Kategoriat
Talous

Lehden nettikysely: Moni käy paskalla työaikana!

(KATSOMO) Sallittua tai ei, erittäin moni työntekijä istuu työaikana pöntöllä. Lehden suuren – tai ainakin aika suuren, riippuu vertailukohdasta, mutta suurempi kuin päästäinen tai kekomuurahainen – kyselyn mukaan jopa yli 90 prosenttia suomalaisista käy paskalla kesken työpäivän.
Keskimäärin vastaajat kertoivat paskantavansa noin kymmenen minuuttia. Paskalla käyminen voi tuntua viattomalta, mutta sen kansantaloudelliset kokonaisvaikutukset saattavat olla erittäin merkittäviä, kertoo aivan liikaa palkkaa saava yrityskonsultti Niko-Olavi Perse.
”Kokonaiskustannukset työnantajalle voivat olla useita miljoonia euroja vuodessa”, Perse laskee. Hänen mielestään työpaikoilla olisikin mietittävä, onko välttämätöntä antaa ihmisten käydä paskalla, jos se ei ole suoraan yhteydessä henkilön työtehtävään.
Monissa työpaikoissa paskalla käymistä onkin rajoitettu kielloin tai erilaisin estoin. Tästä huolimatta paskalla käydään usein salaa, sillä työnantaja ei ehdi valvoa jokaisen alaisensa tekemisiä. Lehden keskustelupalstalla kiellot saavat ymmärrystä.
”Töissä tehdään töitä! Jos on aikaa käydä paskalla, se tarkoittaa että taitaa olla suojatyössä. Ei talvisodassakaan käyty paskalla”, pohtii nimimerkki Yks Vitun Tyhmä Monien Puolesta.
”Minusta on käsittämätöntä että joku kehtaa istua paskalla vaikka palkka juoksee. Ei työtä enää kunnioiteta toisin kuin talvisodassa”, pohtii nimimerkki Kaunainen Työtön.

27 vastausta aiheeseen “Lehden nettikysely: Moni käy paskalla työaikana!”

Tiedän erään oppilaitoksen, jossa WC:n ovi oli ainakin yhteen aikaan nerokkaasti lukossa! Eipä tuhlannut opiskelijat aikaansa siellä. Taisi olla ammattikoulu, joten hyvin työelämään suunnattuja opiskelijoita sieltä valmistunee. Itsellä oli avain kyseiseen tilaan, joten siellä tuli käytyä työajalla usein.

Suomalainen käymäläkulttuuri vessapaperista voitava puhua ulkohuussihipit islam naistenvessa.

Höh, mitäs hauskaa tässä on? Amerikassa on tehtaita joissa työntekijöiden edellytetään käyttävän vaippoja työaikana jottei tuottavuus heikkene. Oikea meininki!
Muuten olen sitä mieltä, että innovaatioille – joita Suomen kilpailukyky ja maabrändi kipeästi kaipaavat – syntyisi otollinen (ja hyvin lannoitettu) maaperä, kun työntekijöiltä kiellettäisiin paskominen työaikana eikä edes vaippoja olisi käytössä. Tällöinhän työntekijä joutuisi pyrkimään luoviin ratkaisuihin hätänsä kanssa, minkä varmasti kollegatkin haistaisivat. Näin syntyisi uutta jaettavaa kansantalouden suklaakakkuun.

Jos työntekijä varastaa työnantajalta käymällä paskalla työaikana niin varastaako kotiäiti lapsiltaan vai yhteiskunnalta paskoessaan esim. ikinä? Tämä ongelma ei taida koskea pers’reiätöntä Muumimammaa.

Minä otan läppärin mukaan paskalle. Työtehoni vain nousee, kun voin samalla nautiskella pytyllä!

Vastikään voimaan tullut Lex Hikiä antaa työnantajalle oikeuden selvittää sanitettitiloissa kulkevan liikenteen ominaisuuksia, kuten aineiston lähettämisajankohdan ja lähetykseen kuluneen ajan. Materiaalipakettien sisällön selvittäminen on kuitenkin kiellettyä.
Lain voimaantulo on kirvoittanut tulvimalla myönteistä palautetta. ”Näkisin selkeästi, että vähäpäästöisyys on kilpailuvaltti nykyajan työelämässä. Lisäksi tehostamalla kyttäämistä voidaan päästä merkittäviin työajan säästöihin”, linjaa viuhtoviin käsiinsä sotkeutunut muutoskonsultti Rahna Liete-Renessanssi.
Laki on otettu käyttöön jo 99%:ssa Suomen työpaikoista. ”Tunnistetietoja niin sanotusti sataa niskaan”, kiittelee kiireinen pönttösuojavaltuutettu Excrete Info-Niska.
Oy Hikiä Ab uhkasi jo muuttaa johonkin Aasian hikipajamaahan ellei lakia runnota läpi niin kuin vaivalloista tukosta viemärissä.

Nokia-lakia voidaan soveltaa tähän kontrollitapaukseen: kun pökäle veteen solahtaa, sensori EK:n toimistossa kolahtaa!

Liukumiinojen pungertamisesta aiheutuu sekä ääni- että hajuhaittoja eli pomona määrään työntekijät ulos kyykkytryffeleitä vääntämään. Saavatpahan samalla kärytellä jointtejaan.

Minä en käy paskalla lainkaan arkipäivinä.
Sunnuntait onkin sitten yhtä juhlaa!

Kymmenen minuuttia? Kuka voi vääntää KYMMENEN minuuttia?!! Eiks paskalla käydä silloin kun paskattaa, lasti rykäistään ulos ja hop takas kahville?

Oma tarinani on astetta traagisempi. Koska teen etätöitä, joudun TEKEMÄÄN TÖITÄ PASKALLAKÄYNTIAIKANA! Totta se on, vapaa-aikani pitäisi periaatteessa olla varattu kaapelin vääntämiseen tai muuhun ns. tuottavaan toimintaan, mutta etätöissä ollessani joudun käyttämään tätä tehokasta aikaa työntekoon. Kuka korvaa? Työpaikkakin tuli pyytämättä ja yllättäen kuin paskahätä konsanaan. Minua on sahattu tuppeen.

Taas tällainen nollatutkimus! On se kumma että kun veronmaksajia verotetaan ja maahanmuuttajia muuttaa maahan, niin samaan aikaan tehdään tämmöisiä kyselyitä! Nyt lopetan kyllä Lehden lukemisen ja poistan sen kirjanmerkeistäni!
Päättäjät herätkää!

Onneksi Suomen Akatemian tarjoama uusi kokonaiskustannusmalli antaa virikkeitä tällaisen leväperäisyyden hävittämiseksi yliopistolta. Viime syksynä Tampereen yliopiston tiedotustilaisuudessa todettiin jo, että yleiskustannuksien laskuttamisessa olisi helpompi laskea työntekijöiden käyttämiä vaippoja ja niistä aiheutuvia kustannuksia kuin vessatilojen epämääräisempää käyttöä ja ylläpitoa…

Eräässä metallipajassa työskennellessäni pikkupomon tehtävänkuvaan kuului WC-istuntojen kellottaminen. Jos aikaa meni liikaa, se vähennettiin päivän työtunneista. Ja tämä tarina on tosi.

No hei eikö saa edes paskalla saa käydä rauhassa. Sitä paitsi ei ne koko talvisodan ajan pidättäny. Paskannuskielto on ihan perseestä, vai pitääkö tässä alkaa syödä leseitä että tulee pelkkää nestemäistä.

Itse hoidan kaikki asiani aina vain töissä säästääkseni vesi kuluissa, tuon myös vedetkin töistä kotiin.
Lisäksi otan koti tarpeisiini aina töistä vähän toimistotarvikkeita, keskimäärin 2,7 rekisteritonnia kuukaudessa, ihan pientä vain kyniä, kumeja, nitojia, tulostimia, tietokoneita, kopiokoneita, firman autoja.

Ei tietenkää talvisorassa tarvinnu käyrä paskalla. Oli nii kylymä että paska jääty kii puolivälii. Kätevää.

Vastaa käyttäjälle terveiset (tupakka)tauolta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Read previous post:
Rovaniemi pääsee Guinnessin ennätysten kirjaan

(ROVANIEMI) Suomalainen Rovaniemen kaupunki on hyväksytty mukaan Guinnessin ennätyskirjan seuraavaan painokseen. Kaupunki on kirjan edustajien mukaan kiistatta maailman suurin dadaistinen...

Close