(KOILLISMAA) Suomalaiset ympäri maata ovat ottaneet innolla vastaan vuoden alusta avautuneen mahdollisuuden tappaa massoittain varpusia. Hallitus julisti taannoin mittavan kampanjansa varpusten hävittämiseksi 16 alueelta, koska näin ehkäistään varpusten aiheuttamia sosioekonomisia haittoja ja samalla vastataan varpusten tuomiin huoliin turvallisuudesta ja vahingoista. Uudistusta kiitellään laajasti.
”Ei ollut kohtuullista, että minä jouduin toistuvasti kuvittelemaan lasteni pelkäävän koulumatkoilla lähistöllä havaittujen varpusten vuoksi”, kertoo Erä-Kuuranperkiön metsästyspiirin varusvarastonhoitaja Mauri Iso-Latinki. Myös Iso-Latingin koirat olivat jatkuvasti tulleet ahdistelluiksi varpusten toimesta.
Iso-Latinki valittelee, että monet asiantuntemattomat tahot, kuten biologit tai eläintieteilijät, ovat moittineet varpusten tappamisen sallimista perusteettomaksi poliittiseksi päätökseksi, joka ohittaa hyvän hallinnon periaatteet ja tutkitun tiedon. Hän arvelee, että kriitikot ovat yksinkertaisesti vieraantuneet luonnosta.
”Voi olla ettei siellä kaupungissa lattekahvin äärellä osata arvostaa maaseudun perinteisiä elintapoja, kuten mustalipeän juoksuttamista vesistöihin tai kolmannessa polvessa jatkuvia tieriitoja”, Iso-Latinki pohtii.
Siilien röyhkeys pöyristyttää
Hyvin alkaneen yhteisöllisen varpuslahtauksen taustalla häämöttää kuitenkin varjo: entä jos tämä ei vielä olekaan riittävästi, jotta ihmisten luottamus yhteiskuntaan palautuu ja kaikki yhteisöt kokevat tulevansa kuulluiksi päätöksenteossa?
Lehden saamien tietojen mukaan hallitus valmisteleekin seuraavaksi siilien ja laulujoutsenten kiintiömetsästyksen aloittamista mahdollisesti jo ensi syksystä. Lajien on kerrottu muuttuneen viime aikoina entistä röyhkeämmiksi, ja siilejä on tavattu jopa talojen pihoilta.
”Perustuslaissakin todetaan, että valtiovalta Suomessa kuuluu pakkomielteisimmälle kansanosalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Onko meillä muka varaa vain odottaa, kunnes jotain peruuttamatonta tapahtuu?” kysyy maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (srk) erityisavustajan lomittaja Eukarius Kiilu.
Yksi vastaus aiheeseen “Suomalaiset innostuivat varpusten tappamisesta – kiintiö jo lähes täytetty”
Kansanedustaja Ville Merisen (sd.) sekä eduskunnan työntekijöille tehtyjen kyselyjen mukaan eduskunnassa on esiintynyt asiallista käyttäytymistä. Asiallisen käyttäytymisen kerrotaan kohdistuneen muiden muassa kansanedustajien avustajiin. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) ei usko väitteiden paikkansapitävyyteen. ”Minä en ole koskaan harrastanut asiallista käyttäytymistä, ei myöskään perussuomalaisten eduskuntaryhmä. Kokemukseni mukaan muissakaan eduskuntaryhmissä ei tällaista ole ollut. Harmillista, että jotkut kansanedustajat ja heidän avustajansa esittävät tällaisia kohdentamattomia väitteitä, jotka vaikuttavat yleiseen käsitykseen eduskunnasta työpaikkana”, Halla-aho toteaa.
Viime päivinä on kerrottu, että myös SDP:n eduskuntaryhmässä olisi ollut asiallista käyttäytymistä. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo, että väitteet otetaan puolueessa vakavasti. ”En minä henkilökohtaisesti eikä kukaan, jonka kanssa olen asiasta keskustellut, voinut aluksi uskoa, että puolueemme kansanedustajat ja työntekijät eivät noudattaisi perinteikkäitä arvojamme: härskejä ehdotuksia, kyykyttämistä, lehmänkauppoja, seksismiä ja maton vetämistä toisten jalkojen alta. Nyt on kuitenkin selvitettävä tämä asia perin pohjin. Emme hyväksy asiallista käyttäytymistä missään muodossa. Teetämme tilanteesta selvityksen, jonka on määrä valmistua vuonna 2038.”