(RISTIINA) Kiistanalainen niin kutsuttu väestönvaihtoteoria lisää voimakkaasti kannatustaan suomalaisten keskuudessa, kertoo Lehden teettämä mielipidemittaus.
Kyselyn mukaan selkeä enemmistö kansalaisista olisi valmis vaihtamaan suomalaiset lähes mihin tahansa ja huomattavan edullisesti. Kannatus vaihteli kuitenkin selvästi vaihdettavan väestönosan suhteen. Esimerkiksi yli 80 prosenttia voisi vaihtaa kansanedustaja Teemu Keskisarjan (bs.) laatikolliseen naarmuisia sellakkalevyjä tai hiukan vääntyneeseen raidetankoon. Tiukan paikan tullen nekään eivät olisi välttämättömiä, jos toinen osapuoli hoitaa postikulut.
Suosittuja vaihdettavia olivat myös Se vitun jätkä, naapurin Reino ja kokoomuksen eduskuntaryhmä. Suuremmista väestöryhmistä erityisen kannatettua oli porilaisten vaihtaminen lavalliseen leca-soraa (4-10 mm).
Mittauksen tulokset eivät yllätä asiantuntijoita. Digi- ja väestönvaihtovirasto DVVV:n yli-kamreeri Turkka Mali-Ranta huomauttaa, että ookko tiäksää millo viimeks käyny Poris hä? Men ny menee.
Mielipidemittaus teetettiin aikavälillä 21.45-22.10 Vantaan Pub Vanhassa Markassa yhden Maken kanssa.
Kasvutoimet kantavat hedelmää – Syksyn budjettiriihessä päätetyistä kasvutoimista odotetaan myönteisiä vaikutuksia jo lyhyellä aikavälillä. Hallituksen arvion mukaan kasvuun lähtevät varakkaimpien tulot sekä omien vaalirahoittajien neljännesvuositulokset. Niin sanottuna dynaamisena vaikutuksena odotetaan myös merkittävää kasvua lapsiköyhyyteen. Vielä riihen alla hallituksen oli arveltu keskittyvän edellisten vuosien tapaan yksinomaan ihmisille vittuiluun.
Orpolle tunnustuspalkinto – Useat kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt harkitsevat merkittävän tunnustuksen antamista pääministeri Petteri Orpolle (n/a) hänen uutteran rasisminvastaisen työnsä ansiosta. Orpo muistetaan useista historiallisista rasismia vastustavista julistuksistaan, kuten kesän 2023 ”nyt jos ette ole ihmisiksi, kerron äidille kun se tulee kotiin”, tai kesän 2024 ”jos tuollainen puhe ei lopu, otan puhelimen pois ainakin tunniksi” ja tämänvuotinen ”ihan kohta et saa jätskiä ollenkaan”.
Juhlat Kapernaumissa – Yhdysvaltain hallinto suunnittelee isoja juhlallisuuksia maan 250-vuotisjuhlan kunniaksi ensi vuonna. Ohjelmassa on alustavien tietojen mukaan ainakin maan sisällissodan uudelleenesitys, josta presidentti Trump lupaa huomattavasti ”kauniimpaa, suurempaa ja verisempää” kuin alkuperäisestä, joka oli hänen mielestään heikko luuserisuoritus. Muita juhlavuodelle kaavailtuja seremonioita ovat mm. kurkkumätä- ja polioepidemiat.
Uuden ulkoasun ja termistön mukaiset tilastoinnit otetaan käyttöön vielä kuluvan vuoden aikana. Valmisteluryhmä neuvoo, että siihen asti heikolta vaikuttavia tilastoja kannattaa katsoa päällään seisten, jolloin laskevat trendit vaikuttavat nousevilta. Tai vaihtoehtoisesti silmät voi laittaa tosi tosi sirrilleen, jolloin kaikki kuviot näyttävät harmailta suhruilta. Kuva: Tilastokeskus, kuvankäsittely naapurin Oliver, 5v.
(RANTASALMI) Voivottelu Suomen synkistä työttömyysluvuista loppuu tämän syksyn budjettiriiheen, kertovat monistakin asioista perillä olevat hallituslähteet Lehdelle. Hallitusohjelman lupauksista poiketen työllisyys ei ainoastaan tule kasvamaan reippaasti vaan työttömyys häviää maasta kokonaan.
Mullistuksen taustalla on usean ministeriön ja hallitusryhmien valmistelema jättiuudistus, jossa virallisista tilastoista ja yleiskielestä poistetaan termi työttömyys ja sen kaikki johdannaiset. Jatkossa työttömien sijaan aletaan puhua ”tarjokkaista” ja työttömyyden sijaan ”tarjokkuudesta”.
”Itsestäänselväähän on, että työn runsas tarjonta vaikuttaa työllisyyteen, kasvattaa kysyntää markkinoilla ja lisää myös mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Se on siis yksinomaan myönteinen asia. Ja kuka olisi enemmän tarjolla kuin henkilö, jolla ei ole juuri nyt mitään tehtävää! Harvoin, jos koskaan, on yksikään hallitus toiminut niin rivakasti kuin nykyinen tällä saralla. Tarjokkaiden määrä on vain parissa vuodessa kohonnut useilla kymmenillä tuhansilla. Pitkäaikaistarjokkaita puolestaan on pian enemmän kuin vuosikymmeniin, mikä on saavutus jota pitäisi juhlia eikä moittia”, kertoo valmistelutyöryhmän poliittinen sihteeri Elmeri Olmi-Aksolotli.
Olmi-Aksolotlin mukaan perisuomalainen pessimismi ja kateellisuus kuitenkin ovat estäneet valoisan kehityksen näkemistä, ja sanavalinnoilla on ollut siinä valitettavan suuri merkitys. ”Työttömyys” näyttäytyy stigmana, joka vaikeuttaa menestystä työelämässä ja johtaa pahimmillaan jopa syrjäytymiseen ja mielenterveyden haasteisiin. Tämä aikansa elänyt poltinmerkki siirretään nyt kertaheitolla historiaan.
”Kun ihminen on ylpeästi tarjokkaana, hänen itsetuntonsa kohenee, ja rekrytoijakin osaa paremmin kiinnittää huomiota hänen potentiaaliinsa ja tärkeään rooliin työmarkkinoilla. Tavoitteemme on, että yhä useampi suomalainen pääsisi tähän asemaan, Ja tietenkään tarjokkaat eivät etuoikeutetun tilanteensa vuoksi tarvitse niin paljon tukia kuin ennen, mikä tuo huomattavia säästöjä valtiontalouteen”, hän sanoo.
Opposition tarjokkuuskritiikki kumisee onttouttaan
Hallituslähteiden mukaan muutos tarkoittaa samalla pläkkiselvästi sitä, että opposition ja ammattiyhdistysliikkeen esittämältä kritiikiltä hallituksen politiikkaa kohtaan putoaa pohja.
”Tämän jälkeen kuuluisa sokea Reettakin näkee, että ei oppositio ole pystynyt viime vuodet kuin kikkailemaan tilastoilla ja ehdottamaan näennäisiä temppuja. Hallitus sen sijaan iskulauseensa mukaisesti puhuu teoin, mistä tämä muutos on paraatiesimerkki”, kertoo neuvotteluja hiukan epämiellyttävän lähellä oleva lähde.
”Ajatelkaa sitä valtavaa asennemuutosta! ’Tarjokkuus, viina, kirves ja perhe’ on jatkossa tarmokkaan pk-yrittäjyyden ja kansankapitalistisen sijoittajahengen ylistysveisu”, hän jatkaa.
Muutoksen seuraukset näkyvät myös kansainvälisesti: Suomi singahtaa yhdessä yössä Euroopan tarjokkuuskärkeen, ja budjettiriihestä odotetaan vielä lisätoimia, jotka varmistaisivat maamme ykköspaikan tässä mittelössä. Rohkaisevana merkkinä järjestelmän tehosta pidetään muun muassa sitä, että monet suomalaiset ovat tarjokkaita jo useammassa sukupolvessa.
”Tietysti jotkut julkisuushakuiset kellokkaat ovat syyttäneet uudistusta väsyneesti ’orwellilaiseksi’, mutta siitä tämä on kaukana. Tämä on mitä puhtain ’sammallahtelainen’ toimenpide”, kehaisee Olmi-Aksolotli.
Myös monet Suomen luontoon kuuluvat kasvit ja eläimet ovat lopulta onnellisempia ammuttuina. Photo by Dušan veverkolog on Unsplash
(ANJALANKOSKI) Vieraslajien leviäminen Suomen luontoon on herättänyt runsaasti huolta jopa heidän keskuudessaan, jotka tavallisesti akut nakkaavat ympäristökysymyksille. Varsinkin erilaisten kasvien kuten komealupiinin invaasiota on kuitenkin ollut vaikea torjua niiden runsaan siementuotannon ja sitkeyden vuoksi.
Tilanteen korjaamiseksi väläytetään nyt järeämpää keinoa, joka voisi myös innostaa laajat kansanosat vapaaehtoiseen torjuntatyöhön, eli lupiinien ampumista.
”On tullut valitettavan selväksi, että lupiini ei enää pelkää ihmistä, ja siksi sitä tavataan jopa ihmisten pihojen liepeillä. Haitallisten lupiinien ampuminen kannanhoidollisin perustein voisi nopeasti kohentaa tilannetta sekä lisätä haja-asutusalueiden ihmisten luottamusta hallintoon”, arvioi Erityisen luontosuhteen seuran pääsihteeri Markku Konetuli.
Konetuli muistuttaa, että ihmistä ja ihmisen elinpiiriä pelkäämätön lupiinikanta ei ole kenenkään etu – vähiten lupiinien itsensä. Ampuminen puolestaan on suomalaisille perinteikäs ja luonteva tapa suhtautua ongelmanratkaisuun varsinkin ympäristökysymyksissä.
”On toki aiemmin yritetty lupiinien niittämistä tai viimeisimpänä jopa erilaisia mobiilipelejä ja hävittämispalkkioita, mutta ne kuulostavat, anteeksi vain, hippien touhulta verrattuna metsästyshaulikon kitkemisvoimaan”, hän sanoo.
Lupiinien metsästyskausi voitaisiin Konetulen mukaan sijoittaa kasvin kukinta-aikaan, jolloin metsästäjät saisivat samalla mukavasti lisää ammuttavaa alkukesään. Myös moottorikelkkojen käyttöä metsästyksessä tulisi harkita.
Monen kapitalistin kerrotaan jo luopuneen aatteensa puolustamisesta nähtyään internetissä heitä pilkkaavia kuvia. Photo by Andre Hunter on Unsplash
(SUURSAARI) Jatkuvan kasvun tavoittelulle ja muille kestämättömille periaatteille pohjautuva kapitalistinen järjestelmä saattaa olla jo pian historiaa, arvioivat varhaiskeski-ikäiset vasemmistovaikuttajat. Maltillisimpienkin arvioiden mukaan systeemin mullistuminen voisi tapahtua vielä kuluvan vuoden aikana, jos sen eteen tehdään riittävän ahkerasti meemejä ja tunnetyötä.
”Uskoisin, että kun vielä julkaisemme muutaman nokkelan oikeistolaista talousajattelua pilkkaavan meemin Instagramissa, niin rakenteiden murtuminen on nurkan takana”, sanoo netti-ilmiöksikin noussut somenikkari Tiina PalesLehdelle.
Meemillä tarkoitetaan nopeasti internetissä sellaisenaan tai muunnoksina leviävää kuvaa, joka sisältää ajatusvirheen.
Paleksella on parhaillaan työn alla erityisen kipakka uusia uria aukova meemi, jossa paljastetaan, miten valtavirran taloustiede pitää ihmisiä vain oman etunsa maksimoijina. Mutta sen sijaan, että hän käyttäisi tästä karikatyyrista nimeä homo economicus, hän on vaihtanut sen oivaltavasti muotoon homo egonomicus alleviivaamaan kapitalismin itsekästä eetosta. Pales arvelee, että monen oikeistolaiseksi itseään nimittävän on lopputuloksen nähtyään enää vaikea puolustaa vanhoja kantojaan somessa.
Hänen aatetoverinsa, Kalliossa Alppiharjussa asuva Klemetti Wodak-Moment jakaa Paleksen näkemykset. Hän kertoo ryhtyneensä keskiviikkona muutaman ystävänsä kanssa ideologisesti työttömiksi, minkä he laskevat romahduttavan sortavat valtarakenteet viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä. Wodak-Moment on viime kuukausien aikana lisäksi paljastanut useita haitallisia hegemonisia diskursseja.
Murros ei kuitenkaan ennusmerkeistä huolimatta ole täysin varma, sillä myös oikeiston vastakampanja on väkevässä vauhdissa. Eilisiltana muun muassa Jouko Itä-Uudeltamaalta kirjoitti vastineeksi neljään vasemmistolaiseksi tulkitsemaansa Facebook-päivitykseen kommenttina ”saatanan kommari”, vaikka ainakin yksi niistä oli Lohjan K-kaupan mainos.
Jotkut fyysikot pitävät Orpoa mustana aukkona, josta ei heijastu ulospäin mitään informaatiota, mutta tätä hypoteesia ei ole vielä kyetty varmentamaan. Photo by Jonathan Bean on Unsplash
(DIEGO GARCIA LORCA) Suomalaisillekin tuttujen taivaankappaleiden ominaisuuksista on paljastunut uutta, yllättävää tietoa. James Webb -avaruusteleskoopilla kerättyjen havaintojen perusteella tutkijat arvioivat nyt, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) onkin aiemmista luuloista poiketen täysin ontto.
Löytö on merkittävä, koska aiemmin tieteen konsensus oli, että Orpo olisi vain enimmäkseen tyhjää täynnä.
”Käsitysten tarkentuminen ei ole ihme, sillä tämän kohteen tutkiminen ei ole ollut helppoa ennen uuden teleskoopin käyttöönottoa. Orpohan kiertää meitä omalla radallaan niin kaukana, että ihmisjärjellä on jopa vaikeaa ymmärtää sitä etäisyyttä, joka hänellä on esimerkiksi suomalaisen työntekijän arkeen. Kohteesta radioaalloilla kantautunut data onkin ollut useimmiten totaalisen käsittämätöntäsotkua”, selittää kosmologi Al Bondigas.
Myös monet epäsuorat todisteet, kuten Orpon kaikki lausunnot sopeutustoimien kohdentumisen vaikutuksista, kulttuurikysymyksistä ja kehysriihen toimenpiteiden perusteluista ovat kumisseet tyhjyyttään, mikä on antanut lisätukea tutkijoiden hypoteesille.
Pitävien johtopäätösten teko ei kuitenkaan ole helppoa, koska esimerkiksi Orpon verrokkikohteista Sanna Marin (”sd.”) on päin vastoin aivan tupaten täynnä itseään.
Samassa tutkimusprojektissa on lisäksi saatu kiinnostavia havaintoja Orpon pienemmästä kiertolaisesta Sanni Grahn-Laasosesta, jonka käyttäytyminen on pitkään herättänyt kummastusta tähtitieteilijöiden keskuudessa. Uusimmat tulokset viittaavat nimittäin siihen, että Grahn-Laasonen, joka tunnetaan myös kosmologisella tunnisteella ”SGL-0” on kaksiulotteinen kappale, eli siis vailla minkäänlaista syvyyttä.
Myös tällä tiedolla on merkittäviä käytännön seurauksia, sanovat tutkijat.
”Kaksiulotteisuutensa takia SGL-0:aa on käytännössä mahdoton havaita, jos hän kääntyy sivuttain observoijaan nähden. Tämä selittäisi esimerkiksi sitä, miksi Grahn-Laasonen on ollut täysin näkymätön muun muassa sosiaaliturvan leikkauksia tai lapsiköyhyyttä koskevissa arvokeskusteluissa”, kertoo Bondigas.
Osa vieraista oli harmissaan, miten asiat seurasivat toistaan juhlilla. Photo by Crawford Jolly on Unsplash
(VEHMAA) Odotetusti järjestetyt perinteiset loogikkojen kevätjuhlat ovat edenneet määritelmien mukaisesti, kertovat tapahtumajärjestäjät. Viestintäjohtaja Jorma Calculemus sanoo johtopäätöksenään, että etenkin boole maistui juhlavieraille, joita oli paikalla koko joukko.
”Tietenkin kiistoja herätti se, oliko tarjoilujen ja humalatilan välillä korrelaatio vai kausaliteetti, mutta onneksi kaikilla pysyi järki kädessä”, hän todisti.
Juhlat loppuivat kiistatta hieman epätäydellisesti, minkä osallistujat olivat tosin osanneet päätellä etukäteen. Calculemuksen mukaan jatkoa seuraa, ja ensi vuoden kevätjuhlien premissit ovat jo harkinnassa.
Israelin armeijan välittämät totuudenmukaiset kuvat Gazasta poikkeavat huomattavasti kansainvälisten medioiden propagandasta, muistuttavat Israeliin myönteisesti suhtautuvat yhdistykset. Photo by Simon Berger on Unsplash
(JAHBULON) Israelin kiihtyvät sotatoimet Gazan alueella herättävät yhä suurempaa kritiikkiä myös Suomessa, paitsi jos katsoo toiseen suuntaan. Useat kansainväliset toimijat ovat pitäneet Israelin tekoja uusimmassa Vanhan Testamentin mukaan nimetyssä sotilasoperaatiossa ”Nyt tapetaan kaikki” jopa sotarikoksina. Epäiltyinä ovat muun muassa tunnetut paikalliset poliittiset vaikuttajat Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Daan, Naftali, Gaad, Asser, Isaskar, Sebulon, Joosef ja Benjamin.
Virallinen Suomi on suhtautunut tilanteeseen Gazassa pitkään varsin pidättyväisesti, koska Israelilta on hankittu viime aikoina lukuisia pitkälle kehittyneitä asejärjestelmiä, kuten nimellä ”Daavidin iso kyrpä” tunnettu ilmatorjuntalaitteisto ja koska aika vähän on kiinnostellut mitkään palestiinalaiset muutenkaan, voiko niille muka myydä investointihyödykkeitä. Kysymys on edelleen polarisoitunut, koska monet Israeliin myönteisesti suhtautuvat toimijat arvioivat, että esimerkiksi silminnäkijöiden, YK-järjestöjen, ihmisoikeusjärjestöjen, kaikkien kansainvälisten medioiden ja Lääkärit ilman rajoja -järjestön tiedot Gazan tuhosta ovat ihan väärässä ja heidän omat mielipiteensä oikeassa.
”Sieltä saatava tieto on varsin hajanaista ja voi olla paikoitellen puolueellistakin. Ja jos nyt joku lapsi tai jokunen tuhat vaikka vähän kärsisi nälänhätää, en nyt lähtisi sitä näillä tiedoilla dramatisoimaan ja Suomelle kokoaan suurempaa roolia hakemaan, vaan katsoisin, miten asiat etenevät”, pohtii ’Israelin BFF mut palestiinalaiset yäk’ -yhdistyksen edustaja Kalevi Toora! Toora! Toora!.
Hän muistuttaa, että Israelin johto on antanut konfliktin kulusta huomattavan erilaisia ja vakuuttavia todisteita kuten ”eipäs” ja ”mutsis teki kansanmurhaa”, mikä osoittaa tilanteen olevan hyvin monimutkainen.
”On suorastaan pöyristyttävää, että vihervasemmisto on ottanut lyömäaseekseen jopa Israelin edellisen, puhtaasti puolustuksellisen operaation ’Vittu kuolette niin jokaikinen’ tapahtumat, joiden kuluessa vain vähän pommitettiin ihmisiä, välillä. Tällainen puolueellisuus on toki ymmärrettävää, kun asioita katsotaan hyvin yksisilmäisestivain toisen osapuolen kannalta”, hän jatkaa.
Viimeisimpien uutisten mukaan Israel aikoo jatkaa operaatiotaan, koska Khan Yunisin kaupungin lähistöltä on saatu tiedustelutietoja, että siellä olisi vielä havaittu kivi toisen päällä.
Tutkijat eivät pidä poissuljettuna, etteikö valtiovarainministeriön kätkettyjen kirjoitusten teknisistä liitteistä paljastuisi myös Jumalan salattu nimi. Photo by Mick Haupt on Unsplash
(PATMOS) Kotimaisissa ja kansainvälisissä eksegetiikan tutkijapiireissä on revennyt raju oppikiista Suomen valtiovarainministeriön pyhien kirjoitusten toisistaan poikkeavien versioiden tulkinnasta. Hurjimmissa puheenvuoroissa on kuultu syytöksiä harhaoppisuudesta ja jumalanpilkasta muun muassa Pannonian Johannesta kohtaan, mutta viitteitä kompromissistakin on jo näkyvissä.
Kohu alkoi tässä kuussa, kun arkeologisissa kaivauksissa Helsingin muinaisen ydinkeskustan alueelta löydettiin kaksi kirjoitusta, joita molempia pidetään valtiovarainministeriön laatimina, mutta joiden näkemykset keskeisistä uskon opinkappaleista kuten dynaamisista vaikutuksista ja itserahoitusasteesta eroavat selvästi toisistaan.
Varhaisempi teksti suhtautuu näihin hengellisiin ilmiöihin hyvin kriittisesti ja asettaa paikoin niiden olemassaolon kyseenalaiseksi, kuten jakeissa ”Empiirinen tutkimus ei selkeästi tue sitä, että yhteisöverokannan alentaminen lisäisi merkittävästi kasvua tai toimena rahoittaisi itse itsensä. Koiniks-mitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin!” Sen sijaan myöhempi versio samasta tekstistä sivuuttaa tämän kokonaan, ja toteaa veroalen maksavan itsensä takaisin peräti 60-prosenttisesti.
Eksegeetikkoja näin suuri teologinen kuperkeikka ilmeisen lyhyen ajan sisällä on kummastuttanut suuresti, ja koulukunnasta riippuen jompaa kumpaa tekstiä on pidetty myöhempinä aikoina laadittuna väärennöksenä, tai sitten on arveltu kyseessä olevan esimerkiksi käännösvirheestä johtuva sekaannus.
Toisaalta historian saatossa on ollut tavallista, että dynaamiseksi vaikutukseksi kutsuttua, nykyihmisen silmin yliluonnolliselta vaikuttavaa ilmiötä on tulkittu eri tavoin. Keskiajalla katolinen kirkko piti sitä eteläranskalaisten kataarien harhaoppina, kun taas koptikirkossa sillä on aina ollut vakiintunut asema niiden tapojen joukossa, joilla Pyhä Henki vaikuttaa seurakunnassa. Myös myöhempi amerikkalainen niin sanottu menestyksen teologia ammentaa dynaamisia vaikutuksia käsittelevistä kirjoituksista.
Jumaluusopin ja eksegetiikan tutkija, tuomiolukkari Älä-Tee-Huorin Hämäläinen arvioi, että kiistan keskellä on unohtunut se perusasia, että pyhiä kirjoituksia tulisi aina tarkastella kirjaimellisen asunsa ohella vertauskuvallisesti. Tällä tavoin nyt käsillä oleva kiista löytää nopeasti ratkaisun.
”Tässä varhaisemmassa tekstissä pistää heti silmään, miten sen kirjoittaja etäännyttää itsensä aiheesta ja toteaa, että tämä mystinen entiteetti ’empiirinen tutkimus’ asettaa dynaamiset vaikutukset kyseenalaiseksi, ei hän itse. Vaikka meillä ei olekaan selkeää tietoa siitä, mikä tai kuka tällainen ’empiirinen tutkimus’ oikeastaan on, sillä todennäköisesti viitataan vertauskuvallisesti johonkin senaikaiseen lahkoon tai kilpailevaan pakanauskoon, joka ei tunnusta näitä meille yhteisiä opinkappaleita. Näin ollen tulkinta kääntyy päälaelleen, ja kriittiseltä vaikuttanut tekstinkohta onkin kirjoittajan oma kiihkeä tunnustus dynaamisten vaikutusten puolesta. Myöhempi teksti vain korostaa samaa näkökantaa, vain selkeämmin ilmaistuna. Näennäinen ristiriita versioiden väliltä katoaa”, Hämäläinen selittää.
Jos nämäkin maanalaiset parkkipaikat sijaitsisivat kantakaupungissa kadunvarressa, ne tehostaisivat merkittävällä tavalla jyystämisen määrää maassamme, kertovat kyselyt. Photo by Egor Myznik on Unsplash
(LAAJASALO) Suomalaistutkijat ovat tekemässä läpimurron lapsiluvun romahduksen syiden selvittämisessä. Vapaarahoitteisen korrelaatiohuippuyksikön tuoreen tutkimuksen mukaan syntyvyys putoaa, kun kadunvarsien parkkipaikat ja varsinkin maksuttomat parkkipaikat vähenevät. Näyttö on vastaansanomaton, kertoo nettoveronmaksun työelämäprofessori Val Lesmann.
”Jos katsotaan asiaa kyselytutkimusten valossa, niin vielä 1970-80-luvuilla suurin osa suomalaisista kertoo ajaneensa yksityisautolla Helsingin keskustaan ostamaan Kauppatorilta jäätelöä, kalliita laukkuja Esplanadilta sekä panemaan. Kaiken tämän ehtona oli halpa tai maksuton kadunvarsipaikka, joka on nykyisin lähes sukupuuttoon kuollutlaji. Parkkipaikkamonimuotoisuuden heikkeneminen on yksi aikamme suuria ympäristökysymyksiä”, hän kertoo.
Lesmann muistuttaa, että historiallisesta näkökulmasta yhteys on vielä selkeämpi. Esimerkiksi 1800-luvun lopussa pääkaupunkiseudulla ei ollut käytännössä minkäänlaisia rajoituksia autojen pysäköinnille. ”Ja nussittiinko silloin? Totta maar!” hän huomauttaa.
Autoilun edellytysten kehittäminen voisikin olla kustannustehokas tapa yhdellä iskulla nujertaa lapsiluvun väheneminen ja keskustan näivettyminen, kun kadunpientareet täyttyisivät iloisesti kopuloivista ja kuluttavista kansalaisista. Lehden kaupunkitoimituksen erikoistoimittaja Halldor Gravlaxness pani tämänviikkoisessa kolumnissaan toivonsa erityisesti Helsingin sosialidemokraatteihin.
”Demarit ovat jo pari vuotta sanoneet olevansa vastavoima kylmälle oikeistolaiselle politiikalle, joten uskon että tulevalla valtuustokaudella saamme kaupunkiin vasemmistolaiset autotunnelit ja runsaasti lisää vasemmistolaisia yksityisautokaistoja”, arvioi Gravlaxness.
Yhteisöllinen vähemmistöjen pilkkaaminen ei enää kannattelekaan maaseutua
Ongelma ei koske kuitenkaan vain suuria kaupunkeja. Maaseudulla parkkipaikkakadon ohella väestöpohjaa ohentaa muuttoliike, jonka tyrehdyttämiseksi ei ole vuosikymmenten yrityksistä huolimatta löydetty ratkaisua.
”Pulma on visainen. On kokeiltu taloudellisten tukien lisäämistä maaseutukunnille, valtionosuuksien kasvattamista maaseutukunnille ja jopa rahan lappaamista maaseutukunnille, mutta mikään näistä keinoista ei ole osoittautunut toimivaksi”, päivittelee maakuntajohtaja Jorma Alijäämä.
Edes kuuluisasta suomalaisesta maakuntahengestä ja paikallisesta vahvasta yhteisöllisyydestä ei ole ollut apua, synkistelee Perä-Kurttaanjoen kyläpäällikkö Martti Äijä–Äijä:
”Yli viidenkymmenen vuoden ajan Suomen kylissä on johdonmukaisesti toimittu yhteisen kasvuohjelman ohjeistuksen mukaisesti, eli ei tänne tartte tulla kuka säkin luulet olevasi ootkohan homo, mutta odotettua uutta kukoistusta ei ole näkynyt, varmaankin juuri yksityisautoiluun kohdistuvan ideologisen painostuksen vuoksi.”
”Todennäköisesti joudumme päivittämään ohjelmaa ja etsimään seuraavan vähemmistön, jota pilkata”, hän innovoi.
