Sepen aineet olivat äidinkieli, lyhyt matematiikka, lyhyt ruotsi, pitkä ruotsi, uskonto, maantiede, biologia, historia, filosofia, psykologia, terveystieto ja udmurtti.
”Heikkouteni reaaliaineissa yhdessä uudistettuun yo-tutkinnon rakenteeseen mahdollisti tämän suorituksen”, hän sanoo.
Sepe harjoitteli suoritukseena ajamalla kevarilla iltaisin kaupungilla kolme lukukautta ja valitsemalla kirjoituksiinsa kieliä joita ei lainkaan osannut kuten udmurtin ja ruotsin.
”Kirjoituksia edeltävät viikot elin täysin irc-galleriassa vältellen kaikkea kosketusta perinteiseen mediaan etten saisi tärppitietoa esim. reaalin esseetehtäviin”, Sepe kertoo.
Äidinkielen aineen hän otsikoi ”Elämäni rohkein teko” ja piirsi sen alle perinteisen kirkkoveneen, mutta toisin kun urbaanilegenda kertoo, tästä suorituksesta ei herunut laudaturia vaan puhdas I-.
Lyhyestä matematiikasta ei Sepekään pystynyt saamaan improbaturia, koska ”se oli vaan niin vitun helppo.” Jatkossa hän aikoo rassata kevaria ja ilmoittautua kortistoon.
(Jutun kansalaistoimitti Tico-Juhani Auvonen.)
15 vastausta aiheeseen “Paikallinen abiturientti kirjoitti 11 improbaturia ja yhden approbaturin”
Kysymyksien rakennetta tullaan vastaisuudessa uudistamaan niin, että joko uskonnon tai historian kokeessa on aina yhtenä tehtävänä kirkkoveneen piirtäminen. Joskus vanhoina hyvinä aikoina biologiassa oli aina yhtenä tehtävänä piirtää hämähäkki väärinpäin, mutta nykynuorisolle tämä ei enää aukea.
Muinoin ylioppilasaine myös piti kirjoittaa kaunokirjoituksella, mutta nykyään vain harva osaa sitä joten piakkoin sallitaan tekstiviesteillä irc-lyhenteitä käyttäen tehty luomus. Luontokin kiittää, kun paperinkulutus vähenee.
Tärkeintä on saada tunnusluvut ja Pisa-sijoitus paremmiksi.
Onneksi pitkän matematiikan kokeesta on jo poistettu korkeamman asteen yhtälöitä koskevat tehtävät, prosenttilaskut, sukupuolitautitesti sekä yhteen-, vähennys-, jako-, kerto- ja todennäköisyyslaskut. Muuten olisi varmaan tehnyt tiukkaa päästä siitä läpi.
Olipa paska kirjoitus.
Taito se on kai sekin että osaa välttää kirjoittamasta sellaista informaatiota josta voisi herua pisteitä. Hyvät Sepelle. Onnea ja menestystä kortistoon!
En usko ”urbaaneihin legendoihin”. Ne ovat pelkkiä kaupunkilaistarinoita.
Tämän ennätyksen rikkominen tulee olemaan tulevaisuudessa pojille vaikeampaa, jos opetushallituksen ehdotuksen mukaan heille annetaan äidinkielessä helpommat tehtävät kuin tytöille.
Kuinka monta poikaa pitää traumatisoida ja syrjäyttää ennen kuin heräämme feministiseen salaliittoon!
”Elämäni rohkein teko”
Olen sitä mieltä että isän pitäisi saattaa prinsessa Victoria alttarille koska teko symboloisi kauniilla tavalla maittemme vuosisataista yhteyttä.
Sain tästä aineestani laudaturin, Suomen Kuvalehden erityismaininnan sekä Prenikan, jonka myöntäneen Äidinkielen opettajain liiton ja Suomen kirjasäätiön yhteisen raadin mukaan aineeni ansioita on aiheen käsittelyn kypsyys ja historian perusteellinen tuntemus. Se on kieleltään hallittu ja tyyliltään eheä.
Raatia puhutteli erityisesti aineestani välittyvä myötäelämisen kyky, läsnäolo ja historiantaju.
Oliko tämä vaikeaa sarkaismia vai ihmeelliseen paikkaan tungettu itsekehu ja egostrippaus?
Olipa kerran ministeri. Hänen nimensä oli Liisa. Kun muut nuoret menivät töihin ja ryhtyivät rehellisiksi veronmaksajiksi, Liisa liittyi Kepuun (Ketä-maksaa-eniten-puolue), jossa hänestä tehtiin kansanedustaja. Kansanedustajana hän edusti kansan pimeitä, tummia ja peloittavia tuntoja ja Liisa tulikin tunnetuksi uhkaavista sekä sekavista kommenteistaan, joita omatkin puoluetoverit kommentoivat: ”Hys-s! Älä!”
Laskupäätä Liisalla ei ollut, ja kun luvattuaan 300 euron korotuksen eläkeläisille, Liisasta tehtiin ministeri, hän antoikin vain seitsemän. Ministerinä Liisa tykkäsi laatikkoleikeistä ja hajottamisesta. Välillä hän tyytyi kiusaamaan pienempiä ja heikompia.
Tätä varten Liisa perusti komiteoita ja kun tulokset valmistuivat, Liisa nakkasi paperit roskikseen ja tylytti:”Ei ole rahaa ja vaikka oliskin, niin en antaisi!” Kun eräs kolleega epätoivoissaan kiljaisi hänelle: ”Kelaa vähän!”, niin Liisa vastasi:”Joo!” Ja niin hänestä tehtiin Kelan pääjohtaja. Siellä hän istuu onnellisena työelämänsä loppuun asti, joka on ihan kohta. Sen pituinen se.
Jokaisessa sadussa on piiloitettu opetus. Tämän on: Älä koskaan aliarvioi alisuorittajaa, jolla on jäsenkirja. Joten Sepe; pick a party and live on!
Törkimykset!!!
Eikö mikään enää ole pyhää, senkin rienaajat????
Onnea ja menestystä Sepelle kortistoon (ja lopulta sossuun). Harmi tuon lyhyen matikan kannalta. Yritys saada impro siitäkin oli varmasti ihan vitun kova ja hyvä. Mutta kuten Seppokin sen sanoi, se nyt oli vaan niin vitun helppo (että väkisinkin lohkesi pisteitä). Pikku-Sepot siellä kotona voi kokeilla kirkkoveneiden piirtämistä sinne kaavojen sekaan sitten kun omien YO-kokeiden aika koittaa.
Onko Niinistö tämän jutun seurauksena impobatur, kun ei tullut?
Opetusalan Ammattijärjestön puheenjohtajaa Erkki Kangasniemeä harmittaa lukijoiden vertailu pelkästään ylioppilaskirjoituksissa menestymisen perusteella.
Laudaturit eivät kerro mitään lukijoiden tasosta.
Menestyy elämässä todennäköisesti paremmin kuin moni monen laudaturin oppilas. Monesti tällaisent kaverit tajuavat hoitaa kuntoon perheasiat, jotka lopulta ovat tärkeimpiä asioita. Moni laudaturtyyppi kompastuu perheen perustamiseen ja parisuhdeongelmiin.
Milloin lisää linja-autoissa housuihin paskantamis kontsaa? Lehden taso on ollut pitkään jyrkässä laskussa.