Lehti 1837: Outoa kulkumiestä varottava

(VIENAN KARJALA) Lukuisista paikoista ympäri Karjalan maata on taasen tullut havaintoja siitä oudosta kulkurista, joka on aiheuttanut hämmästystä ja pelkoakin kunnollisessa väessä. Ei ole varmaa tietoa kulkurin aikomisista, mutta talosta toiseen sanotaan tämän oudon miehen siirtyvän. Eräskin leski Uhtualla oli niin kummastunut uudesta tulijasta, että vieläkin pelko on mummossa.
”Pirttiin tölväs niin äkkiseltään”, mummo virkkoo.
Uhtuan lisäksi on kulkijan kerrottu nähdyn ainakin Latvajärven, Pistojärven ja Kostamuksen kylissä. Aivan viimeksi oli mies ollut kait Vuokkiniemessä. Mies menee talosta taloon, ja sanotaan miehen haluavan kuulla ”runoa”. Useassa paikassa on juuri tästä ”runonkeruusta” tullut mainintoja, mutta todellista syytä tähän kummalliseen asiaan ei tiedossa ole.

Lääkäri ja
kirjoittajakin?

Mitä kummallisinta on miehen käytös muutoinkin. Uhtualla oli mies esittäytynyt lääkäriksi, toisaalla tiedetään hänen kutsuneen itseään kirjoittajaksi taikka räätälin pojaksi. Samaten on kerrottu miehen väittäneen tulevansa milloin Sammatista, milloin Turun kaupungista, Helsingistä ja ”yliopistolta”. Aina vaan runoa vaatinut kuulla, ja mies on matkassa herran pukimissa, selässään kontti.
Kehotetaan kaikkia kansalaisia, mikäli tämän kulkurin kohtaavat ja tupaan saakka laskevat, tekemään kuin teki pirtin väki Vuokkiniemessä: ajaa pois pahalainen, isolla joukolla pois tuvasta.
Vuokkiniemessä jäi jälkeensä kulkijalta kirjanenkin.
”Kah, se lukeepi Vaeltaja tässä kirjasen kannessa, kun kulkurilta jäi pakoon juostessaan. Mikäpä lie, en taida kertoa”, virkkoo isäntä karkurin käynnistä.