(LAAJASALO) Suomalaistutkijat ovat tekemässä läpimurron lapsiluvun romahduksen syiden selvittämisessä. Vapaarahoitteisen korrelaatiohuippuyksikön tuoreen tutkimuksen mukaan syntyvyys putoaa, kun kadunvarsien parkkipaikat ja varsinkin maksuttomat parkkipaikat vähenevät. Näyttö on vastaansanomaton, kertoo nettoveronmaksun työelämäprofessori Val Lesmann.
”Jos katsotaan asiaa kyselytutkimusten valossa, niin vielä 1970-80-luvuilla suurin osa suomalaisista kertoo ajaneensa yksityisautolla Helsingin keskustaan ostamaan Kauppatorilta jäätelöä, kalliita laukkuja Esplanadilta sekä panemaan. Kaiken tämän ehtona oli halpa tai maksuton kadunvarsipaikka, joka on nykyisin lähes sukupuuttoon kuollut laji. Parkkipaikkamonimuotoisuuden heikkeneminen on yksi aikamme suuria ympäristökysymyksiä”, hän kertoo.
Lesmann muistuttaa, että historiallisesta näkökulmasta yhteys on vielä selkeämpi. Esimerkiksi 1800-luvun lopussa pääkaupunkiseudulla ei ollut käytännössä minkäänlaisia rajoituksia autojen pysäköinnille. ”Ja nussittiinko silloin? Totta maar!” hän huomauttaa.
Autoilun edellytysten kehittäminen voisikin olla kustannustehokas tapa yhdellä iskulla nujertaa lapsiluvun väheneminen ja keskustan näivettyminen, kun kadunpientareet täyttyisivät iloisesti kopuloivista ja kuluttavista kansalaisista. Lehden kaupunkitoimituksen erikoistoimittaja Halldor Gravlaxness pani tämänviikkoisessa kolumnissaan toivonsa erityisesti Helsingin sosialidemokraatteihin.
”Demarit ovat jo pari vuotta sanoneet olevansa vastavoima kylmälle oikeistolaiselle politiikalle, joten uskon että tulevalla valtuustokaudella saamme kaupunkiin vasemmistolaiset autotunnelit ja runsaasti lisää vasemmistolaisia yksityisautokaistoja”, arvioi Gravlaxness.
Yhteisöllinen vähemmistöjen pilkkaaminen ei enää kannattelekaan maaseutua
Ongelma ei koske kuitenkaan vain suuria kaupunkeja. Maaseudulla parkkipaikkakadon ohella väestöpohjaa ohentaa muuttoliike, jonka tyrehdyttämiseksi ei ole vuosikymmenten yrityksistä huolimatta löydetty ratkaisua.
”Pulma on visainen. On kokeiltu taloudellisten tukien lisäämistä maaseutukunnille, valtionosuuksien kasvattamista maaseutukunnille ja jopa rahan lappaamista maaseutukunnille, mutta mikään näistä keinoista ei ole osoittautunut toimivaksi”, päivittelee maakuntajohtaja Jorma Alijäämä.
Edes kuuluisasta suomalaisesta maakuntahengestä ja paikallisesta vahvasta yhteisöllisyydestä ei ole ollut apua, synkistelee Perä-Kurttaanjoen kyläpäällikkö Martti Äijä–Äijä:
”Yli viidenkymmenen vuoden ajan Suomen kylissä on johdonmukaisesti toimittu yhteisen kasvuohjelman ohjeistuksen mukaisesti, eli ei tänne tartte tulla kuka säkin luulet olevasi ootkohan homo, mutta odotettua uutta kukoistusta ei ole näkynyt, varmaankin juuri yksityisautoiluun kohdistuvan ideologisen painostuksen vuoksi.”
”Todennäköisesti joudumme päivittämään ohjelmaa ja etsimään seuraavan vähemmistön, jota pilkata”, hän innovoi.