”Olisi sitä tosiaan vähän tarkemmin voinut miettiä”, Apunen toteaa vakavan näköisenä.
”Muualla ammuttiin punikkeja rystyset verillä ja meillä vaan istuttiin yllyttämässä.”
Apunen myöntää Aamulehden toimittajien ansiot vihan ja kostonhimon lietsojina, mutta kritisoi nyt jo edesmenneitä kollegojaan ankarasti siitä, että sanoista ei menty tekoihin.
”Siinä oli vankileiri ihan lähellä. Olisiko se muka ollut iso juttu käydä lasauttamassa edes yksi aina työpäivän päätteeksi?”
Apunen muistuttaa, että tämän päivän pullamössöarvoja ei kannata edes miettiä kun puhutaan vuodesta 1918 eli Aamulehden lanseeraaman termin mukaan ”Suuren sovun perinnöstä”.
”Jumalauta!” Apunen innostuu ja perustelee uutta nimiehdotusta sodalle, jonka nimestä ei ole edes tutkijapiireissä päästy vieläkään yhteisymmärrykseen.
”Kyllä silloin oli harvinaisen suuri yksimielisyys siitä, että punikit pitää kerralla päästää päiviltä. Voin vain omasta puolestani valitella, että tuo toimeliaisuuden aikakausi lopulta vesittyi”, Apunen päättää.
(Jutun kansalaistoimitti Pentti Untamo Nikki.)
2 vastausta aiheeseen “Kansalaisjournalismia vko 12: Aamulehti pyytää anteeksi vuoden 1918 kirjoitteluaan”
Tulee tosta Abusesta mieleen ameriikan tosikot. Ne jotka hakee vessaseksiä ja huoria ja meediassa ja legislationissa vaatii kovaa moraalia ja onnii Jessen perään. Ettei silläki vaan ois joku anaalikompleksi? Selittäis paljon…
Apunen voisi kommentoida myös vuosien 1881-1917 sekä vuosien 1919-2008 kirjoittelua. Varsinkin tissijuttujen määrä on noina vuosina ollut vähäinen. Miksi, kysyn ma?