Sailas ja Katainen leikkaisivat kapitalistien voittoja

(OECD) Peurunkalainen eläkeläinen [search]Raimo Sailas[/search] ja espoolainen sairaanhoitaja [search]Jyrki Katainen[/search] (kok.) kertoivat aamupäivällä löytäneensä sopivat leikkauskohteet valtiontalouden kestävyysvajeen paikkaamiseksi. Valtiovarainministeriön mukaan valtiontaloudessa on noin kymmenen miljardin kestävyysvaje.
Sailaan mukaan ”kestävyysvajeesta” puhutaan hallituspuolueissa hieman liioitellun huolestuneeseen sävyyn.
”Tämä koko kestävyysvajehan on vain yksi arvio siitä, miten Suomi velkaantuu tulevina vuosina, kun oletetaan tietynlainen talouskasvu, tietyt verot ja tietyt menot. Ei se mikään fakta ole, vaan arvaus”, myhäilee leppoisa eläkeläinen peurunkalaisessa kahvilassa.
Katainen puolestaan muistuttaa, että valtion velkaantuminen on turhankin hyvä keppihevonen leikkauslistojen läpi runnomiseksi.
”Eihän valtion velka ole sama asia kuin ihmisten velka. Ihmisen pitää saada velkansa joskus maksettua, valtion ei. Tämä johtuu jo pelkästään siitä, että ihmisillä on joku elinikä, valtioilla ei. Sitä paitsi Suomellahan on saatavia lähes saman verran kuin velkaa. Suomi on yksi velattomimmista Euroopan maista, kun katsotaan nettovelkaa, eli otetaan huomioon myös valtion rahoitussaamiset”, huomauttaa Katainen Jorvin terveyskeskuksen kahvihuoneessa.
Miehet ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, ettei nykymenon itsetarkoituksellinen jatkaminen ole mielekästä.
”Paljon tehottomuutta on pesiytynyt sinne tänne. Esimerkiksi suomalainen kapitalismi on muuttanut luonnettaan niin, että nykyään teollisuudessa syntyvästä arvonlisästä menee vuodesta riippuen jopa yli puolet yritysten voittoihin. Kuitenkin yritysverosta ja osinkoveroista tulee vain mitätön osuus valtion verotuloista. Jokainen työläisen taskusta kapitalistille siirretty euro on pois kulutuksesta ja kotimaisesta kysynnästä. Investoinnitkin kapitalistit suuntaavat enenevissä määrin ulkomaille”, sanoo Sailas.
Sairaanhoitaja Katainen puolestaan muistuttaa, että listaamattomista yhtiöistä on vuoden 2005 lakimuutoksen jälkeen nostettu yli 12 miljardia euroa täysin verovapaasti. Helsingin pörssin yhtiöiltä puolestaan odotetaan ensi keväänä ennätysosinkoja – jopa yli 10 miljardia euroa – joita verotetaan 28 prosentin tasaverolla silloin, kun niitä hallintarekisterien ja veroparatiisien taakse päästään verottamaan.
”Eihän ole mitään järkeä siinä, että suunnitellaan joidenkin miljardien leikkauksia kuntiin. Meillä on kasapäin raportteja siitä, miten kuntien kulut ovat nousseet, kun peruspalveluita on yritetty yksityistää. Kuntien resursseja tulisi lisätä, ei leikata, mikäli hyvinvointivaltio halutaan pelastaa”, sanoo Katainen.
Miehet näkisivätkin kansantalouden pelastustalkoissa perattavaa ennen kaikkea kapitalistien voitoissa. He sanovat vuosikausia häiritsemättömänä jatkuneen kansan kuppaamisen johtaneen pöhöttymiseen ja haluttomuuteen löytää vaihtoehtoisia tehokkaampia rakenteita rahoitusmarkkinoilla.
Heidän mukaaansa hyvinvointia tuottavan ja työntekoon kannustavan talouden on korvannut kriisialtis ja spekulatiivisten voittojen perässä juokseva virtuaalitalous, jonka tuottamista jättimäisistä voitoista valtiot eivät edes yritä saada osaansa, ja jonka tähtitieteelliset tappiot katetaan kuitenkin veronmaksajien pussista.
”Poliitikkojen puheita kuunnellessa alkaa kyllä vahvasti tuntua siltä, että talous- ja sosiaalipoliittisten ratkaisujen taustalla on ideologinen vimma tuhota hyvinvointivaltio”, hymähtää Sailas ja hörppää kahvia.