(HELSINKI) Takin kääntäminen ei ole vähentynyt Suomen eduskunnassa juuri lainkaan kulta-aikansa kahdeksankymmentä-luvun lopun jälkeen. Vakituisia takinkääntäjiä eduskunnassa ei juuri ole, tyypillisesti takki käännetään hetken mielijohteesta.
”Siinä se roikkui suuren istuntosalin ulkopuolella, kenen takki lie ollut. Siinä kun kukaan ei ollut näkemässä, niin minä sen nopeasti siitä käänsin”, kuvailee kansanedustaja Raimo ensimmäistä takinkääntökokemustaa. Myöhemmin hän on kääntänyt takkeja niin Stockmanilta, kuin lukuisista miesten vaatehtimoistakin. ”Eduskunnasta ei enää kehtaa kääntää, kun aina on vaara, että takin alkuperäinen omistaja kävelee käytävällä vastaan”, perustelee hän siirtymistään väljemmille vesille.
Yleensä käännettyjä takkeja kaytetään itse, mutta poliisin tietoon on tullut myös muutamia puoliammattimaisia takinkääntäjiä. Aiemmin kesällä paljastui myös kokonainen liiga.
”Kyllä siinä isojen puolueiden ylin puoluejohto pääasiassa taustalla oli”, kertoo keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja Aulis Veijo. ”Pienempien puolueiden edustajia ja etenkin nuorempia tulokkaita käytettiin sitten siinä itse kääntö hoitamassa. Tulot tietysti kerääntyivät tuonne suurpuolueiden vaalikassaan. Ei niistä itse kääntäjät nähneet senttiäkään”
Poliisi kampanjoikin taas syksyllä eduskunnassa takin kääntämistä vastaan. Samalla kansanedustajia pyritään valistamaan myös äänioikeuden liikakäytön vaaroista.
Kategoriat