(FANKKEE) Suomalaiset koululaiset saavat pian opeteltavakseen uuden knopin, kun yksi maamme virallisista symboleista – kansallispuu – vaihtuu ensi vuoden alussa toiseen. Hallituksen esityksen mukaisesti rauduskoivun korvaa kansallispuuna meille kaikille tuttu ja rakas takapaju. Samalla myös kansalliskukka kielon tilalle nostetaan lillukanvarsi.
Vaihdokset heijastelevat arvojen muutosta ja Suomen taloudellista sekä henkistä kehitystä viime vuosikymmeninä, etenkin 2020-luvulla, kertoo parlamentaarisen symbolityöryhmän tampuurimajuri Barbie Turát.
”Takapaju on mitä erinomaisin vertauskuva Suomelle, joka on nyt vuosikymmenten jälkeen löytänyt pystypäin oman luontevan paikkansa ja roolinsa maailmassa”, Turát kertoo.
Myös takapajun ominaisuudet kuvastavat osuvasti nykypäivän suomalaisuutta: se on kitukasvuinen ja pahanhajuinen puu, jolla ei ole oikeastaan minkäänlaisia käyttökohteita. Lisäksi se murtuu jo vähäisenkin kuormituksen alla.
Valinta ei kuitenkaan ollut helppo, muistuttaa Turát. Loppusuoralla vahvoja kilpakumppaneita olivat muun muassa päinmänty, sisarpuunsa päinhonka sekä Suomesta puhuttaessa kansainvälisestikin tunnettu hevonkuusi. Näiden isompien puiden kohtaloksi koitui se, että niistä suurimmat on jo poltettu energiaksi tai keitetty selluksi.
Lillukanvarren valinta oli Turátin mukaan puihin verrattuna täysin peruskauraa. ”Se on lähes täydellinen symboli suomalaiselle tehokkuudelle ja määrätietoisuudelle, jotka ovat siivittäneet yrityksemme globaaliin menestykseen, minkä hedelmistä nautimme tämän hetken kasvuna. Sitäpaitsi kielo on näin perinteisten arvojen aikana hitusen homo kasvi, eikö”, hän huomauttaa.
Toistaiseksi on epävarmaa, jatketaanko kansallistunnusten uudistustyötä vielä ensi vuonnakin, mutta Lehden tietojen mukaan joutsenen korvaamista kansallislintuna joko äimänkäellä tai eilisellä teerellä ei ole poissuljettu.