”Onhan se kauhea tilanne esmes meillä Nokialla, kun ykskaks huomataan, että mihinkäs taas on viisisataa työpaikkaa kadonnut, ja sitten todetaan, että yön aikana ovat karanneet rajan yli Indonesiaan. Eikä niitä sieltä enää ole mahdollista takaisin saada” selvittää Ollila tilannetta kyyneleet valtoimenaan vuotaen.
”Milloin valtiovalta tekee jotain? Ulkomaille omin päin karanneet työpaikat ajautuvat niin helposti epäilyttävään seuraankin” vuodattaa Ollila ääni viimein tunteen palosta särkyen.
Kova haaste
Rajavartiolaitoksen johtajan Seimo Armeijan mukaan maamme pitkä itäinen maaraja tekee hyvin vaikeaksi kaikkien rajanylitysten valvomisen. Näin ollen työpaikat saattavat hyvinkin päästä livahtamaan pois maasta esimerkiksi vähän käytettyjä metsäreittejä pitkin. Resursseista on pulaa tälläkin rintamalla.
”Ongelma on siinä, ettei rajavartija voi karussa olevan työpaikan nähdessään tietenkään alkaa vain ampua kohti. Kyllä tässä asiassa tarvittaisiin rajusti lisää rahaa ja myös yhteistyötä Venäjän viranomaisten kanssa” toteaa Armeija miehekkään karhealla äänellä, mutta kuitenkin miellyttävän selkeästi, tavallaan jopa pehmeästi artikuloiden.
Työpaikkojen ulkomaille karkaamisen pelätään tulevaisuudessa vain kiihtyvän. Rajalla saadaan vuosittain kiinni noin kuusisataa karkumatkalla olevaa työpaikkaa, mutta tämän pelätään olevan vain murto-osa kaikista omille teilleen lähteneistä työpaikoista.
Yksi vastaus aiheeseen “Työpaikkojen siirtymistä ulkomaille halutaan hillitä rajavartiointia tehostamalla”
Työpaikkojen kato Itä-Suomen raja-alueiden kautta tuntuu kiihtyneen viime aikoina. Syynä lienee pitkät jonot Helsinki-Vantaan passintarkastuksessa. ”Kyllä se tulee pitemmän päälle nopeammaksi mennä kiinaan kävellen tai junalla kuin jonotella Helsinki-Vantaan Passintarkastusjonossa”, sanoo eräs väsynyt ylemmän keskiluokan työpaikka sulloutuessaan samalla parikkalalaisen puuautoyrittäjän tukkirekan apukuskin penkin alle piiloon.