(JOBS 3:13) Uusi Helsingin Sanomat on saapunut tänään kauppoihin ympäri maata pitkän, noin vuorokauden odottelun jälkeen. Monin paikoin Helsingin Sanomia oli keräännytty jopa jonottamaan oven taakse. Jo monet tahot pohtivat tuottavansa sisältöä siihen, ja myös Lehti suunnittelee omia Helsingin Sanomia.

Mutta mikä nimeksi tulokkaalle? “Helsingin Sanomat” on kovin pitkä ja vaivalloinen, varsinkin otsikossa, “sanomalehti” on sekin pitkä ja ihan tyhmä, “Hesari” taas kuulostaa puukotukselta. Siksi Lehti käynnistääkin nimikilpailun: keksi Helsingin Sanomille parempi nimi ja voit voittaa oman Helsingin Sanomat, tai millä uudella jännällä ja lukijasuhdetta tiivistävällä nimellä se jatkossa tunnetaankaan!

Voit valita, haluatko palkintosi 28.11.- vai 29.11.-versiona!

Muista, että aiempien nimikilpailujemme tuloksena on jo nimetty se vitun hölmö tötterö joka roikkuu Musiikkitalon katossa kätevästi “siksi vitun hölmöksi tötteröksi joka roikkuu Musiikkitalon katossa“.

Kuva: Adam Burt

Seikkailija Saku, Pompulat, Taitavat koirat sekä Lauri kilpa-auto.

Lehti-ohjelma on toteutettu yhteistyössä Ylen kanssa, joten jakso löytyy myös Areenasta.

Vuoden tärkeimmät tunnusluvut: 6.38 Kaikkien aikojen leijonajoukkue 7.05 Levin kisojen merkitys 8.05 Palkitaan vuoden isä 9.00 Keskeisimmät uutistapahtumat.

Lehti-ohjelma on toteutettu yhteistyössä Ylen kanssa, joten jakso löytyy myös Areenasta.

(FETUS) “Niin että vittu saatana on se kun ei ihmiselle että sitä ei anneta kun tarvitsee ja ohessa paperi dogumentti alle kirjoitus lääkäriltä. Missä ovat?” Melkoista kapulakieltä ja epäselvää jargonia. Juuri tällaisten kansalaisten tuottamien virallisten asiakirjojen kanssa viranomaiset joutuvat tekemisiin päivittäin – siitä huolimatta, että hallintolaki edellyttää kansalaisia käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää suomea.

On edellyttänyt jo pitkään.

“Laki on ollut voimassa vuosia, mutta viesti ei näy menneen perille. Edelleen kansalaiset käyttävät kankeaa ja usein täysin käsittämätöntä kieltä, jota ei asiantuntijakaan aina osaa tulkita”, kertoo kielentutkimuksen professori Antti Äng-Glottis.

Tutkijat vaativat, että seuraavan hallituksen tulisi puuttua kansalaisten kielenkäyttöön roimin ottein. Äng-Glottis huomauttaa, että vaikeaselkoinen kansalaispuhe on pahimmillaan uhka kansalaisten oikeusturvalle. Kielenkäyttöä selkeyttämällä voisi saada niin julkisen talouden säästöjä kuin parempia palveluja kansalaisille.

“Missä minun eläke päätös rahat kun on ratakisu tullut jo toissa kuussa ja nyt perjantai eikä perkele missä ja lomake en täytä kun ei niitä lue”, antaa professori toisen esimerkin kansalaisten ‘kökkökielestä’, joita esimerkiksi tukihakulomakkeet, valituskirjeet ja huomautukset pursuavat.

Toinen kasvava ongelma ovat kansalaisten toinen toistaan kummallisemmat nimet. Niiden takia viranomaisen voi olla mahdotonta tietää, keneen tai mihin hän on kulloinkin ottamassa yhteyttä. Se aiheuttaa turhautumista, tietokatkoksia ja tehottomuutta.

“Ajatellaanpa vaikka sellaisia nimiä kuin Sikuriina, Sahrami, Freesia tai Wolferiina. Mitä ne muka kertovat tavalliselle viranomaiselle?” Äng-Glottis huokaa, ja toivoo myös kansalaisten itse tarttuvan ongelmaan, ennen kuin se uhkaa koko demokratiaa.

Ensimmäisen adventtisunnuntain erikoislähetys. Reidar Jönssonin koiratrilogian kolmas osa on Hundarnas paradis. Joukkueiden luovuutta mitataan tällä kertaa myös televisiomainoksen suunnittelulla.

Lehti-ohjelma on toteutettu yhteistyössä Ylen kanssa, joten jakso löytyy myös Areenasta.