Kategoriat
Kotimaa

Sivareille myönnettiin kunniamerkkejä

(LAPINJÄRVI) Ansioituneille siviilipalvelusmiehille on myönnetty kunniamerkkejä tänään puolustusvoimain lippujuhlan päivänä. Presidentti Tarja Halonen jakoi sivarihomoilussa ansioituneille saamattomille läskeille prenikoita, joilla ei ole juurikaan keräilyarvoa. Tarkoituksena on lähinnä muistuttaa sivareita siitä, että he ovat lusmuilleet kansalaisvelvollisuutensa suorittamisessa.
Kokkolalainen Markus Fägäri sai II luokan pellavahameen, jota voi käyttää aina kun keskustelee kavereiden kanssa itujen biodynaamisesta viljelystä. Espoolainen Simo Hovari puolestaan koristeltiin Puskassa kykkimisen komentajamerkillä, joka myönnetään erinomaisesta pelkuruudesta siviilikriisien aikana. Tervakoskelainen Herkko Bmies liikuttui silminnähden kuullessaan, että hän on saava seinälleen kunniakirjan Veteraanien muiston häpäisystä.
”Hametta päälle!” kajahtaa päiväkäsky Bmieheltä kuin vanhalta tekijältä ikään.
Siviilissä hän on kukkakauppias.

21 vastausta aiheeseen “Sivareille myönnettiin kunniamerkkejä”

Mutta kuka muistaa kuninkaallista VMTL-rykmenttiä? Nuo arjen sankarit jonottivat varuskuntasairaalassa koko kuusikuisen palveluksensa urhoollisesti vemppaa hakien. Siihen ei joka sissi pystykään!

Vapautustaistelija muistaa! VMTL-rykmentti, tuo perässä (tahditta)marssijoiden jalo kilta, tuo aina yhtä yrittelijäs, tautinen joukko. Heille voisi myöntää kollektiivisesti 39 asteeseen valmiiksinaputellun elohopeaisen kuumemittarin ruusukkeilla.

Enpä tiennyt Lehden olevan valmis ottamaan näin vahvasti kantaa asepalveluksen suorittamiseen. Ja hieman oudosta vinkkelistä myös 🙂

Myös vmtl-miehille täytysi antaa oma linjamerkkinsä, perinteisen sissi-havun tai kiväärimiehen merkin sijasta voisi vapautustaistelijoiden linjamerkkinä toimia pieni nalle jolla on käsi paketissa, sinisellä pohjalla tietty.
Tällöin nämä ahkerasti levolle taistelutahtonsa omistaneet sotilaat saisivat kotiin viemisiksi muutakin kuin tupakaverilta varastetun juomapullon.

Presidentin kanslia valmistelee myös itsenäisyyspäivänä tapahtuvaa totaalikieltäytyjien joukkoarmahdusta ja julkista anteeksipyyntöä linnan juhlissa, jonne ei muita vieraita tällä kertaa kutsutakaan.

Aina oon pojalle sanonut, että tupakkaa, viinaa ja pellavahameita ei tässä talossa hyväksytä. Ei vaikka olisi vaaleanpunainen pellavahame hampunlehdillä.
S****na, siitä tulee pappi tai upseeri.

Te armeijankäyneet ette ymmärrä, miten helpolla olette päässeet. Teidän peruskoulutusjaksolla ehkä marssitaan, meillä nostellaan mummoja. Te leikkisoditte kuvitteellista ryssää vastaan raskaan tykistön voimin, me taistelemme lastenkotien ongelmanuorten kanssa ilman kiväärejä. Jonkun pinssin ansaitsisin minäkin.
Jos armeijasta tehdään miehiä, mummonikin on varmasti mies: Hän on kykkinyt joka syksy metsässä (tosin puolukkaämpärin kanssa), nukkunut 60cm leveässä punkassa ja kuljeskellut iltaisin kaupungilla karmeissa vaatteissa.

Julli eli aina sovussa sotaveteraanien kanssa uskoen että paras sotilas on kuollut sotilas, kunnes Tampereen Pyynikin harjulle, Jullin koiran vaki kusetusreitille, tuli se lappu, jossa mainitaan 23 punikkiveteraanin tulleen haudatuksi polun vieressä olevaan monttuun 20.3.1918. Jullin koira oli niin tottunut kusemaan siihen, mutta nyt kun se inhottava lappu ilmestyi siihen männyn kylkeen niin kaiken maailman ämmät ovat alkaneet huutaa Jullille!
Julli on ihan varma, ettei sivareista ole koskaan moista harmia Jullin koiralle!

Aivan, aivan. Itse näin molemmat paikat, kun 6 kk kohdalla intissä sitä tuli ajatelleeksi, että makaanko vielä toiset 6 kk autohallissa lukemassa Aku Ankkoja vai lähdenkö tekemään jotain järkevää. Päädyin jälkimmäiseen, enkä katunut, vaikka työmäärä karkeasti ottaen viisinkertaistui.
Inttihomot voivat syödä esim. perseensä, kun eivät mistään mitään tiedä. Onhan sitä varmaan hauska toimittajankin samoja vanhoja stereotypioita tankata, ja vielä pitää itseänsä hauskana.

Lapinjärven kolalegioona tarvitsee uudet lumikolat jäätien kolaamista varten. kesälläkin!

Isämmään PUALLUSTAJAT KIITOS 1939-40 KAnnas MANNERHEIM 360 VRK alikersantti SUOMEN suuURin johtajakoulu Är.YY myöntää Lehden toimittaja Usko Tyykälle kunniamerkin kultalehvin ansioituneesta toiminnasta agendansa levittämisessä.

Nii, sivareita saa kaiketi kiusata ihan luvan kanssa… Seuraavaksi odotan tasapuolisuuden nimissä näkeväni dissaavan artikkelin kunniamerkeistä ilman, että yleinen mielipide kääntyy lehteä vastaan.

Olympiavalmennettavien muoto toistaa tahdin:
Aijaijaijai, sattuu!
Oijoijoijoi, koskoo!
Terve jalka maahan nyt, nyt, …
(Hyrylä, HelItR, 1993)

VMTL-miehet vinkuu ja vonkuu, aivan kuin aikanaan. Tilanne ei mihinkään siitä muutu ja muutkin vain pahastuu ja mustaksi muuttuvat. Onko kukaan kysynyt Räsäsen Päiviltä mielipidettä tahi kysellyt Arno Kotron sotilasarvoa?
Tienpientareelta ja taisteluhaudasta kuuluu.

Aikoinaan 50-luvulla velipojalla, Unto-Iivari Alamäellä, ja hänen vaimollaan oli vaikeuksia lapsensaannin kanssa. Lääkäri sitten totesi että syynä oli armeijan käymättömyys, jonka vuoksi Unto-Iivarista ei ollut koskaan tullut miestä. Lääkkeeksi järjestettiin hätäkoulutusta, jossa Unto-Iivarille huudettiin ja häntä juoksutettiin metsissä. Kuinka ollakkaan, 10 kuukauden päästä pariskunnalle syntyi terve kolmeraajainen, yksisilmäinen kuolaava lihakasa joka vartuttuaan aikuiseksi joutui vaikean päätöksen eteen. Johtuen hänen 35 pisteen älykkyysosamäärästään, hänen uramahdollisuutensa olivat rajatut; hänestä saattoi tulla joko kapiainen taikka Lehden kolumnisti.

Kunniakirja on nyt aitiopaikalla Vihreän liiton bongijaoston kasvihuoneen seinällä ja heijastaa urheasti UV-valoa yli luomukasvuston.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *