(HELSINKI) Neuvottelut tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta jäivät kesken sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, kun osapuolet eivät löytäneet tyydyttävää ratkaisua lorujen, sananlaskujen ja aforismien jakamisesta. ”Kiersin ärrän ympäri orren, mutta ässä jäi pistämättä taskuun”, kommentoi väsyneen näköinen Lauri Ihalainen. Ihalainen korjasi Lehden toimittajaa sanomalla, että hän näyttää aina yhtä väsyneeltä.
Myös EK:n Leif Fagernäs pitää tiukasti kiinni tavoitteistaan. ”Olkoonsa niin, että Appilan pappilan apupapin papupata pankolla kiehuu ja kuohuu, mutta jos Appilan pappilan apupapin paksuposki piski syö koko paksun papukeiton, on turha tulla puhumaan tilaajavastuusta yhtään mitään”, Fagernäs sanoi.
Tällä hetkellä neuvottelijat eivät ole myöskään yhtä mieltä siitä, saako vesihiisi sihistä hississä yli 50 tuntia viikossa, kuka korjaa kirkon peräpilarin ja haetaanko lakkaa satamasta, jos lakkaa satamasta. ”Nämä ovat meidän yhteisiä mielipiteitämme, ja jos ette pidä niistä, meillä on muitakin”, sutkautti väsyneen näköinen Ihalainen. Ihalainen muistutti jälleen Lehden toimittajaa siitä, että hän näyttää aina samalta.
EK:n sairaslomalle jäänyt Seppo Riski kannusti työnantajaosapuolen neuvottelijoita persoonalliseen tyyliinsä. ”Ulle dulle dof, kinkkelaade kof, koffelaade kinkkelaade, ulle dulle dof!” luetteli pääneuvottelija, joka ei suoraan sanottuna enää vaikuttanut kovinkaan sairaalta. ”Lykkyä tykö vaan Fagernäsille, minen täältä lähde ennen ko tupo on lukossa, pim pom!” jatkoi Riski vielä ennen kuin hoitaja ajoi toimittajat pois huoneesta.
Kategoriat
Yksi vastaus aiheeseen “Tupo-pöydässä vielä kinaa loruista”
On se vittumaista, kun on haettava vittu maista, mutta se vasta on vittumaista, jos vittu ei maista.