(AIVORIIHIMÄKI) Opiskelijat valmistuisivat nopeammin, jos he maksaisivat esimerkiksi tuhannen euron suuruisen opintomaksun joka lukuvuosi. Näin ehdottaa opetusministeriön työryhmä, joka pohtii korkeakouluopintojen nopeuttamista.
Maksut tuottaisivat nykyisillä opiskelijamäärillä noin 250 miljoonaa euroa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen. Sillä voitaisiin esimerkiksi käydä jätkien kanssa kaljalla tai ostaa vaikka vaimolle jotain kivaa.
Kaikille opiskelijoille yhtenäinen lukukausimaksu on vain yksi työryhmän vaihtoehtoisista ehdotuksista. Maksujen lisäksi esillä on ollut opintojen nopeuttaminen hassujen karnevaalihattujen käyttöä edistämällä sekä kaiken opetusmateriaalin tarjoaminen jatkossa vain morse-aakkosilla. Työryhmä on myös esittänyt opetustilanteiden taustalle valtavasta megafonista soitettavaa loppua kohden kiihtyvää, vittumaista taustamusiikkia.
Kiihtyvän taustamusiikin ja tehokkaan loppukirin yhteydestä on saatu luotettavia todisteita muun muassa eduskunnan täysistunnossa teetetyissä niin kutsutuissa ”Tetris-kokeissa”.
Viimeksi lukukausimaksut nousivat esiin, kun Facebookiin perustettiin ryhmä, jossa varmaan taas vastustettiin jotakin.
Kuukausi: maaliskuu 2010
(FLORIDA) Jos amerikkalaisnuorten tiedot Suomesta ovat erikoisia, voi vika olla juutalaisten ohella myös paikallisissa koulukirjoissa. Floridassa arkkitehtuuria opiskeleva suomalainen Pekka Peitsi oli pudota entisöidyltä rokokootuoliltaan, kun hän näki oppikirjansa Euroopan kartan.
”Kartassa oli nimetty kaikki maat ja merkitty jokaisesta muutama suurin kaupunki. Muut maat oli esitelty oikein, mutta Suomessa kaikki oli pielessä”, Peitsi nauraa.
Kartassa Suomen pääkaupungin nimeksi oli kerrottu ”Helsinki”. Muut kartalle merkityt kaupungit olivat ”Vantaa”, ”Espoo”, ”Tampere” ja Viipuri – joka on erikoisen painovirheen johdosta jäänyt kartalla Venäjän puolelle.
”Kyllä siellä on graafikko ollut lounastauolla, sillä Venäjän puolelle on kartalla sijoitettu myös Karjalankannas, Petsamo, Kalastajansaarento ja vanha Salla, vaikka Suomeenhan nuo kuuluvat”, Peitsi jatkaa silmät kiinni Jääkärinmarssia hyräillen.
Peitsi kertoo ottaneensa yhteyttä kustantajaan ja kertoneensa heille hullunkurisesta virheestä.
”Virhe oli yllättävä, koska kirja on alan arvostettu teos, josta on otettu jo useita painoksia. Se maksoikin satoja itsenäisen Suomen markkoja. Kustantajalta ei kuitenkaan koskaan tullut vastausta kirjeeseeni.”
Arkkitehtuurin näkökulmasta Vantaan, Espoon ja Tampereen valinta kartalle on toki perusteltua, sillä niitä kaikkia yhdistää helvetin ruma julkisivu.
”Kartassa oli nimetty kaikki maat ja merkitty jokaisesta muutama suurin kaupunki. Muut maat oli esitelty oikein, mutta Suomessa kaikki oli pielessä”, Peitsi nauraa.
Kartassa Suomen pääkaupungin nimeksi oli kerrottu ”Helsinki”. Muut kartalle merkityt kaupungit olivat ”Vantaa”, ”Espoo”, ”Tampere” ja Viipuri – joka on erikoisen painovirheen johdosta jäänyt kartalla Venäjän puolelle.
”Kyllä siellä on graafikko ollut lounastauolla, sillä Venäjän puolelle on kartalla sijoitettu myös Karjalankannas, Petsamo, Kalastajansaarento ja vanha Salla, vaikka Suomeenhan nuo kuuluvat”, Peitsi jatkaa silmät kiinni Jääkärinmarssia hyräillen.
Peitsi kertoo ottaneensa yhteyttä kustantajaan ja kertoneensa heille hullunkurisesta virheestä.
”Virhe oli yllättävä, koska kirja on alan arvostettu teos, josta on otettu jo useita painoksia. Se maksoikin satoja itsenäisen Suomen markkoja. Kustantajalta ei kuitenkaan koskaan tullut vastausta kirjeeseeni.”
Arkkitehtuurin näkökulmasta Vantaan, Espoon ja Tampereen valinta kartalle on toki perusteltua, sillä niitä kaikkia yhdistää helvetin ruma julkisivu.