Kategoriat
Kansalaisjournalismi Kotimaa

SAK vaihtaa nimensä ’Ndranghetaksi

SAK:n kokoustarjoiluja
Photo by Sangria Señorial on Unsplash

(CORLEONE) Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ilmoitti torstaina muuttavansa nimeään ja keskittyvänsä aiempaa tiukemmin työntekijöiden etujen valvontaan ja varainhankintaan. Uutta asennetta ja toimintatapaa kuvastaa tuore nimi ’Ndrangheta.

“Kaikkien, aivan kaikkien on syytä olla huolissaan suomalaisten palkansaajien ostovoimasta. Capisci?“ sanoi järjestön puheenjohtaja Jarkko Eloranta tiedotustilaisuudessa kissaa silitellen. 

Nimenmuutoksen myötä myös Elorannan nimike vaihtuu ja on vastedes capo di tutti capi. Pääekonomisti Ilkka Kaukorannan titteli puolestaan vaihtuu consiglieriksi.

Kevään työehtosopimusneuvotteluista on odotettu vaikeita, ja työmarkkinoilla onkin ennakoitu palkansaajapuolen ottavan aiempaa kovemman neuvottelutaktiikan käyttöön. Sitä povaa myös nimen lainaaminen muun muassa sieppauksiin, huumeiden ja tupakan salakuljetukseen, asekauppaan ja kiristykseen keskittyvältä rikollisjärjestöltä.

“Neuvottelusopimukseen päätyy joko vastapuolen allekirjoitus tai aivot”, Vitoksi esittäytynyt palkansaajapuolen edustaja kuvaili henkeä työväenliikkeessä.

Elorannan mukaan idea uudesta nimestä saatiin tutustumismatkalla eteläitalialaisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaan. Hän kertoi vaikuttuneensa erityisesti siitä, miten vahvasti ’Ndrangheta onnistuu pitämään omiensa puolia.

“Meitä yhdistää peräänantamattomuus ja määrätietoisuus kohtaamiemme haasteiden edessä. Miljardien eurojen arvoisen huumekaupan lisäksi ’Ndranghetalla on mittavat kiinteistöomistukset ympäri maailmaa, mikä tietenkin luo merkittäviä synergiaetuja meidän Kojamomme kanssa”, Eloranta sanoi tiedotustilaisuudessa.

Uusi linja alkaa Elorannan mukaan näkyä ammattiyhdistysarjessa välittömästi. Pian tilaisuuden jälkeen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies twiittasi löytäneensä sängystään hevosen pään. 

Kategoriat
Kulttuuri Politiikka Seksivau

Erkki Tuomioja kertoo uutuuskirjassa isoäitinsä Sähköhella Wuolijoen ja Robotti Ruttusen rakkaustarinan

(TERVAPÄÄ) Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja jatkaa sukunsa vaiheiden perkaamista uutuusteoksessaan Pumppaa sitä öljyä punaiseen koneeseen. Kirja kertoo aiempaa yksityiskohtaisemmin Tuomiojan isoäidin Sähköhella Wuolijoen ja Robotti Ruttusen rakkaustarinan.

Wuolijoki tunnettiin näyrelmäkirjailijana ja NKVD:n agenttina, kun taas Ruttunen oli maaseudulta kaupunkiin ajautunut kulkija, joka ei onnistunut sopeutumaan urbaaniin elämään, vaan eli yksinäisenä romukaupan nurkassa.

”Toisaalta Ruttunen oli varhainen suomalainen unelma, sillä tynnyrin lisäksi hänet oli rakennettu peräti kahdesta ämpäristä. Sähköhella oli puolestaan tulipunainen kommunisti, joka kuitenkin lämpeni myös Ruttuselle”, Tuomioja kuvailee suhdetta.

Tuomioja kirjoitti äidinäidistään ja tämän siskosta Salme Pekkalasta Häivähdys punaista -kirjan jo vuonna 2006. Teos voitti yllättäen Tieto-Finlandian, vaikka se sisälsi huomattavasti uutuuskirjaa vähemmän Sähköhellan ja Ruttusen välistä kolisevaa, öljyistä ja kitkaista seksiä, jossa pelti paukkuu ja kondensaattorit käryävät.

”Klonk-klonk ja sur-rur, jos ymmärrät mitä tarkoitan”, Tuomioja toteaa isoäidistään aivan väärällä tavalla.

Kirja paljastaa myös aiemmin salaisena pidetyn tiedon, jossa Ruttunen oli piilottanut Zavidovon kylässä Neuvostoliiton ja Suomen välisiä salaisia asiapapereita tunkemalla ne toistuvasti, rajusti ja lopulta tyydyttävästi erään alle 26-vuotiaan mikroaaltouunin sisään. Sieltä ne oli siirretty läntisten tiedustelupalveluiden ja myöhemmin myös lehdistön nähtäväksi.

”En ole kertonut tällaista tietoa julkisuuteen”, Tuomioja kiistää.

Mutta sehän lukee itse kirjoittamasi Pumppaa sitä öljyä punaiseen koneeseen -kirjan sivuilla 748-828, koska tämänkin kustannustoimittaminen on jäänyt hieman puolitiehen?

”No, tällaisia poliittisia oikosulkuja tulee kaikille joskus.”

Kategoriat
Kotimaa

Poliisi hankkii teekkareille haalarikamerat vappua varten

Photo by Anton Maksimov juvnsky on Unsplash

(RETUPERÄ) Poliisi varustaa tänä vappuna ensimmäistä kertaa kaikki teekkarit haalarikameroilla. Asennustyöt aloitettiin viime viikolla vapun käynnistyessä.

”Tässä lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ensinnäkin teekkarit tietävät ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa vapun jälkeen, mitä ovat vappuna tehneet. Toiseksi poliisi saa valmista esitutkintamateriaalia vapun tapahtumista, kun teekkarit kohtaavat kunniallisia kansalaisia”, poliisiylitarkastaja Simo O’Hara toteaa.

Teekkarikillan ensimmäinen varapuheenjohtaja Kari Runck on pöyristynyt poliisin jo etukäteen esittämistä syytöksistä huonosta käytöksestä.

”Meillä tekniikan alallahan ei ole seksuaalista häirintää, meillä on vain ikiteekkareita saunailloissa”, Runck puolustautuu.

Poliisi ohjeistaa kansalaisia välttämään kiltojen varsinkin niin sanottuja full patch -jäseniä, jotka tunnistaa runsaista haalarimerkeistä ja paskanruskeasta tupsuhatusta.

Lisäksi viranomaiset kehottavat varomaan liikenteessä vappuna marssivia kommunisteja, joita sosiaalisessa mediassa on havaittu miljoonittain. Myöhemmin kesällä vaara on pienempi, sillä kuntavaalien yhteydessä suoritettavassa laskennassa kommunisteja tavataan koko valtakunnassa korkeintaan muutamia tuhansia.

Kategoriat
Tiede

Lehti testasi: koronarokotteiden 5G-yhteyksissä suuret erot

text
Photo by the blowup on Unsplash

(EREBOS) Astra Zeneca, Moderna vai Pfizer-Biontech? Moni kuluttaja on tänä vuonna siirtymässä täysillä 5G-aikaan, mutta oikean rokotteen valitseminen ei välttämättä ole yksinkertaista. Lehden suuri koronarokotteiden yhteystesti kertoo, mikä mikrosiru sopii parhaiten mihinkin käyttötarkoitukseen.

”Taskussa saattaa siittiöitä käryttämässä jo olla viidennen sukupolven kännykkä, mutta jos rokoteasiat eivät ole kunnossa, niin siitä ei välttämättä saa kaikkea irti kuin Yhdysvaltain tiedusteluviranomainen”, toteaa Samizdat-konsernin 5G-yksikön lääketieteellinen johtaja Bill Gates.

Hyvä uutinen kuluttajien kannalta on se, että kaikkien rokotteiden kohdalla käyttöönotto on varsin miellyttävä kokemus. Rokotteen antaminen saattaa hieman pistää, mutta vaikkei keskittäisikään kaikkea huomiota nopeiden autismioireiden tarkkailuun, niin mikrosirun kulkeutumista kehoon ei edes havaitse – ei vaikka osaisi kiinnittää huomiota sairaanhoitajan nenän käyryyteen.

Kuuluvuudessa kolmen suurimman rokoteoperaattorin välillä ei ole kovin suuria eroja, mutta joillekin kuluttajille niillä voi olla huomattavia vaikutuksia. Pfizer-Biontechin käyttäjien yhteyttä heikentävät muun muassa HAARP:n häirintäsignaalit, jolloin jopa joka kahdeskymmenes Twitteriin luotu valeprofiili jää moderaattoreiden haaviin. Ongelmia voi olla myös ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

Astra Zenecan tehokkuutta vanhempien ihmisten käytössä on epäilty, ja Lehden testi antaa myös samansuuntaisia tuloksia. Esimerkiksi huuto automarketin pihassa kuuluu kyllä, mutta Facebook-ryhmiin ja Iltalehden uutisten kommenttiketjuihin kirjoittelu saattaa tökkiä pahastikin. Ikäihmisen elämästä se voi tehdä raastavaa.

Modernan mikrosirun avulla tiedonsiirtonopeus nousi jopa 900 megabittiin sekunnissa lähes olemattomalla latenssilla. Testissä paljastui kuitenkin, että valtaosa siirtyneestä datasta oli korruptoitunutta, mutta ongelman pitäisi poistua kunhan Big Pharma ja THL kaatuvat presidentti Donald J. Trumpin minä hetkenä tahansa käynnistyvissä puhdistuksissa.

Kaikkien kolmen kohdalla esiin nousi havainto, että myös perinteisellä 4G-tekniikalla tai jopa käytöstä pian poistuvalla 3G:llä täysin vitun järjetöntä paskaa puskee joka tuutista sellaista tahtia, että tulisipa tauti ja tapp…eikun ei mitään.

Ensi viikolla Lehti testaa valkoiset pakettiautot koulumatkakäytössä.

Kategoriat
Kotimaa

Ydinvoimalaonnettomuus ei herättänyt suomalaisissa erityisiä tunteita vuoden 2020 päätteeksi

person's white suit
Photo by Ra Dragon on Unsplash

(EURASHIMA) Vakava häiriötilanne Olkiluodon ydinvoimalassa ei herättänyt suomalaisissa minkäänlaisia tunteita vuonna 2020.

”Jaa, niinkö kävi? Viranomaiset ovat varmaan kehottaneet pysyttelemään sisätiloissa”, totesi paikallinen mies Hex Vessel (ei sukua Horstille).

”Katopas vain”, arvioi Rosa San Marino (ei sukua).

”–”, kommentoi puolestaan Ruma-Tero Kolmas.

Haastattelut on tehty elo-marraskuussa 2020 ja liittyivät todennäköisesti johonkin aivan muuhun asiaan, mutta kaikkihan on nykyisin yhtä mössöä ja saisipa ihan minkä tahansa piikin.

Teollisuuden voiman mukaan häiriö tapahtui Olkiluodon kakkosyksikössä klo 12.22. Säteilyturvakeskus sai ilmoituksen yhden aikaan iltapäivällä ja noin 13.05 koko kristitty maailma alkoi rukoilla, että Eurajoella tuulisi Porin suuntaan.

”Tärkeintä tällaisissa tilanteissa on selkeä viestintä kansalaisten suuntaan”, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (Brotherhood of Steel) totesi. Lehden toimitus on stilisoinut Kiurun lausuntoa.

Onnettomuuden ei uskota vaikuttavan Olkiluoto kolmosen valmistumisaikatauluun.

”Anteeksi mihin”, kysyi Teollisuuden voiman toimitusjohtaja Hassu Nimi.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Oletko aina pilkannut sotaveteraaniasi väärin?

gray and white tabby cat with white background
Kuvan kissa ei vastannut Lehden haastattelupyyntöön epäillystä veteraanien pilkkaamisesta Viipurissa vuonna 1922. Photo by MIKHAIL VASILYEV on Unsplash

(KORPPOO) Yhä useampi suomalainen kärsii huomaamattaan ilmiöstä, joka on asiantuntijoiden mukaan luultuakin yleisempi. Hämmästyttävän monen meistä suvussa on jopa 1800-luvun lopulta lähtien pilkattu talvisodan veteraaneja aivan väärällä tavalla.

”Kuten monista uutisjutuista olemme voineet lukea, talvisodan veteraanien ivaaminen sai alkunsa tihentyviltä taajama-alueilta Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla noin 1880-luvun tienoilla, josta se levisi aallottain kaupunkeihin pitkin rannikkoa”, kertoo historioitsija Mee-Too Keskiarjalainen.

Pilkkaa tehtiin 1900-luvun alussa enimmäkseen paikallisten Facebook-ryhmien kautta. Erityisesti tässä kunnostautui 1910-luvulla perustettu taistolaisliike, jonka tiedetään näihin aikoihin myös provokaationa lyöneen poliisihevosia Tampereen presidentinlinnan edustalla astaloilla.

”Tämä oli oikeastaan suoraa jatkoa sille, miten taistolaiset ujuttivat Frankfurtin koulukunnan propagandaa Agricolan ABC-kirian väliin monisteliitteillään”, Keskiarjalainen jatkaa.

Vihervasemmisto tuhosi marssilaulun

Nykyään muotitermiksi noussut ’kulttuurisota’ olikin suomalaista todellisuutta jo kauan sitten. Porilaisten marssin jo unohtuneessa alkutekstissä laulettiin, miten ”voi taistolaisen hurmehella peittää maan”, ja Jumala onpi linnamme -virren viimeisessä säkeistössä vannotettiin kuinka ”Se sana seisoo vahvana/ne taistolaiset ei voi sitä kestää”. Nämä alkuperäiset sanamuodot poistettiin lauluista myöhemmin ns. poliittisen korrektiuden nimissä.

Liberaalit tietenkin väittävät, että sana ei edes sovi ollenkaan virren sävelkulkuun, mutta tämähän on juuri sellaista historian uudelleenkirjoittamista, jota tietyissä poliittisissa piireissä niin mielellään halutaan harrastaa”, Keskiarjalainen tuhahtaa.

Vuosisatainen pilkkaperinne elää vahvana edelleen, vaikka talvisodan veteraaneiksi identifioituvia on Suomessa jäljellä enää joitakin miljoonia. Ajan myötä tapa on myös saanut uusia muotoja. Takavuosina esimerkiksi sosialidemokraateilla oli tapana sotaveteraanin nähdessään nälväistä ”hyvää päivää” tai pahimmillaan jopa ”tiedättekö onkos se kuutosen bussi jo mahtanut tästä mennä”.

Nykyisin sen sijaan ovelimmissa veteraanien pilkan muodoissa saatetaan toimittajan henkilökohtaisia poliittisia kantoja ja itsekorostusta naamioida näennäisen ammattimaiseksi journalismiksi.

Kategoriat
Ulkomaat

Lehden analyysi: Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos on selvä kauan ennen toimitusta

wine bottles and wine glasses on brown surface
Photo by Louis Hansel @shotsoflouis on Unsplash

(BUD LIGHT) Lehden erikoisvaalitoimitus ei pitänyt lopulta yllättävänä, että sekava tilanne Yhdysvaltain vaalien osalta jatkuu vielä aamuyhdeksältä Suomen aikaa, kun alkoholin tarjoileminen ja ostaminen on jälleen sallittua.

”Ennusteemme mukaan toimitus siirtyy liimailemaan Ohion-tarroja vasta sen jälkeen, kun lähikapakassa on juotu Montana olutta. Lehden Maine säilyy, mutta lopulta edessä on Minnesota-hoito”, päätoimittaja Usko Tyykkä sammalsi Chryslerinsä konepelliltä.

Ylenannon ennusteen uskotaan valmistuvan iltaan mennessä.

Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri

Jeesus kohtaa haasteita Golgatalla uudessa Raamatun käännöksessä

calm body of water
Jokainen voi itse päättää mitä kertomukseensa laittaa, paitsi silloin jos kertomuksesi on jo pöllitty. Photo by Claudio Büttler on Unsplash

(KAANAANMAA) Uuden testamentin tuore nykykielinen käännös on herättänyt runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa, kertoo sosiaalinen media. Entistä yleistajuisemman version sanastosta on karsittu sellaisia vanhahtaviksi muuttuneita ilmauksia kuten ”ongelma” tai ”ruoka” ja korvattu ne nykylukijalle sopivilla ”haasteella” ja ”brekulla”.

Muutostyö yltää kuitenkin yksittäisiä sanoja syvemmälle, toteaa kielitieteilijä Maarit Brest-Litovsk. Läpi uuden käännöksen kokonaisia virkkeitä tai kappaleita on saatettu muovata tämän hetken kielenkäyttöä vastaavaksi. Näin alkukreikan ilmaisuvoima ja tarkoitus aukeavat koko laajuudessaan nykyihmisellekin, arvioi Brest-Litovsk. Hän ottaa esimerkiksi tutun kohtauksen Jeesuksesta erämaassa:

Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi. Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, tuli hänen lopulta nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle:

Sellainen luova mieli, joka voi huikealla tavalla aukaista mitä erilaisempia solmuja, voi myös itse mennä solmuun tavalla, jota ei sitten ihminen itse enää auki saakaan.”

Myös kaikkien tuntema vuorisaarna on uutena versiona tutumman kuuloinen ja lähestyttävämpi:

Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin:  ”Yhteiskunnan ja yritysten tasolla meidän on aika päivittää ihmiskäsitys, syleillä ihmisen mielen monimuotoisuutta ja luoda toimintatapoja ihmisestä käsin.”

Erityisen hyvin muutostyön vahvuudet näkyvät Raamatun kenties hurjimmassa osiossa, Ilmestyskirjassa. Apokalyptisten näkyjen kiivaus avautuu Brest-Litovskin mukaan nyt paremmin kuin yhdessäkään aiemmassa käännöksessä:

Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi yhden niistä seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden niistä neljästä olennosta sanovan niinkuin ukkosen äänellä: ”Tule!”  Ja minä näin, ja katso: ”ensimmäisessä aallossa Vincit luo verkkosivun, jossa tunnetut henkilöt kertovat suhteestaan terapiaan ja sen luonnollisuudesta oman minän kehittämisessä.”

Kategoriat
Kotimaa

Jo 20 prosenttia suomalaisista on äänestänyt ennakkoon Yhdysvaltain presidentinvaaleissa

rows of American flags on a field
Photo by Wesley Tingey on Unsplash

(KÄPITÖL HILL) Jo joka viides suomalainen on äänestänyt ennakkoon Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, kertoo suomalainen media. Se on huomattavasti enemmän kuin aiemmissa vaaleissa, joissa pääosa äänestäneistä on ollut yhdysvaltalaisia.

”Tätä vauhtia äänestysprosentti ylittää vuoden 2018 presidentinvaalien lukemat”, arvioi asiantuntija Jenkki Jänis-Borg.

Vuosilukua ihmetteleville selvennyksenä, että Jänis-Borg tarkoittaa Ruotsin ja Venäjän välissä sijaitsevan Suomen presidentinvaaleja, joissa äänesti 66,7 prosenttia suomalaisista. Valituksi tuli republikaanien Sauli Niinistoe. Edelliset presidentinvaalit pidettiin 2016.

Joillain äänestysalueilla Suomessa aktiivisuus on ollut vielä selkeästi muuta maata suurempaa. Esimerkiksi Sanomatalolla jo 80 prosenttia Helsingin Sanomien toimittajista on käynyt vaaliuurnilla.
Lehden toimitus tapaa juuri äänestäneen anonyymin kansalaisen, jota kutsumme nimellä S. Snellman.

”Se on kyllä aika paljastava.”

S. Saarikoski?

”Ei sekään oikein…”

Nimetön äänestäjämme kertoo oman äänensä menneen Pete Buttigiegille.

”Uskon, että hän on ainoa, joka voi voittaa Trumpin. Donald Trump on pelle ja hänen mahdollisuutensa ovat tietysti 0,0”, Saska S. kertoo.

Lehti tukee tänäkin vuonna presidentinvaaleissa Vermin Supremea. Eero Lehti puolestaan tukee monia asioita, joista on viisaampaa vaieta.

Kategoriat
Kulttuuri

Ylioppilasteatterin talkoilemasta kesämökistä puuttuu neljäs seinä

Photo by Hailey Kean on Unsplash

(POISTUVASSA KIINTEISTÖSSÄ) Paikallisen ylioppilasteatterin työryhmän talkoilla rakentama kesämökki on herättänyt paljon hämmennystä, sillä siitä puuttuu kokonaan etuseinä. Ohjaaja Axelrod Gunnarson arvioi kolmen seinän olevan aivan riittävä määrä, koska se on enemmän kuin kaksi ja vähemmän kuin neljä.

Me haluttiin tehdä jotain omaa ja uutta, joka rikkoo vanhoja perinteitä eikä takerru menneeseen”, ensimmäistä kertaa missään vastuullisessa tehtävässä toimiva Gunnarson perustelee.

Merenrantamökissä neljännen seinän puuttuminen on johtanut muun muassa kangassohvan tuhoutumiseen, jopa keskivertoa grynderirakentamista mojovampaan vesivahinkoon sekä katsojan kannalta kiusallisiin suoriin puhutteluihin.

”Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa merkkien ja merkitysten tasolla, että mökissä olisi hyvä olla seinä myös tuulen puolella? Sitä dilemmaa halusimme työryhmän kanssa käsitellä, mutta rakennustarkastaja ei ollut halukas pallottelemaan dekonstruktivistista lähtöajatustamme”, käsikirjoittaja Meri-Tuuli Innehåll harmittelee.

Työryhmä ei koe haukanneensa liian isoa palaa koettamalla uudistaa koko mökkirakentamisen perinteitä lähes nollabudjetilla.

Vsevolod Meyerhold halusi samankaltaisen valaistuksen näyttämölle ja katsomoon. Miksi me tyytyisimme sisätiloissa kelmeään keinovalaistukseen ja terassilla luonnon kirkkauteen tai pimeyteen, kun voimme uusilla konsteilla murtaa naturalistista perinnettä”, kysyy alasti lattialla kiemurteleva näyttelijä Paha Kurki.

Kriitikoiden mielestä neljännen seinän puuttuminen on perustelematon ratkaisu, rasittavaa kaiken kokeilunhalunsa menettäneille keski-ikäisille ja myös selkeä turvallisuusriski.

”No, ei hyvin kantavat rakenteet meidän vahvuuksia olekaan”, työryhmä myöntää.