(AURAJOKI) Lukuisat huolestuneet turkulaiset vanhemmat ovat huolestuneet 1970-luvun huolestuttavasta vaikutuksesta lapsiinsa. Kulttuuripääkaupungiksi valitussa kaupungissa on parhaillaan näytillä jotain, joka oli 1970-luvulla erittäin huolestuttavaa.
”Olen erittäin huolestunut tästä. Ajatelkaa nyt: lapseni eivät olleet silloin vielä syntyneetkään, mutta yhä 2010-luvulla heidän tulee olla huolissaan 1970-luvusta. Voiko mihinkään enää luottaa?” pohdiskeli Hengittää Suunkautta.
”Ei ole kauan siitä, kun internet vaani lapsiamme. Voiko mihinkään enää eiku tuo taisikin jo retorisesti kysyä sitä”, tuumailee Nenä Voikosenkin-Kauttahengittää.
Iltapäivälehtien mukaan kansalaisten on syytä olla huolissaan 1970-luvusta myös Turun ulkopuolella. Pian julkaistavassa erikoispainoksessa ihmisiä kehotetaan sulkemaan ovet ja ikkunat ja kuuntelemaan rinnakkaisohjelmasta Säkkijärven polkkaa, kunnes miinavaara on ohitettu.
Kategoriat
5 vastausta aiheeseen “Turkulaiset huolissaan 1970-luvusta”
”Mää oon nii maan penteleen helpottunu täst kulttuuripääkaupunkivuarest”, huokasi Spiritus Dostojevski-Fani kömpien ulos kellariloukostaan. ”Tää ei ollukaan kolmas maailmansota”, hän lisäsi roomalaisten kynttilöiden räiskeessä.
Tämä vahvistaa epäilyjä siitä että Turun tauti on prionien aiheuttama. Todennäköisin tartunnan lähde on vain Turussa viljelty lammasrotu Kyll, sen kova määkiminen johtuu ilmeisesti dormanttien prionien aiheuttamista käpylisäkkeen kovakalvon tulehdusmuutoksista. Erityisen ikävää on että tauti on siirtynyt kotieläinten ravintovalmisteiden kautta lapsiin.
Suomen ja Neuvvostoliiton YYA-sopimuksen perusteella Säkkijärven polkaksi kutsumanne sävellys on Kondratjevan polkka, ja sitä soitettiin vain Yleisohjelmassa. Rinnakkaisohjelma oli Heikki ’traktori’ Harman ja Jake Nymanin (ei sukua Peter Nymanille?) progradion hallinnassa.
Ne olivat hyviä aikoja kun turkulaiset paistoivat nauriita, kulkivat pellavavaatteissa ja tappelivat keskenään keihäillä joka kesä.
Olisiko taas aika polttaa Turku? Siinä sitä sitten riittää muistelemista seuraaville sadoille vuosille. Unohtuu ne 1970-luvun traumatkin…
Jos Helsinki saa oman Gugge Järnström -museonsa, sen seinille ei ainakaan mitään lerssipervotaidetta ripusteta. ”Alustavasti on puhuttu että näytteille tulisi Picasson jalkarätit, Salvador Dalin kalossit, Leonardo da Vincin käyttämä nenäliina ja Andy Warholin pizzalaatikoita sekä muuta korvaamatonta aarteistoa joka ei mahdu Guggelien muihin 10000 museoon. Kaikkinensa se olisi samalla tasolla kuin Louvren ja Versaillesin kokoelma yhdessä”, totesi taiteen kolmannen danin vahtimestari Juggis Edelfelt-Rembrant puhelussa äidilleen. Hankkeen kartoittamiseen on varattu kaksi miljoonaa euroa jotka Helsingin kaupunki aikoo kerätä nostamalla veroäyrin 40 pinnan tasolle.