiktiota.
Satiiri toimii erityisen hyvin silloin, kun se naurattaa ensin ja nolottaa vasta sitten. Tässä jutussa moni nauru kääntyy aika nopeasti itseironiaksi: kuinka usein tulee itsekin klikattua juuri niitä ”esseitä”, jotka ovat löysiä kolumneja, tai luettua jo valmiiksi pureskeltua juttua, koska se on helppoa? Teksti peilaa lukijan vastuuta ihan yhtä paljon kuin toimituksen.
Ainoa miinus on, että vitsien määrä alkaa loppua kohden vähän syödä terävintä kärkeä: kirosanat ja ylilyönti tekevät jutusta paikoin enemmän sketsin kuin purevan kannanoton. Silti kokonaisuus on onnistunut – naurattaa, osuu ja jää vähän vaivaamaan. Juuri sellaista lukijapalautehermoja kutkuttavaa satiiria, jota soisi näkevänsä enemmänkin.
Hyvinvointialueilla tehtävien säästöjen myötä sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) sekä sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sekä hänen äitiyslomansijaisensa saavat käyttöönsä uudenlaista älyteknologiaa. Maaliskuun alussa heille asennetaan molempiin käsiin näpistyskourat, joilla he voivat tyhjentää vähävaraisempien kansalaisten taskut. Teknologiaa valmistavan Barbados Solutions -yhtiön mukaan näpistyskourat on kehitetty nimenomaan kokoomuslaisia ajatellen, mutta myös perussuomalainen Rydman sopii niiden käyttäjäksi erinomaisesti, koska on alkuaan kokoomusvalmisteinen tuote.
Barbados Solutionsin mukaan teknologian kehitystyötä on helpottanut, että kokoomuspoliitikot ovat aivoihin liittyvien rajoitteittensa takia tähänkin saakka olleet riippuvaisia itsensä ulkopuolisesta älystä. Teknologia on turvallista asentaa kokoomuslaisiin, koska heiltä puuttuvat kehon eri osista aivoihin kulkevat piuhat, jolloin näpistyskourien käyttö pienituloisiin, työttömiin, velkaantuneisiin ja sairaisiin ei aiheuta kokoomuslaisissa pienintäkään kipua.
Rydmanille näpistyskourat integroidaan jo olemassaolevan älyominaisuuden eli naisten kourimisen yhteyteen. Näin Rydman voi esimerkiksi vähävaraisia nuoria naisia kouriessaan samalla näpistää heidän omaisuutensa tuntematta sen suurempia omantunnontuskia tai joutumatta asiasta sen enempää vastuuseen kuin aiemminkaan.
Maksuhäiriöiden lisäännyttyä ja toimeentulotuen ehtojen tiukennuttua hyvinvointialueilla otetaan käyttöön uusia palveluja. Terveysasemien vastaanotoilla käytetyn jaksuhalin (ensisijainen hoitomuoto 98%:ssa potilastapauksista) lisäksi sosiaalitoimessa aletaan käyttää tärkeimpänä tukitoimena ns. maksuhalia, joka suunnataan maksuhäiriöisille ja toimeentulotuelta pudonneille asiakkaille. Rydmanilla, Grahn-Laasosella ja hänen äitiyslomansijaisellaan on kuitenkin mahdollisuus käyttää näpistyskouriaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa jaksu- ja/tai maksuhali ovat toimineet liian hyvin ja asiakas esimerkiksi kykenee kainalosauvojen avulla käymään kerran kuussa marketissa ostamassa pullonpalautusrahoilla euron hampurilaisen, pyörtyen vain 3 – 5 kertaa kaupassakäynnin aikana.
Finanssiasioissa ylimmäksi auktoriteetiksi tulee joulukuussa kuolleen Suomen suurimman visionäärin Christoffer Wegeliuksen mukaan tekoälypersoona Fyrk Finns. Ei tarvita velkajarrua tai muutakaan EU:n sääntelyä, oppositiokin on tyytyväinen kun kaikkeen hyvään löytyy rahaa ja pakolaisia on varaa ottaa vastaan kunhan pääsevät tänne ja jos eivät pääse niin haetaan. Kaiken takana on uusi akkukeksintö ja silmitön vivutus.